03.03.2004 / Kihniö

03.03.2004 Kihniön asema kirjaimellisesti lumen keskellä. Kummallista kyllä, puutavaran lastauksesta huolimatta ratapihaa ei oltu aurattu, ja vaunuja hakeva Dv12 on saanut kahlata paikoin yli 30cm:n lumessa.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Kihniö (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Niila Heikkilä
Lisätty: 08.03.2004 00:00

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

08.03.2004 13:46	sepi:	Turhan iso koko tällä kuvalla. Vie tilaa paljolti
08.03.2004 13:55	Hara:	VR Säästää aurauskuluissa.............
08.03.2004 19:10	Jouni:	Eiköhän auraus ole kuitenkin RHK:n vastuulla?
08.03.2004 21:20	Henri:	Näin kun harrastajasivustolla olemme niin jännä miten harva ymmärtää VR:n ja RHK:n suhteen. VR ajelee RHK:n raiteilla siinä missä bussi ajelee jonkun muun omistamalla tiellä...
08.03.2004 21:28	Jyrki Tervo:	Mikä myös selittää VR:n kiiruun romuttaa käytöstä postuvat veturit. Kun veturi muttuu nauloiksi, sillä ei paljoa kuljetuskilpailla!
08.03.2004 21:42	Risto Hyvärinen:	Joku murjaisi väitteen, että VR romuttaa sinisiä vaunujakin mahdollisimman nopeasti sen vuoksi, että ei kellekään mahdolliselle kilpailijalle tulisi himoa ostaa niitä. Liekö väitteellä sitten mitään todenperäisyyttä? Kilpailun pelossahan piti alkujaan hankaloittaa museojunaliikennettäkin, mutta kun nyt niissä asioissa meni päätäntävalta RHK:lle, niin jäi VR tavallaan nuolemaan näppejään.
08.03.2004 22:46	joo:	Aurauksen hoitavat OY VR-Rata AB:n reippaat miehet (joskus yksityisen omistajan kaluston avittamana)
09.03.2004 10:30	Jyrki Tervo:	rhyvarisen oletus tunttuu loogiselta, enpä uskoisi niiden olevan niin huonossa kunnossa, vielä. Paitsi jos niitä tieten tahtoen unohtele rikkottaviksi ja spreijattavaksi http://vaunut.org/kuvasivu.php/5262
09.03.2004 15:32	Risto Hyvärinen:	Jos verrataan sinisiä vaunuja raitovaunukalustoon, niin vielä viime vuonna oli liikenteessä 10 vuotta vanhempaa kalustoa. Tosin niillä ei ajeta yhtä paljon kilometrejä, mutta väitän että paikallisliikenne monine matkustajineen ja pysähdyksineen kuluttaa kalustoa paljon enemmän, kuin vetää niitä vaikka 100 km, ennen kuin tarvitsee jarruttaa seuraavan kerran. Vanhoista sinisistä vaunuista en nyt äkkiä muista kuin pari ongelma kohtaa. Toinen on jäätymisaltis raitisilmapuhallin vaunun alla ja toinen meluava keskusvaihtosuuntaaja vaunun sähköpäässä. Suurin osa ongelmista liittyi lähinnä vaunun lämmitykseen.
09.03.2004 15:44	Jack:	Taitaa vähänkin uudemmissa sinisissä vaunuissa olla se vaihtosuuntaaja vaihdettu hiljaisempaan/äänieristetty paremmin.
09.03.2004 16:00	Risto Hyvärinen:	70-luvun vaunuissa ei ole keskusvaihtosuuntaajaa, vaan se on lamppukohtainen. Laitteena se on vähän isompi, kuin kuristin, mutta se ajaa samalla kuristimen ja sytyttimen asian.
09.03.2004 16:24	Niila:	Moniin lapsuuden junamuistoihin kuuluu juuri tuo meluava invertteri. Äänimaailmahan niissä vaihteli partakoneen surinasta turbosääsken ininään.
09.03.2004 16:38	Risto Hyvärinen:	Joo, minä en muista yhtään keskusvaihtosuuntaajaa (invertteriä), joka pitäisi samanlaista ääntä, kuin toinen samanlainen.
09.03.2004 20:14	Jack:	Vieläkö näitä "invertterivaunuja" on liikenteessä? Mitenkäs 80-luvun sininen kalusto? Miten niissä on homma toteutettu?
09.03.2004 20:24	Risto Hyvärinen:	Ei kai sentään vielä kaikkia Eit vaunuja olla hylätty? Unohdin laittaa kommenttiini, että valaisinkohtaiset vaihtosuuntaajat, jotka tunnetaan myös invertterin nimellä on käytössä kaikessa kaluston loisteputkivalaisimissa 70-luvun jälkeen.
