06.03.1974 / Turku asema
06.03.1974 Hv1 555 laatat.Sain luvan kuvata Turun varikolla tallessa olleet laatat.
Kommentit
| 07.12.2010 21:37 | [Tunnus poistettu]: | Vuorivillapaalin päälläkö kuvasit? Yhtä kaikki, kuvastaa hyvin veturin silloista alennustilaa - mikä ihme sen siitä nostikaan ensin liikenteeseen ja nykyiseen puoliunohdettuun asemaan... kun muistetaan mikä kauhea into olikaan romuttaa näitä upeuksia ettei vain säilyisi yhtään... | |
| 09.03.2017 22:37 | Esa J. Rintamäki: | Muuten, 555 on maailmanennätysveturi! Millään muulla höyryveturilla ei ole maailmassa ajettu niin paljon kuin tällä, yli viisi miljoonaa kilometriä. Saksalaisten P8- eli BR38.10-sarjan koneilla päästiin lähelle, mutta ei tarpeeksi. Siinä 50 vuotta raskaassa pikajunapalveluksessa on hyvä saavutus, puhumattakaan sotien aikaisista ajosuorituksista. Ja niitä kilometrejä kertyy museon ajopäivinä lisää... | |
| 09.03.2017 23:04 | Eljas Pölhö: | Viisi miljoonaa km ei pidä paikkaansa. Oikea luku on muistaakseni jotain 3,5 miljoonaa. Kaikkien suomalaisten vetureiden kuukausittaiset kilometrit ovat tiedossa ajalta joulukuu 1912-syyskuu 1939. Sitä ennen vuosittaiset kilometrit ovat tiedossa 1870-luvulta. Syyskuun 1939 jälkeen lähes kaikkien vetureiden kilometrit voi laskea tunnetuista kk-kilometreistä (50% tiedossa), konepajakorjausten välisistä kilometreistä tai hätätilassa muutamassa tapauksessa veturisarjan keskimääräisistä vuosittaisista kilometreistä. 555 kohdalla ei ole montaa tuntematonta kuukautta ja vaikka ne arvioisi huippuhyviksi, niin silti ei päästä lähellekkään neljää miljoonaa. | |
| 10.03.2017 00:48 | Esa J. Rintamäki: | Hyvä Eljas, Kiitoksia! Syyllistyin tarkistamattoman huhun levittämiseen. Olin joskus lukenut moisen väitteen jostakin ja se meni täydestä minuun. Vilpitön anteeksipyyntöni kaikilta vorgilaisilta. |
|
| 10.03.2017 01:54 | Kimmo T. Lumirae: | Mikä muuten oli eniten kilometrejä kerännyt höyryveturi, vaiko 555? Asiasta on ollut puhetta ennenkin, mutta en muista, esitinkö kysymyksen ihan näin: mikä olikaan eniten ajettu Dr12, entä Dr13? Ja ikiliikkujatyöjuhdat Dv12 ja Sr1? Onko tietoa näistä uudemmista, jos nyt 1963 rakennettua Deeveriä voi uudemmaksi sanoa? | |
| 10.03.2017 07:47 | Juhana Nordlund: | Esan puolustukseksi on todettava, että tuota 5 miljoonaa ajokilometriä on esitetty ihan oikeasti jopa painetussa muodossa ikään kuin faktatietona jo 30 - 40 vuotta sitten. Oliko se sitten Rautatiemuseon (nyk. Suomen Rautatiemuseon) silloisessa asiakaslehdessä Semafoorissa (kahdella o:lla) vaiko jossain muualla, en nyt muista. Minäkin nielin sen tiedon silloin oikeana, ja varmasti hyvin moni muukin uskoi tiedon olevan totta. | |
| 10.03.2017 12:09 | Petri Nummijoki: | Tuo 5 miljoonaa ajokilometriä mainitaan ainakin Resiina-lehdessä 1/86 ja jopa Resiina-lehden 4/90 Hv-artikkelissa, jonka alkusanoissa annetaan ymmärtää 5 miljoonaa kilometriä ylittäneitä H8-vetureita olleen useampiakin. Kyllähän tuo on ajatuksia herättänyt, koska H8/Hv1-vetureiden keskimääräinen vuotuinen ajosuorite ei ollut sarjan alku- ja loppuaikoina lähelläkään 100000 km/veturi lukemaa, mitä 5 miljoonaa ajokilometriä vaatisi veturin koko käyttöiän ajan. Toisaalta samaan aikaan on kerrottu Turun varikoiden Hv-vetureiden kiertojen olleen erityisen tehokkaita, joten ei tätä ole ollut edellytyksiä kyseenalaistaa ilman tietoa veturikohtaisista ajomääristä. | |
