13.09.2009 / Kouvola asema
13.09.2009 Osa Dr14 vetureista on hyväksytty vain 35 Km/h nopeudelle, mutta miksi, knopitetaanpa sitä. Ja MRYn retkellä olleet eivät saa vastata.
Kommentit
| 13.09.2009 21:14 | Ilari Eskelinen: | Vaihteisto on erilainen. | |
| 13.09.2009 21:14 | Joona Kärkkäinen: | Ei. | |
| 13.09.2009 21:16 | Jouni Hytönen: | Jahas, tästä siis puhuttiin Kouvolan jälkeen. | |
| 13.09.2009 21:18 | Viljami Jokinen: | Joku RHK:n säädös kieltää tai eri moottori? | |
| 13.09.2009 21:21 | Mikko Mäntymäki: | Epäilen että kuvaaja on leikkinyt kuvankäsittely ohjelmalla. | |
| 13.09.2009 21:23 | Joona Kärkkäinen: | Kuvaa ei ole käsitelty pienennystä lukuunottamatta. | |
| 13.09.2009 21:34 | Juhana Siren: | Arvaan: radio-ohjaus? | |
| 13.09.2009 21:36 | Hannu Korpimäki: | Jos veturin JKV-laitteistossa ei ole kaikkia kilkkeitä linja-ajoa varten, tai tarkemmin: vauhdikasta linja-ajoa varten? | |
| 13.09.2009 21:37 | Joona Kärkkäinen: | Ei aivan Hannu, mutta melkein. | |
| 13.09.2009 21:45 | Hannu Korpimäki: | Hmmm. JKV ei hallitse junan paineilmajarrua? ... Nyt menee kyllä hakuammunnaksi täällä. | |
| 13.09.2009 21:46 | Teemu Sirkiä: | Jos sitä JKV:tä ei ole lainkaan. | |
| 13.09.2009 21:51 | Joona Kärkkäinen: | Oikein, muutamissa Dr14 koneissa ei ole lainkaan JKV:tä. | |
| 14.09.2009 17:08 | Perttu Karttunen: | Ai kappas, enpäs itse moista yksityiskohtaa älynnytkään kyseisestä veturista ennenkuin nyt, vaikka itsekin tuota kuvailin :D | |
| 14.09.2009 19:04 | Topi Lajunen: | Tuo on kyllä jokseenkin ihmeellinen käytäntö. Eihän RVI:n määräys veturin rakenteelliseen huippunopeuteen liity mitenkään. Ei Sr2:llakaan missään saa ajaa 210 km/h, vaikka kyljessä niin lukeekin. | |
| 15.09.2009 01:53 | Eljas Pölhö: | Suomessa on perinteisesti veturin kylkeen kirjoitettu mitä sillä SAA ajaa siellä missä on vähiten nopeusrajoituksia radan puolesta. Jos tällä ei saa enää missään rataverkolla ajaa kovempaa kuin kuin 35km/h, niin okei. Jos vielä löytyy joku rataosa millä tämäkin yksilö saisi ajaa kovempaa, niin sitten tämä on harhaanjohtava ja typerä merkintä. Sr2 ja Sm3 taisivat olla ensimmäiset, joissa rakenteellinen nopeus otettiin käyttöön ja sitten Sr1:n kohdalla pudotettiin ilmeisesti mielivaltaiseen lukuun, jos sillä ei saa missään ajaa 210km/h. | |
| 15.09.2009 02:12 | Eljas Pölhö: | Typo: Sr2:n kohdalla. | |
| 15.09.2009 05:10 | Tuomas Pätäri: | Samaten tuntuu, että rataosuuksien sn:iä päätetään osuuden teknisten edellytysten lisäksi sen mukaan, mille niillä liikennöivän kaluston puolesta sattuu vain olemaan sen hetkistä tarvetta. Uskoisin, että yhden tasoristeyksen sisältävällä Kouvola - Kymi osuudella ei olisi esteitä ajaa yli 120 km/h. Haminan pätkä varmasti sallisi yli 100 km/h nopeuden, ja Kuusankosken yli 50 km/h. Muuta väliähän asialla ei ole, paitsi VR:n monopolin pikkuhiljaa murtuessa (toivottavasti myös käytännössä) ihan periaatteellisessa mielessä pitäisi nopeudet kirjata tosiasiallisten edellytysten mukaisiksi, eikä yhden operaattorin tarpeiden mukaan. Nykyisen systeemin tarkoitus lienee "pienentää" kunnossapitotasoluokkia? - Ja tästä; Löytyyhän noita osuuksia, joilla tällä saisi ajaa kovempaa. Käytännössä tämä ei varmaan sellaiseen tilanteeseen helposti joudu, mutta kaikkihan on aina mahdollista - joten vähän typerähän tuo merkintä on. | |
| 15.09.2009 09:30 | Eljas Pölhö: | Yön yli mietittyä tuli mieleen, että Hr13 (Dr13) ja Dm8-9 kylkeen merkitty nopeus ei varmaan vastannut toimitushetkellä radoilla sallittua vaan tulevaisuudessa sallittua, eli siis rakenteellista nopeutta. | |
| 15.09.2009 15:07 | Topi Lajunen: | Sr2:n 210 km/h ei ole mielivaltainen, vaan määräytynyt koeajojen perusteella, joissa ajettiin 231 km/h, eli 210 km/h + 10%. | |
| 15.09.2009 16:12 | Joona Kärkkäinen: | Se on tosiaan vain (sub)urbaanilegenda että Äsärrä-kakkosten nopeutta laskettiin että pendo olisi nopein. | |