09.03.2004 20:32	Jyrki Tervo:	Kyllä VR:llä vissiin ollaan ihan oikesti peloissaan kilpailusta. Pelkoa levitetään lähettämällä kaikki vähänkään ruostepilkkuinen kalusto oitis hitsipillimiehille. Meikäläisen raideleveyden kalustoa ei liene maailmassa aivan vaivaksi asti (paitsi tietenkin VR:n oma sille itselleen) ja venäläistä kalustoa ei varmaan kovin moni rautatieliikenettä sunnitteleva taho edes harkitse. Sulattamalla vanhat kanat VR ssuojelee vain itseänsä! Ajatelkaapa kuin äkkiä nakkiputkatkin on pistetty palasiksi. Jonkun nakkiputkakuvan kuvan alla oli komenntti " että eilen vielä vedetiin täystonnijunia ja tänään ei mitään" Lause valaisee hyvin tilannetta, veturit romutettiin siis hyvästä käyttökunnosta!
09.03.2004 20:34	Jyrki Tervo:	Kanojakin VR varmaan sulattelee, mutta meiniki oli tarkoittaa kamoja!
09.03.2004 20:43	Risto Hyvärinen:	Kyllä kai niin! VR:n matkustajaliikenteessä ei taida olla kuin kaksi kannattavaa osaa. toinen on pääkaupunkiseudun lähiliikenne ja toinen pohjoisen makuuvaunujunat. YTV on jo moneen otteeseen ilmoittanut halauavansa alkaa itse hoitamaan sitä lähiliikennettä, joten ainoaksi kannattavaksi jää sitten se makuuvaunuliikenne. Tuskin joku mahdollinen kilpailija haluaisi ottaa liikennöitäväkseen jotain kannattamatonta rataa. Kaluston hankiminen vaan on ongelma aloittelevalle yritykselle uuden kaluston hankkiminen on kova pala, joten varmaan mieli tekisi lähteä alkuun liikkeelle käytetyllä kalustolla ja muualtahan sitä ei ole saatavilla, kuin VR:tä, joten pannaan vaan palasiksi, niin ei ala ketään himottamaan jossain ratapihojen reunoilla seisova kalusto. Taitaa olla muuten YTV:llekin kova paikka uuden kaluston ostaminen, kun tuntuu että talous on sielläkin kuralla, jos on lehtijuttuihin uskominen.
09.03.2004 22:28	Kalastaja:	Viikonloppuna seisoi seuraavat vaunut Mäntyluodon aseman ratapihalla odottamassa romutusta joko Mäntyluodossa tai Tahkoluodossa. 23413, 23412, 23106, 23094, 23409
10.03.2004 18:15	Ville:	Kilpailevan yhtiön on vaikea hankkia myös kuskeja. Kuinka moni VR:n kuski uskaltaa vaihtaa leiriä, kun ei ole mitään takeita siitä, pysyykö uusi yhtiö pystyssä vai käykö sille kuin FlyingFinnille. Suomen ainoa veturimieskoulukin on juuri VR:n koulu.
10.03.2004 18:22	Risto Hyvärinen:	Tehdäänpäs nyt vähän valaistusta asiaan. Ruotsissa ja Norjassa samoin kuin Keski-Euroopassa on "valtiollisten" raideyhtiöiden "kilpailijana" meilläkin hyvin tunnettu firma nimeltä Connex. Kun Connex tuli Suomeen ajamaan busseja, ne toi tänne omat kuljettajansa ja omat bussinsa. Taisivat tuoda ne Tanskasta. Jos esimerkiksi joku Connex päättää tulla tänne ajamaan junia, niin luulen, että heillä on mahdollisuus järjestää kuljettajakoulutus aivan itse, enkä usko, että kalustokaan tuottaa hirveän monimutkaisia ongelmia. Vaihdetaan vaan telit ja taas mennään.
10.03.2004 18:40	Juhana N.:	Eiköhän se Connex kuitenkin tullut tänne aikanaan Linjebussin muodossa ostaen ensin Vantaan Liikenne -konsernin ja sitten linjaliikenteen Westendin Linja Oy:ltä(, joka tosin nykyään jatkaa uudelleensyntyneenä toimintaansa)? Linjebuss toki toi kesällä 1998 noin sata käytettyä bussia Kööpenhaminasta, mutta tätä ennen autoja oli täällä jo parisensataa ellei hieman enemmänki.
