13.09.2009 / Kuusankoski, Kouvola, välillä Kouvola asema–Kuusankoski
13.09.2009 Tästä ei sähkövedolla pitemmälle pääse. Syysretkijuna pysähtyneenä Pessankosken sillan päähän.
Kommentit
| 16.09.2009 14:48 | Tuomas Pätäri: | Hyvä, tulihan tästäkin tilanteesta kuva. Pari metriä pidemmällehän tuossa olisi vielä päässyt, ja toiset pari metriä, jos olisitte kääntäneet Kouvolassa.. :) | |
| 16.09.2009 22:52 | Kimmo Pyrhönen: | Ja vieläkin vaikka kuinka paljon eteenpäin, mutta paluu olisikin ollut sitten ihmisvoimien varassa. Virroitin piti tuossa jo melkoista rätinää. Lie tosi kauan - jos koskaan - kun virroitin on noin lähellä eristintä käynyt laahaamassa. | |
| 16.09.2009 23:07 | Tuukka Ryyppö: | Mikä siinä virroittimessa rätisee? | |
| 16.09.2009 23:29 | Olli Keski-Rahkonen: | Kuparinen ajolanka hapettuu ollessaan tekemisissä ilman kanssa, ts. sen pintaan muodostuu vihreä karbonaattikerros. Karbonaatti johtaa huonosti sähköä, joten ajolangan ja virroittimen hiilen välille syntyy valokaari joka polttaa hapettunutta kerrosta pois ajolangan pinnalta. Tästä siis rätinä. Tietyt junissa käytetyt komponentit voivat olla herkkiä virroittimen valokaaren aiheuttamille häiriöille, jolloin riskinä on pääkytkimen aukeaminen ei-toivotussa paikassa tai ääritapauksessa jopa herkän komponentin rikkoutuminen. En tiedä, johtuiko Samin pääkytkimen aukeaminen pari metriä ennen ajolangan päättymistä tästä, mutta joka tapauksessa matka päättyi tällä kertaa siihen. | |
| 17.09.2009 05:41 | Tuomas Pätäri: | Eiköhän siinä niin käynyt. Olisiko valokaaren aiheuttama "hapettuneen langan huolto" pikemminkin kalsinoitumista kuin palamista? | |
| 17.09.2009 15:39 | [Tunnus poistettu]: | Olisipa ollut aika noloa jos tuollainen "urheilu" olisi saanut Sm:n jämähtämään tuonne tukkeeksi syystä tai toisesta ja olisi pitänyt tilata veturi apuun, ja sopivaa välipalaa Sm:n kytkemiseksi veturiin ei olisi lähimaillakaan ollut (tai hmm, kyllä kai Kouvolassa varmaan on?) Tämä ei siis tarkoitettu mitenkään urputuksena... ihan maallikko olen vaikka junista olenkin kiinnostunut. Oliko tuossa siis mitään riskejä? | |
| 17.09.2009 16:01 | Olli Keski-Rahkonen: | Itse en tunne Sm2:n tekniikkaa erityisen hyvin, mutta en usko että tässä tapauksessa laitteistossa on mitään erityisen herkkiä komponentteja. Pahin skenaario olisi siis varmaan ollut Sm2:n virransaannin katkeaminen; tämän varalta paikalla oli luonnollisesti kymmenittäin innokkaita apumiehiä, ja vielä lisäksi yksi Deeveri parin sadan metrin päässä. Apukytkin kaiketi kulkee aina junan mukana, joten siitä pelastusoperaation onnistuminen ei olisi jäänyt kiinni. | |
| 17.09.2009 16:14 | [Tunnus poistettu]: | Onko muuten mitään sääntöjä jotka kieltäisi junan työntämisen käsivoimin? Matkustajien avustuksella? ;) | |
| 17.09.2009 20:57 | Aki Grönblom: | Itseäni kanssa hieman jo mietitytti kun pk aukesi tuossa viimeisiä senttejä valuessa. Voisiko se olla ihan alijännitevalvonta joka tuossa tilanteessa laukeaa? Kyllähän tuosta rätinästä päätellen langan ja virroittimen välissä ylimenovastusta syntyy ja häviää. | |
| 17.09.2009 21:30 | Topi Lajunen: | OKR, Sm2:ssa ei ole juurikaan mitään pienelektroniikkaa, mitä nyt jossain luistonestojärjestelmässä (joka onkin sitten legendaarisen herkkä). Voi olla, että tehonsäädön puolella voi joku osa olla altis tuollaiselle, en osaa sanoa. Sm2:ssa ei ole päätykytkinadapteria, normaalisti kun liikkuvat seudulla, jossa on lajitovereita lähettyvillä, tai Sm4:ia (joissa on jokaisessa Sm1/2-Sm4-adapteri kyydissä). Tuo Sm1/2-SA3-adapteri on sitä paitsi muistaakseni sen verran järeä mokkula, ettei se pelkin miesvoimin veturin SA3:een sujahda. | |