| 10.03.2017 12:46 | Eljas Pölhö: | Otin nipusta summanmutikassa valitsematta mitenkään yhden kuukauden VR:n kilometrikonttorin raportin. Sattui heinäkuu 1929. Turun H8 kilometrit: 545=5518, 546=4515, 547=7954, 548=8652, 549=3306, 550=3792, 551=10256, 552=6430, 553=2988, 554=8986 ja 555=8894. Suurin keskimääräinen sarjakohtainen km-luku oli H8-9=6250 km/veturi koko maassa. Otin sitten toisen, tuli tammikuu 1932. 545=10800, 546=3162, 547=3962, 548=200, 549=7190, 550=7802, 551=3468, 552=7708, 553=4476, 554=8710, 555=7990 ja 556=4558. H8-9 keskimäärin 6034 km/veturi koko maassa. Nämä luvut ovat miestäni aika hyvin keskimääriä kuvaavia, nopeasti pläräten keskiarvot vaihtelivat 5500-6500 km/kk/veturi. Muutamat huippukuukaudet eivät kesää tee. Turun suurimmat kilometrit ajettiin Hv3 781-785:llä silloin, kun ne ajoivat Hyvinkään kautta Helsinkiin, parhaat kuukaudet luokkaa 15-16000 km. Tietysti olisi kiva laskea kaikkien vetureiden kilometrit, mutta se vie vain tuhottomasti aikaa. Minulla on ehkä tallella jossain 555:n tarkistuslaskenta ja laitan sen tänne, jos löydän. |
|
| 10.03.2017 13:57 | Eljas Pölhö: | Esa mainitsi myös Preussin P8/Saksan BR38.10 sarjan. Ei niitäkään ollut montaa, jotka ylittivät 3,5 milj. km. Schröder/Wenzel mukaan suurimmat kilometrit olivat 38 1772 = 3'719'271 km ajalla 28.4.1915-5.12.1974 ja 38 1765 = 3'707'205 km ajalla 15.4.1915-27.6.1961. Pikaisesti listaa lukien näyttäisi olevan 5 kpl 3,5 milj. km ylittäneitä ja 26 kpl 3 milj km ylittäneitä. Tämä ei ole montaa veturia sarjassa, jota Preussiin ja Saksan Reichsbahnille valmistettiin 3438 kpl tai kaikille myös Romaniassa valmistetut mukaanlukien 3948 kpl. | |
| 10.03.2017 14:28 | Eljas Pölhö: | Laitetaan vielä vertailuksi, että Saksan 03 (valmistettiin 1930-1938) saavuttivat suurten kuukausittaisten km-määrien ansiosta saman lopputuloksen. Tyypillisesti loppukilometreiksi tuli 3-3,5 milj. km. Paras oli 03 081, joka saavutti 44 vuodessa 3,7 milj. km. | |
| 10.03.2017 21:40 | Eljas Pölhö: | Päivitin arkistosivuani ja laitoin sinne esimerkkejä dokumenteista, joista voi kopioida vetureiden kilometrejä joko kuukausittain tai 1. luokan korjauksittain. Dokumentissa "Uusimmat päivitykset" on tarkemmat tiedot ja tulkintavinkkejä. http://rautatiearkisto.info/epolho/ | |
| 11.08.2017 22:59 | Petri Koskela: | Tämä tieto saattaa olla jossain vorgin uumenissa tahi Resiinan sivuilla mutta kysyn kuitenkin Eljaksen neljänneksi viimeisen kommentin herättämänä - hän viitannee Turku-Helsinki -liikenteeseen ennen Porkkalan tunnelin aukeamista: miten tapahtui Hyvinkäällä suunnanvaihto, kulkiko veturi tenderi edellä osan matkaa vai oliko Hyvinkäällä toinen kone odottelemassa oikein päin? | |
| 12.08.2017 00:29 | Eljas Pölhö: | Turun Hv3:t 781-785 vetivät koko matkan Turusta Hyvinkään kautta Helsinkiin. Veturit käännettiin Hyvinkäällä. Vuosikymmenien yrityksestä huolimatta en ole saanut varmuutta kuinka junan kääntö Hyvinkäällä tapahtui. Nopeimmat vaihtoehdot alla: Tku-Hy-Hki: Juna tulee Hyvinkään Hangon radan laiturille, veturi irroitetaan ja se käy kääntymässä, kytketään tulleen junan takapäähän, työntää junan pääradalle ja jatkaa Hyvinkään päärautatieaseman ohi pysähtymättä. Hki-Hy-Tku: juna ajaa Hyvinkään päärautatieaseman ohi ja peruuttaa Hangon radan laiturille. Veturi irroitetaan ja käy kääntymässä. Sitten se kytketään entiseen taka-, uuteen etupäähän ja lähtee kohti Karjaata. Aikataulukirja ei kerro tehtiinkö näin, mutta ylimääräistä aikaa ei ollut montaa minuuttia. Ihme sinänsä, jos kääntö Hyvinkään kääntöpöydällä todella meni näin nopeasti. Kaikki muut vaihtoehdot vaatisivat ylimääräisen vaihtoveturin sallitussa ajassa tehtäväksi. Veturikilometrien perusteella ei ollut mahdollista jatkaa Hyvinkäältä seuraavalla junalla kumpaankaan suuntaan. Ei ollut tarpeeksi junia. |
|
| 15.01.2021 13:06 | Esa J. Rintamäki: | Mainittakoon nyt vielä lisäksi yksi P8/BR38.10: veturi 38 1373 ajalla 4.7.1912 - 10.10.1967: 3 341 023 kilometriä. (Löysin muistikirjoistani!) |