05.08.2009 / Tampere, Tampere asema
05.08.2009 Marsuparvi Tampereen asemalla. Yksi ei kuitenkaan halunnut mukaan kuvaan, joten se yritti piiloutua Porin taajiksen taakse.
Kommentit
| 24.10.2009 20:40 | [Tunnus poistettu]: | Itse asiassa tästä kuvasta tuli mieleen semmonen, että onko Suomessa koskaan vedetty yhtään junaa 3 x Sr2:lla? | |
| 24.10.2009 20:53 | Jimi Lappalainen: | Vartiuksen malmijunaa ainakin. | |
| 24.10.2009 21:03 | Joona Kärkkäinen: | Tosin ei enään muutamaan kuukauteen. | |
| 24.10.2009 22:26 | Mika T. Polamo: | Matkustajajunaa! (Mikon tietämyksen tasoa ja kuvan miljöötä tulkiten.) | |
| 25.10.2009 11:26 | [Tunnus poistettu]: | Enpä usko, että matkustajajunaa, mutta tosiaan malmijunia on. | |
| 25.10.2009 21:27 | [Tunnus poistettu]: | Mika aavisti oikein mun typon, matkustajajunaapa hyvinkin tässä yhteydessä tarkoitin. Toki vartiuslaiset on vedetty kolmella Blondilla ja kohta kolmisen vuotta ja sinne harvemmin ajellaan matkustajajunilla. Itseäni muuten kiinnostaa luvut aina ja iankaikkisesti: miten nuo maksimitonnit menevät yhdellä, kahdella, entäpä kolmella Blondilla? | |
| 16.06.2010 17:48 | Topi Lajunen: | Noin pari kuukautta ylläolevan keskustelun jälkeen (22.12) tapahtui sellainen erikoisuus, että junassa 160 Tampereelta Helsinkiin vetovoimana oli kolme kappaletta Sr2-merkkisiä vetovekottimia. | |
| 16.06.2010 18:35 | [Tunnus poistettu]: | Mites se menikään tämä kolmesta Sr2:sta kahteen siirtymisessä? Loppuiko niistä takuu vai mietenkä se meni? | |
| 16.06.2010 18:54 | Tuukka Ryyppö: | Topi: mikäs tuohon sitten oli syynä? | |
| 17.06.2010 23:00 | Jari Kuusinen: | Sähköveturipula on se pääsyy miksi Vartiuksen junat kulkevat nykyään kahdella Sr2:lla. Virallinen syy voi olla tietysti mitä tahansa. Jos juna kulkee kuin kulkeekin kahdellakin veturilla niin miksi siinä pitäisi olla kolme veturia. Nopeista Sr2-vetureista on huutava pula, tästä konkreettisin esimerkki lienee oikoradalla käyttöön otetut Sr1-vetoiset hidastetut junavuorot. | |
| 02.10.2010 21:19 | Topi Pikkarainen: | On minullakin kuva tästä... | |
| 06.07.2012 15:02 | Topi Lajunen: | Tuukka, muistaakseni jonkinlaisen poikkeustilannehässäkän vuoksi Tampereelle kasaantui liikaa vetureita, kun taas Helsingistä niitä puuttui. Yhteen junaan kun laitettiin kolminveto, niin tilannetta saatiin tasattua. | |
| 31.03.2013 21:08 | Mikko Mäntymäki: | Harmi ettei junassa 160 ollut koko junassa SA-3 kytkimiä, olisi varmaan kuljettaja kuullut perästä asiasta kun kiihdyttelee 900kN koukkuun. Olisi mukava kokeille menisikö 45s 0-160km/h. Pääsiäisen vietossa olen, tosin puiden pilkkomisen lopetin tunti sitten. |
|
| 01.04.2013 01:29 | Kimmo T. Lumirae: | Ei taida mennä. Sr2 tulkitsee kaiken noin 1,0 m/s2 ylittävän kiihtyvyyden ympärilyönniksi ja tuo arvo alkaa olla siinä ja siinä. Mutta jos sen rajoituksen voisi ohittaa niin 3 Sr2 vetäisi kolme vaunua 0-100 km/h niukasti alle 10 sekunnin. | |
