??.??.1966 / Noppo

??.??.1966 Tr1 1080 tavarajunassa Riihimäeltä Karjaalle ylittää Hyvämäentien tasoristeysta Nurmijärven Nopon kylässä. Etualalla Nopon pysäkiltä tiilitehtaalle johtaneen raiteen kakkosraide (ohitusraide). Kuvausvuosi on vain viitteellinen. Edit: ohjelma muokkasi mun antamaa km-lukua. korjattu

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Noppo (Liikennepaikan tiedot) Tasoristeys: Hyvämäentie [Tasoristeyspalvelu] Ratakm: 69+137
Kuvaaja: Eljas Pölhö
Kuvasarja: Tavarajunia 1960-1990
Lisätty: 03.11.2009 17:37
Muu tunniste

Kommentit

03.11.2009 21:18 Seppo Romana: Kuvassa näkyyvät hienosti kiiltävät kattilan vanteet. Upea kuva kaikkine pienine yksityiskohtineen. Vaikka vuodesta olet epävarma, niin voikukista päätellen ollaan liikkeellä kesäkuussa?
03.11.2009 21:35 Eljas Pölhö: Ylitin tämän tasoristeyksen jokaisena koulupäivänäni 1956-1968 ja melko monena muunakin päivänä aiemmin ja myöhemmin, joten tapaus ei ole jäänyt mieleen mitenkään erityisesti.
03.11.2009 23:05 Eljas Pölhö: Raidesopimus VR:n ja Salpausselän Tiilitehdas Oy:n välillä tehtiin 7.2.1946. Raiteen pituus oli noin kilometri ja tehtaan päässä oli ympäriajoraide, joka muutettiin kahdeksi lastaussiltaan päättyväksi raiteeksi 60-luvun puolivälissä. Muistan nähneeni raiteella Vr1, Vv15, Tka-Lko (Sisu) ja Trr-Lko (Kisko-Kalle) tuomassa tai hakemassa vaunuja (kivihiiltä tuli ja tiiliä lähti). Viimeisen kerran raidetta käytettiin aivan 70-luvun alussa. Ikinä en ottanut valokuvaa tehdasraiteella olevasta junasta ja tämä taitaa olla ainoa kuvani Hyvämäentien tasoristeyksestä, vaikka junan näin siinä jokseenkin päivittäin.
04.11.2009 15:13 Tapio Muurinen: Mukava koulutie sinullakin, ja aikakausi oli sama. Omani ylitti Hillon radan Poitsilan tasolla raratapihan pohjoispäässä, josta vuosittain sadat kerrat kuljin; lukioainana usein ruokatunnillakin, kaikki muut kaupunkimatkat mukaan luettuna. Hyvien vakinaisten junien kulkuajat oppi tietämään. - Nykyään se taso on poistettu ja radanvarsi aidattu.
07.11.2009 01:07 Jorma Toivonen: Junan numeroa voisi arvailla... Muutamiin harvoihin tiedon murusiin turvautuen: esim. v.1969 ajettiin juna 2037 usein höyryllä, lähtö Riihimäeltä puolen päivän aikoihin, aikataulua aikaistettiin vuoden 1970 aikana ja puolenpäivän lähdön numeroksi muuttui 2311, joka myös usein ajettiin Tr1:llä. Useimmiten veturi palasi Karjaalta Riihimäelle junalla 2320 (lähtö Kr:lta klo 20.00:n tienoilla ja tulo Ri:lle puolen yön aikoihin) - esim. 1.2.1971, jolloin kuvan veturi 1080 koki matkallaan laakeri-vaurion. Vuoden 1971 syksyllä taisivat loppua nämä höyry-ajot Riiihimäen ja Karjaan välillä?
09.12.2009 21:51 Eljas Pölhö: T2037 on hyvä veikkaus, koska se ajettiin 60-luvun puolivälissä säännöllisesti höyryllä (Tr1 tai Tr2), lähtö Riihimäeltä oli 9:45 tai niillä main. Paluu yöllä junassa T2036. Minun "suosikkijunani" T2314 veturi meni etelään junassa T2035, joka ohitti Nopon siinä 23 tienoilla. Silk-juna oli aina Vv15 tai 2xVv15, mutta muissa vetovoima vaihteli.
10.12.2009 00:31 Jorma Toivonen: Suoritettiinko jonkinlaista "tason nostoa" Hy-Kr välillä 1960-luvun alkupuolella? Omistamani "arkiston" mukaan vielä vuonna 1961 hoideltiin tuo Karjaan liikenne Tv1-sarjan vetureilla - ei yhtään mainintaa "raskaista" vetureista. Toisaalta kysyisin milloin tuo Silk-liikenne alkoi Kirkniemestä (Lohjalta)? Vasta kesällä 1961 (?) ilmestyi Vv15-vetoiset junat Riihimäen ja Kirkniemen välille - ja niillähän kiskottiin painavia sementti-junia vielä 1970-luvun puolivälissäkin.