| 17.09.2009 23:37 | Jorma Toivonen: | Taitaa tuo Akin päätelmä osua aika oikeaan - ehkäpä alijännite-rele toimi tuossa "epävarmassa virran saanti-tapauksessa" avaten pääkatkaisijan, ellei sitten erotusjakso-anturi tulkinnut väärin noita sillan apukiskoja (varsin epätodennäköistä, vaikka vastaavia tapauksia on sattunut silloin tällöin). Kuten Topi ilmaisikin, noissa Sm:ssä ei todellakaan ole muuta herkkää kuin luistonesto-laitteisto (-n häiriöt), ei näköjään korjausta asiaan ole tullut vuosien kuluessa. Suurempi ongelma saattoi olla tuo ajolangan "kipinöinti" - pidempään samaa kohtaa rasittava "hitsaus-liekki" saatta polttaa vanhan ja hauraan ajo-johdon jopa poikki. | |
| 18.09.2009 02:48 | Tuukka Ryyppö: | Jaa, että kytkin Sm[12]:n ja Sm4:n välille? Onko tuollaista kytkentää usein harrastettu ja mahtaisiko kuvia olla? | |
| 18.09.2009 14:01 | Topi Lajunen: | En tiedä onko harrastettu muutoin kuin tyyppikoulutusten yhteydessä. Kuvia en tiedä olevan. | |
| 18.09.2009 14:17 | Tuukka Ryyppö: | Saisikohan sellaisen kuvan järkättyä? Mikä kaikki informaatio kytkimen läpi välittyy? Ilmeisesti vain jarruilmat ja ehkä sähköt? | |
| 18.09.2009 14:27 | Joona Kärkkäinen: | Tuskin mikään muu kuin veto/työntö. Jarrujärjestelmätkin taitavat olla täysin yhteensopimattomat. | |
| 18.09.2009 15:16 | Topi Lajunen: | Joo, ei siinä ole kuin mekaaninen kytkentä. | |
| 18.09.2009 23:19 | Juhani Pirttilahti: | Kyllähän siitä jotain on tallessa, kun olen nähnyt videon, jonka aihe on Sm1:n kytkentä Sm4:ään. Saattaisi se video jossain olla tallessakin, mutta sen kuvaaja laittakoon itse jakoon, mikäli sen julkaistavaksi katsoo. Valmetilla muuten jokainen Sm1/2 varustettiin hinauskytkimellä, joka siihen aikaan sopi ruuvikytkimeen. Sitten ne ilmeisesti jo 80-luvulla poistettiin ja eri varikoille (muistaakseni Hki, Ri, Tpe, Kv, Pm, Sk, Kok) jaettiin hinauskytkin... pitäisi tarkistaa siitä paperista Sm1/2 apukytkimien jakelusta, jos se joskus taas eteen sattuu. | |
| 19.09.2009 03:01 | Tuukka Ryyppö: | Löytyykö Sm4:lle kytkintä, jolla sen saisi johonkin muuhun kiinni? Vai pitääkö pistää väliin Sm1 tai käyttää HKL:n kalustoa? (vai muistanko väärin, että niissä olisi sama kytkin?) | |
| 19.09.2009 05:34 | Topi Lajunen: | Virallistietääkseni nelkkuun ei ole muuta adapteria kuin tuo 1|2-4. Tämä tosin ei tarkoita, etteikö siihen jonkinlaista muunlaista voisi olisi. Metron 100-sarjassa on sama fyysinen kytkin kuin vanhoissa Sm:ssä, mutta väärällä korkeudella. | |
| 19.09.2009 05:35 | Topi Lajunen: | Ja näin äkkiseltään kun ajattelee, niin en keksi syytä mikä estäisi nelkkuun laittamasta sitä sen nelkku-sami-adapteria, ja sen perään sitten sitä SA3-sami-adapteria. | |
| 19.09.2009 13:13 | Tuukka Ryyppö: | Eli kokonaista samia ei tarvitsisi välikappaleeksi? Tylsää. Vaikka toisaalta, myös mielenkiintoista. | |
| 04.10.2014 18:06 | Oskari Kvist: | Onkohan muita tilanteita ollut kuin tämä, jossa osa sähkökalustosta olisi omalla voimalla tapahtuvassa ajossa ulottunut pois ajolangan alta? Mielenkiinnolla Sr3:a odotellessa, että tapahtuuko yhden napin painalluksella vauhdista dieselin käynnistys, sähkökäytön sammutus ja virroittimen laskeminen :) | |
| 04.10.2014 22:13 | Topi Lajunen: | Ainakin Ilmalan huoltohalleista voi ajolangattomilta raiteilta nyppästä toisella samanmoisella Sm-vekottimella kalustoa ulos. Kunhan on ensin varmistunut, että ylettää... ettei käy kuten kerran... (Tähän sellainen silmienpyörittelyhymiö.) |