10.03.2004 18:58	Jouni:	Kuljettajia ei ole kyllä liikuteltu maasta toiseen yksittäisiä vapaaehtoisia siirtymisiä lukuunottamatta. Suomeen tuloa hidastaa suomen kieli... :) Tosin pk-seudun bussiyrityksissä on kyllä töissä maahanmuuttajia, joilla ei (ainakaan vielä) ole riittävää suomen kielen taitoa. Kuljettajista on vaan viime aikoina ollut niin kova pula, että on tingitty jopa tällaisesta perusasiasta. Ei minulla mitään maahanmuuttajakuljettajia vastaan ole, mutta kieltä kyllä täytyisi osata ennen töiden aloittamista. Täytyy osata keskustella työnjohdon kanssa radioteitse ja opastaa matkustajia. Hassuna yksityiskohtana voin kertoa, että itse olen hakenut Swebusilta Tukholmasta töitä, mutta heillä oli varaa hylätä vähän huonosti ruotsia puhuva hakija. :-/
10.03.2004 19:01	Risto Hyvärinen:	No, bussialaa paremmin tuntevat voinevat kertoa historiasta vaikka millaisia yksityskohtia, mutta kuitenkin tosiasia on, että Connex hoitaa monessa maassa myös rautatieliikennettä ja jos ne hoitaa sitä Norjassa, niin en usko, että Suomen kelit ovat esteenä tänne tulemiselle, jos vain mahdollisuus jotain kautta aukeaa.
10.03.2004 19:27	Arto P:	Kyllä saisivat tulla
10.03.2004 20:06	Jouni:	Ei sitä tarvitse spekuloida, aukeaako kilpailu, koska se aukeaa EU:n ansiosta joka tapauksessa. YTV etenee määrätietoisesti kohti lähiliikenteen kilpailuttamista, kalustoyhtiöhän on jo kai perustettu. Connex tarjoaa aivan varmasti, kun kilpailutus alkaa.
11.03.2004 14:05	Mikko Itälahti:	Mutta! Ymmärtääkseni kilpailu tulisi koskemaan vain sitä liikennettä, jonka joko YTV tai liikenne -ja viestintäministeriö ostaa. Eli siis Pk-seudun lähiliikennettä ja maaseudun poikkiratojen kiskobussiliikennettä. Eikö Vr kuitenkin tällä hetkellä hoida suurinta osaa kaukoliikentestä lipputuloperusteisesti? Ja valtiohan sitoutui juuri ostamaan Lapin yöjunaliikenettä Vr:ltä 20 vuodeksi. Minun puolestani koko junaliikenteen voisi sosialisoida, mutta kenties kilpailukin voisi johtaa säästöihin, jotka voitaisiin käyttää tarjonnan lisäämiseen niillä maaseudun alueilla, joiden junaliikenteeseen kannattavuuden parantamiseen Vr:ää ei kiinnosta panostaa. Nykyinen Yhden Ahneen Monopoliyhtiön malli on junaliikenteen kilpailukyvylle muihin liikennemuotoihin nähden pahin mahdollinen! Valtionrautatiet olisi minusta paras vaihtoehto, hallittu kilpailu toiseksi paras.
11.03.2004 14:17	Mikko Itälahti:	Itseäni vielä tarkentaen: EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti yli 0,8 m€:n julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa. Muuta painetta ei tietääkseni ole. Vr:n luonnollinen monopoli voisi säilyä niillä reiteillä, jotka ovat kannattavia ilman julkisen sektorin ostoja.
11.03.2004 14:48	AnttiL:	0,8 metri euroa? ;-)
11.03.2004 15:29	Teppo:	Taloushallinnossa käytetään yleensä k€ = kiloeuroa eli tuhatta euroa, m€ = M€ = Megaeuroa eli miljoonaa euroa. Tätä ilmeisestikin Mikko tarkoittaa m:llä eikä AnttiL:n metriä.
11.03.2004 15:41	AnttiL:	No kyllähän se tuosta Mikon kommentista selvisi että kyse oli miljoonasta, hjuumoria nääs :-)
11.03.2004 16:03	JukkaH:	Kerrannaisyksikkö m on kyllä aivan eri asia kuin M. M=mega=10^6 ja m=milli=10^-3
11.03.2004 17:13	Christian:	Mutta hölmöä on, ettei kilpailuttamisen myötä edes lippujen hinnat voi halventua, vaan pysyvät ainakin yhtä kalliina kuin tähänkin asti. Suurin hyöty kilpailuttamisesta kuluttajalle olisi, niinkuin lentoliikenteessäkin, lippujen hintojen alenemine, jota ei kuitenkaan tapahdu
11.03.2004 17:37	KooPee:	Olen kilpailutuksen osittainen vastustaja, koska sillä on aina haittapuolensa. Rautateiden osalta kuitenkin toivoisin, että niille osuuksille, joille ei ole VR-intressiä, voitaisiin harkita yksityistä/paikallista toimijaa. RHK:n rooli pitäisi rinnastaa Tieliikelaitokseen. Eipä sielläkään mietitä, että puretaanpa tuon tie, kun ei ole enää yhtä paljon käyttöä kuin 60-luvulla. Pitää vain prioirisoida kohteet ja yrittää pitää ne liikennöitävässä kunnossa.