| 01.04.2013 11:34 | Mikko Mäntymäki: | Ilman vaunuja Sr1 parilla isäni ja Jokke kokeilivat kiihtyvyyttä tosin kellosta katsomalla tulos oli noin 45s 0-140 km/h, tosin kiskoa joutuivat hiekoittamaan. Hiekkaa voisi kokeilla lisäpidon saamiseksi myös Sr2:lla. | |
| 01.04.2013 13:15 | Kimmo T. Lumirae: | Kyse ei ole lisäpidosta, vaan tuosta sisäänrakennetusta, ohjelmallisesta kiihtyvyyden rajoituksesta. Siksi Sr1 lähtee kuin kuppa Töölöstä; 0-100 km/h reilu 11 sekuntia, kun taas Sr2:ssa ohjelmisto puuttuu menoon ja antaa käyttää vain noin 1/3 vetovoimasta ja tuloksena on noin 28 sek 0-100. Sama kiihtyvyys siis saavutetaan riippumatta siitä, lähdetäänkö pelkällä veturilla, vai onko (kuivalla kelillä) perässä 3-4 vaunuakin. Jos siis tämä olisi ohitettavissa, lähtisi Sr2 yksinään kuin nappi housuista, ehkä 6-7 sek 0-100 km/h. Siinä olisi kirjoittajan teeviitonenkin purjeessa... | |
| 02.04.2013 14:33 | Oskari Kvist: | Tulee mieleen Train Simulator 2013:n BR101, joka vastaa ihan hyvin Sr2:sta (paitsi 15 kV 16 2/3 Hz virtajärjestelmä), kiihtyy 0-100 km/h 7 sekuntia ilman vaunuja ja ilman hiekoitusta. Hiekoituksella 8 s. (0-140 km/h 12 sekuntia, 0-160 km/h 15 sekuntia, 0-200 km/h 22 s). Testattu Mering-Kissing asemavälillä (München-Augsburg), ilman pituuskaltevuutta. 0-100 km/h kolme kertaa ja aina tuli tuo 7 sekuntia. Muut mittaukset viimeisimmän mittauksen perusteella pausettaen nopeuden noustessa ko. nopeuteen. Speksit BR101:lle: Tehoa 6400 kW, painoa 83t, sn 220, maks. vetovoima 300 kN. Valmistettu 1996-1999 145 kpl. http://en.wikipedia.org/wiki/DB_Class_101 |
|
| 02.04.2013 14:39 | Oskari Kvist: | Olen muuten huomannut tuossa Train Simulator 2013:ssa, että pelkällä veturilla (eteenkin sähkö-) ja muutenkin junia ajettaessa saa junan hidastumaan hyvinkin nopeasti sillä, että käyttää tehoja vasten kulkusuuntaa. (100-0 km/h pelkällä veturilla 10 s). Tälläista ajotyyliä ei varmaan todellisuudessa käytetä, ilmeisesti ohjelmisto estää sen käytön, eikä se olisi kovin taloudellistakaan? Onneksi simulaattorit ovat yleensä vapaita tuollaisista rajoituksista. |
|
| 02.04.2013 17:49 | Kimmo T. Lumirae: | Nuo BR 101:n arvot ovat varsin uskottavan tuntuisia. Suorastaan hämmästyttäviä, jos ajatellaan sitä, miten onneton ajodynamiikka alkuperäisessä Train Simulatorissa oli. Mukavaa kuulla, että nekin kehittyvät. Virran syöttö vasten ajosuuntaa on sähköteknisestikin mahdoton ajatus; tuloksena olisi valtava virtapiikki ja suojalaitteiden laukeaminen ja ellei näin kävisi, joku osa koneistoa todennäköisesti suoranaisesti räjähtäisi. Kuulin kerran jutun, jonka mukaan Kouvolan pojat olivat ajaneet ratapihalla Dr13:lla ja vek epähuomiossa käänsi suunnan 30 km/h nopeudessa ja ehti naputtaa pari, kolme tehoporrasta (kahdestakymmenestä, ja vielä ei-lineaarinen tehon nousu eli todellisuudessa ehkä jokunen kymmenen hevosvoimaa tehoa) päälle, ja Dr13 pysähtyi ratapihalle kuin tossu p**kaan ja generaattorit väänsivät molemmat dieselit sammuksiin parissa sekunnissa. Konepajalla veturia tutkittaessa oli selvinnyt, että oli hyvin lähellä, etteivät dieselin ja generaattorin väliset lyhyet kardaanit/kytkimet olleet hajonneet ko. räimäisystä. |