| 15.09.2009 17:18 | Eljas Pölhö: | Ihan uteliaisuuttani pitää kysyä, että millä sarjoilla on noudatettu kaavaa "sallittu nopeus+10%=koeajonopeus" tai saman kaavan mukaan johdetusta koeajonopeudesta on määritetty sallittu nopeus? Sveitsissä Re 460 sn on 230km/h, niinkuin Sr2:lla alunperin. Norjassa El.18 sn on 200km/h. | |
| 15.09.2009 22:16 | Tuukka Ryyppö: | Joona: Tämä suburbaani hyypiö nyt kuitenkin on itse nähnyt, miten siinä veturin kyljessä luki 230km/h. Ja ihan omin havainnoin on hän todennut huippunopeuden pudonneen lukuun 210 km/h. | |
| 16.09.2009 16:17 | Topi Lajunen: | Tuukka, siinä luki valmistajan huippunopeusilmoituksen mukainen 230 km/h, ennen kuin sillä suoritettiin Suomessa nopeustestit, joiden perusteella "kylkinopeus" sitten pudotettiin 210 km/h:iin. 230:tä varten olisi koeajoissa pitänyt ajaa vähintään 253 km/h, muttei ajettu. Eljas, en tiedä miten pitkään tämä käytäntö on ollut voimassa, ja mitä kalustoa se koskee. Ja muutoinkin olen luonnollisesti epävirallisten kuulopuheiden varassa tässä asiassa. | |
| 17.09.2009 07:31 | Petri Nummijoki: | Sr2:n suurin sallittu nopeus ei tosiaan ole Suomessa ollut koskaan 230 km/h. Ne on hyväksytty "vain" nopeudelle 210 km/h ja on johdonmukaista, että kyljessä oleva nopeusmerkintä tähän arvoon muutettiin, koska Suomessa on ainakin tähän asti ollut tapana merkitä veturin kylkeen nimenomaan suurin sallittu nopeus. | |
| 02.11.2009 21:52 | Jimi Lappalainen: | Haluaisin nähdä kun yksi ainoa Sr2 ajaa 210 km/h (tai yleensä mikä tahansa yksittäinen veturi) ajaa nopeasti ohitse. Ei edes mittausvaunua perässä. Pidän siitä, kun yksittäinen veturi tai moottorivaunu (onko edes mahdollista esim. Sm1/2:llä ilman Eio(c):a,) ajaa ohitse. Myös TT:n tai TTC:n olisi hauska nähdä ajettavan yksittäin 220 km/h. (Jos olisi ohjauslaitteet ja JKV ym.) | |
| 02.11.2009 22:15 | Topi Lajunen: | Yksittäisen Sr2:n sn on 160 km/h, kun ei pelkällä veturilla jarrujen teho salli suurempaa nopeutta. Suurempi nopeus vaatii kiskojarrullisia vaunuja peräänsä. Sm1- ja Sm2-moottorivaunulla voi ajaa ilman ohjausvaunua, tosin se ei taida olla sallittua muuta kuin varikko-olosuhteissa. TT ja TTC eivät yksinään kovin kummoisesti liikkuisi, niistä nimittäin puuttuvat moottorit. Pendolinon kaikissa muissa vaunuissa sen sijaan moottorit löytyvät (mistä tulee tunnusten M-kirjain), mutta ne taas tarvitsevat mm. TT(C)-vaunujen päämuuntajia. Puolikkaalla Pendolinolla ajaminen sen sijaan onnistuu, ja niin on aikoinaan koeajoissa tehtykin. Vaikka Sm4:sta ei puhetta ollutkaan, niin mainitaan, että vaikka vaunuparissa on lähes kaikki toiminnot kahdennettu, niin kummallakaan (M tai MT) ei voi yksinään ajaa. Toisesta puuttuu päämuuntaja, ja toisesta taas kompressori. | |
| 02.11.2009 23:21 | Heikki Itävuo: | Miksi sitten Pendoja hyytyy radalle, kun kerran puolikaskin Pendo riittää liikkumiseen? Molempien puolikkaiden rikkoutuminen kerralla on kuitenkin melko epätodennäköistä. | |
| 03.11.2009 09:19 | Aki Grönblom: | Tuo Sn merkintä on kyllöä monella tapaa kummallinen. Yksi lisäpointti on nimittäin se että kyllä näillä ajetaan kuitenkin 80 km/h hinauksessa. Onko pendoilla muuten ajettu (230 x 1,1) km/h ? | |
| 03.11.2009 15:49 | Olli Aalto: | Lisäksi Sr2:lla on vielä seuraavanlainen ehto: "Sr2-veturilla nopeus yli 160 km/h, yksikössä oltava vähintään 16 akselia". | |
| 03.11.2009 18:34 | Jouni Hytönen: | Eikös Pendolinoilla ole ajettu koeajoissa 1,1 x 220 km/h eli 244 km/h? | |
| 03.11.2009 18:38 | Juhani Pirttilahti: | Pelkkä paineilmaputkivuoto riittää pysäyttämään pendoliinot siihen paikkaansa. Tai sitten akuston jännitteen äkillinen putoaminen alle 70 voltin riittää myös pysäyttämään "junan" toiminnan. | |
| 27.11.2009 19:54 | Jimi Lappalainen: | Selkis. Kiitos Topi. :) | |
| 28.09.2013 21:31 | Oskari Kvist: | Voi olla että ensi vuonna kyljessä onkin 50 km/h. TraFin säännökset muuttuvat siten, että ilmeisesti myös 50 km/h saa ajaa ilman JKV:tä. |