10.12.2009 00:46 Eljas Pölhö: Vastaan vain hataran muistin varassa, että väli Hy-Kr sai raskaan kiskotuksen noin 1963-64. Sitä ennen tavarajunat ajettiin Tv1:llä ja Silk-juna Vv15:llä. Ennen Vv15 tuloa Silk-juna meni Vr11:llä, koska olin vielä kansakoulussa (50-luvulla) kun Silk-juna meni aina samaan aikaan kun kävelin bussipysäkille, jos koulu alkoi klo 9. Tuntia aikaisemmin meni Hv2-vetoinen postijuna, joten joka aamu näin junan :)
10.12.2009 01:05 Eljas Pölhö: Näytän Noppomuisteloissani viittaavan myös kommentteihin http://vaunut.org/kuva/59746 ja http://vaunut.org/kuva/59552
11.12.2009 08:27 Arto Lopia: Heh, tälläinen "nuorehkokin" harrastelija pääsee jo muisteloihin mukaan. Muistan nuo pitkät kokojunat joissa oli juurikin Silk-vaunuja. Hiljaa ne kulkivat ja veturien murina oli mieleenpainuva.
15.03.2011 20:29 [Tunnus poistettu]: Hieno harvinaisuus.
17.03.2011 21:28 Tapio Muurinen: Toukokuussa 1965 tämä Risto viimeisenä, kuten kaikki pienemmät numerot, katosivat Kouvolan reviiriltä. 107x taisivat juurikin siirtyä Riihimäkeen. Olisikohan Truumannit korvautuneet tuosta eteenpäin vähitellen Risto-voimalla Ri - Kr välillä?
17.03.2011 23:00 Tapio Muurinen: Selvyyden vuoksi; tarkoitin tietenkin edellä "jungilaisia" 107x - 1080. - On myös havaintoja, että ko. Ristot ulottivat reissunsa aina Turkuun saakka, ja olivat vaihtelevasti Turusta Karjaalle matkanneessa "iltaseitsemän" tavarassa, kuin myös Hr11, noin vuosina 1968-69.
17.03.2011 23:37 Eljas Pölhö: Tr1:t ovat käyneet Turussa Pasilasta käsin (junapari T1031-T1032) Vr11 ja Hr12 välissä. Sitten Riihimäeltä tai Karjaalta (muistaakseni) junaparissa T2035-T2036. Silloin kun matkustin pari kertaa viikossa Helsingin ja Turun väliä, niin yhden tavarajunaparin veturikierto oli sellainen, että Tr1 tuli Karjaalta, kääntyi Salossa takaisin, ja Vv15 (yleensä) veti junat Turku-Salo-Turku. Tavarajunien vetureiden sinksaus sattui niihin aikoihin kun pikajunani ohitti Salon.
18.03.2011 01:14 Jorma Toivonen: Taisi tuo Salon juna olla jossain vaiheessa Riihimäen miesten ajossa. Muistelisin kuulleeni vanhojen miesten tarinoita, kuinka Riston nokka käännettiin kohti Karjaata Salon kääntöpöydällä hauisvoimaa käyttäen. Joillakin miehistöillä saattoi kontin pohjalta löytyä pieni makoinen palkkiokin avustamaan ennättäneille salolaisille tulevaisuuden toivoille.
18.03.2011 23:43 Tapio Muurinen: Mielenkiintoisia reissuja ja juttuja. Toivottavasti Salon 20 m:n kääntöpöytä oli jotakuinkin herkkä, sillä yli 150 t veturirautaa panee jo kummasti vastaan. Pyörästöltään se siihen juuri ja juuri sopi; jäi vielä 0,5 m vajaatakin päihin, vaikka puskurit pyörivät jo reilusti pihan puolella. Ei liene ollut kovin yleistä, että Ristoja alettiin lihasvoimin pyörittelemään. - Eräs tunnettu "kollega" kertoi kuvanneensa mm. Tr1 1076:n Kupittaalla syksyllä 1968, kun se oli tulossa savupellit Karjaalle päin; noita Riihimäen kotikoneita tuolloin. Ellei sitten ollut Karjaan varikolle sijoitettuna tilapäisesti. Mielenkiintoista on ollut 1960-luku Riihimäen-Karjaan ja Karjaan-Turun välillä.
19.03.2011 11:56 Tapio Muurinen: Ristoista hyppy takaisin Trumanneihin, joita tällä välillä tuolloin vielä hyvinkin liikkui. Eniten minäkin niitä näin vuoteen 1967 saakka Karjaalla P32:n ja P35:n ikkunasta, ellei oteta lukuun sitä Riihimäen kylmää jonoa. - Käviköhän Trumanneja Karjaalta käsin vielä lännempänä kuten Salossa, tai jopa Turussa saakka? Katajiston Jussi kertoo kertoo kirjassaaan Kosken Tr2-järjestelijästä. Sen on täytynyt ajaa toinen suunta tenderi edellä.
04.06.2011 23:53 Eljas Pölhö: Kun etsii yhtä, niin löytää toista. Uusi löytö sopii tähän, niin merkitään muistiin ennenkuin hukkuu taas. Viimeinen Tr1 käynti Salossa oli 6.4.1971. Tr1 1047 T2037 (Kr-Slo 850t, Kr 15:05-Slo 17:18) ja paluu T2038 (Slo-Kr 777t, Slo 18:40-Kr 20:48). En muista mistä tieto on lähtöisin, mutta vaikuttaa aika vakuuttavalta.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!