|
| 03.04.2013 09:00 | Petri Nummijoki: | Mäkilähdössä lienee täysin mahdollista, että ratamoottorivirrat ovat korkeat ja juna silti vierii jarrujen irrotessa taaksepäin. Tämmöinen tilanne veturin varmaankin täytyy kestää ollakseen edes käyttökelpoinen. Siksi väittäisin (asiasta mitään oikeasti tietämättä), ettei veturi voi aivan mahdottoman herkkä olla virran syöttämiselle vasten ajosuuntaa. | |
| 03.04.2013 13:00 | Oskari Kvist: | Train Simulatorin kokemusten perusteella, jos esim. 200 km/h nopeudessa käyttää täysiä tehoja taaksepäin ja jättää tehot päälle, ei virrat heti kovin korkeaksi nouse, koska veturilla on niin paljon liike-energiaa yksinkin kulkiessaan. Hidastuminen on aluksi hitaampaa, ja se lähtee jollain tapaa eksponentiaalisella käyrällä kiihtymään. Toki alle 50 km/h vauhdissa ja sen alle mentäessä alkavat virrat nousta jotakuinkin korkeaksi, mutta eivät kuitenkaan korkeammaksi kuin täysiä tehoja lähdössä käytettäessäkään. Voisin uskoa että taajuusmuuttaja olisi kohtuullisen kovalla koetuksella tuossa. | |
| 03.04.2013 14:08 | Petri Nummijoki: | Niin ja olihan kuvan http://vaunut.org/kuva/44792 yhteydessä myös juttua Dr13-veturista, jossa telit vetivät eri suuntiin. | |
| 03.04.2013 16:46 | Kimmo T. Lumirae: | Toki, Petri, mutta noissa tapauksissa nopeus on ehkä luokkaa 1 km/h tai jotain. Train Simulator on kuitenkin pelkkä tietokoneohjelma, ja ainakaan sen varhaisen version ajodynamiikka ei ollut junista kotoisin eli sen oli laatinut joku, jolla ei ollut aavistustakaan oikeiden junien ajodynamiikasta. Samaa vaivaa on ollut ammattivehkeissäkin, VR Koulutuskeskuksen ensimmäisen polven simulaattori ei sekään vastannut mitään todellista junakalustoa muuta kuin vähän sinne päin. | |
| 03.04.2013 17:05 | Topi Lajunen: | Train Simulator 2013 ("Railworks 4") on kyllä varsin oikeansuuntainen tuotos, jos realismia halutaan. Paljon ovat kehittyneet. Se on kuitenkin vain simulaatio, ja esimerkiksi ilmaohjattujen paineilmajarrujen viiveet ovat siinä edelleen liian lyhyet. Ja monessa kalustossa jotenkin oudosti jarruvoima (tai oikeastaan sen aiheuttama negatiivinen kiihtyvyys) heikkenee vauhdin hiljetessä, vaikka oikeasti se noin yleisesti ottaen suurenee. Monta kertaa olen siinä lirahtanut laiturista pitkäksi, kun jarrut ovat "hävinneet" odottamatta. Oikeaan suuntaan tosiaan ovat pelinkehittäjät menossa, mutta ei sen perusteella kannata tehdä kovin suoria johtopäätöksiä tosielämän ilmiöistä. Esimerkiksi juuri oikosulkumoottorin toiminta ei tuossa "pakki päälle"-jutussa mene alkuunkaan kuten todellisuudessa. Oikarimoottorissahan magneettikenttä ei saa pyöriä kovin suuresti eri nopeudella kuin roottori, koska tällöin moottori "kippaa" (ilmeisesti tarkoittaa sitä, että magneettikenttä vähän niin kuin menettää otteensa roottorin magneettikentästä - korjatkaa tietäväisemmät). Magneettikenttää voi kyllä pyörittää hitaammin kuin roottoria, jolloin moottori jarruttaa... tätä kutsutaan varsin loogisesti sähköjarruksi. :) |
|
| 03.04.2013 21:12 | Oskari Kvist: | Pienellä, noin 1,5 kW:n oikosulkumoottorilla ja sitä taajuusmuuttajalla ohjatessa kyllä onnistuu suunnanvaihto vauhdissakin. Asetellusta (tai asettamattomasta = 0) ramppiajasta riippuen moottori vaihtaa suuntaa nätisti ajamalla moottorin kierroslukua rampilla ensin nollille ja sitten takaperin (Toiminta vastaa TS2013:n BR101:stä). Eli tehoja käyttämällä hidastetaan ja sitten lähdetäänkin toiseen suuntaan. Tai sitten käy sillä lailla että oikosulkumoottori lähes pyörähtää oman akselinsa ympäri, kun suunta vaihtuu niin nopeasti. (Jälkimmäinen tapaus asettamattomalla ramppiajalla) |
|
| 07.01.2015 20:17 | Oskari Kvist: | http://www.hs.fi/autot/a1305909846406?ref=hs-art-auto-tiede-6 Tämän artikkelin/videon mukaan: "Veturin huippunopeus on 210 kilometriä tunnissa. 83 tonnin painoinen metallijärkäle kiihtyy yllättävän nopeasti. Sr2:n synnyinmaassa Sveitsissä veturille tehdyissä testeissä se kiihtyi nollasta sataan viidessä sekunnissa." Artikkelin mukaisen 5 sekunnin mukaan keskikiihtyvyys on 5,5 m/s^2. Minkähän takia Sr2:een on valittu noinkin pieni kiihtyvyysrajoitus kuin 1 m/s^2, esim 1,5 m/s^2 olisi järkevämpi? Onko päätöksen taustalla ollut vain mututuntuma? Eikö esimerkiksi Eil-junia ajettaessa suuremmastakin kiihtyvyydestä olisi hyötyä? Onko tuo rajoitus asetettu vain liukkaiden kelien ja/tai JKV:ssa aiemmin olleen ylinopeuden hätäjarrutuskäyrän takia, ts. "kansalliset erityisolosuhteet"? Verraten Saksaan: Train Simulator 2015. Ajossa on jälleen kerran BR101-vetoinen juna Berlin-Wittenberg-rataosalla, jolla on perässään Saksalaisia kaksikerrosvaunuja 4 kpl. 0-100 km/h kiihtyvyys kyseisellä junakokoonpanolla on täysillä tehoilla noin 20 sekuntia (keskikiihtyvyys olisi näin ollen 1,38 m/s^2) Ilmeisesti Keski-euroopassa ei ole mitään tämmöisiä ongelmia kun kiihtyvyyttä ei siellä tarvitse erityisesti rajoittaa? Mitenhän Sr3:n tullessa, ovatkohan kehittyneemmät ympärilyönnin estolaitteistot tehneet kiihtyvyysrajoituksen tarpeettomaksi? |
|
| 07.01.2015 21:31 | Tuukka Varjoranta: | Linkkasin tämän Vectronin lähtökiihdytysvideon (ilman vaunuja) reilu viikko sitten Sr3 ketjuun: http://youtu.be/IBEp6-6Pc8E 0-100 km/h näyttäisi menevän 18 sekunnissa ja 0-140 km/h 26 sekunnissa. |
|
| 07.01.2015 21:43 | Kimmo T. Lumirae: | Kyse lienee lähinnä siitä, että veturin ohjausjärjestelmä tulkitsee yli 1 m/s2 kiihtyvyyden ympärilyönniksi. Ja kovempi kiihtyvyys olisi epämukavaa matkustajillekin eli ei ole tarvetta. Eil-junissa on akseleita on niin paljon, että niiden kiihtyvyys jää näistä arvoista aika lailla kuivallakin kelillä. Hihasta ravistettuna ilman matematiikkaa Sr2 + 160 tonnia junaa kiihtyy vielä tuon maksimiarvon verran ja siitä painavammilla junilla kiihtyvyys alkaa jäädä pienemmäksi. |