11.03.2004 17:46	JukkaH:	Ei Tieliikelaitos vastaa teiden hallinnosta vaan Tiehallinto. Tiehallinto ja RHK ovat jossain määrin keskenään rinnastettavia tahoja. Tieliikelaitos on yksi monista tieverkon kunnossapitäjistä, joita Tiehallinto kilpailuttaa.
11.03.2004 17:51	KooPee:	Jep, anteeksi sotkuni jonka huomasin liian myöhään ja kiitos oikaisusta!
11.03.2004 18:34	Christian:	Juu, minä olen KooPeen kanssa aivan samaa mieltä. Jos vr ei halua jotain rataosaa liikennöidä, niin siitä vaan joku toinen, jolla on intressiä. Haittapuolet muunlaisessa kilpailuttamisessa ovat hyötyihin nähden valitettavan suuret
11.03.2004 19:27	Mikko Itälahti:	Minähän olen myös täysin samaa mieltä KooPeen ja Crhristianin kanssa. (jos ei se jo käynyt ilmi) RHK:lla on tiehallintoon verrattuna suhteettoman paljon valtaa ainakin siinä mielessä, että tiehallinto ei voi noin vain suvereenisti lopettaa teitä (lyhytnäköisin) liiketaloudellisin perustein, kuten RHK tekee. Teiden käyttäjäryhmien vaikutusvalta lakkauttamispäätöksiin on lainsäädännöllisesti turvattu. Rataverkko on kansallisomaisuuttamme, perhana! Ja viimeistään silloin, kun öljy käy vähiin ennen kuin loppuu sille saattaisi yhtäkkiä löytyä kummasti käyttöä. Ps. junalippu Helsingistä Keravalle maksaa noin 0,00015 metri euroa.
11.03.2004 22:10	Arto P:	Olen samaa muieltä kun edellä olevat ovat sanoneet. Jos Vr:lle olisi liian kallista viedä puulastia vaikka Taivalkoskelta Kontiomäelle, niin voisi sen joku muu yritys tehdä paljon halvemmalla, joka olisi keskittynyt tähän hommaan
11.03.2004 23:46	Jouni:	Lippujen hintoja laskettiin kyllä YTV:n kilpailuttaessa seutubussiliikenteen. Ilman kilpailutusta seutulippujen hinnat olisivat korkeampia kuin mitä ne nyt ovat.
11.03.2004 23:51	Tero:	Kaikkihan riippuu hyvin pitkälti rahasta; RHK:lla on sen verran pieni raha vuodessa käytettävissään ratojen kunnossapitoon, ettei se toisaankaan riitä kaikkialle. Ei silloin ole kannattavaa pitää kunnossa rataosia, joilla on vain vähän liikennettä, kun nekin rahat voidaan laittaa tärkämpien ja vilkkaampien rataosien kunnossapitoon. Tietysti jos eduskunta(??) päättää myöntää rahaa niin paljon että kaikki radat perusparannettaisiin hetkessä niin silloinhan kaikki olisi ok...??? mutta tuskinpa sellaista tilannetta koskaan tulee?? tai jos meistä jokainen alkaisi maksaa 10% enemmän veroja niin silloin olisi valtion kassa aika pullollaan jo.....;)
12.03.2004 00:16	Risto Hyvärinen:	VR:llekin on halvempaa tuoda esimerkiksi sähköjunien telit Hyvinkäältä Ilmalaan kuorma-auton lavalla, kuin panna ne konepajan raiteilla vaunuun ja vetää junalla tänne. Samoin sähkötyökuntien ei kannata enää laittaa vaunujaan junan perään, vaan on halvempaa roudata porukka autoilla paikalle ja majoittaa henkilökunta vaikka Soliferin asuntovaunuihin.
12.03.2004 00:17	Mikko Itälahti:	Niin, mutta tienpidonkaan määrärahat eivät ole sattuneesta syystä loppumassa. Ei kai tulisi kuuloonkaan että tieliikennelaitos yhtäkkiä ilmottaisi, että kolmannes teistä on lakkautettava, koska rahaa ei ole. Rataverkko pitäisi kuitenkin nähdä vähintään yhtä tärkeänä, ja sen kehittäminen satsauksena tulevaisuuteen. Juna on energiatehokkuudeltaan ylivertainen kuljetusmuoto. Tämä on tärkein tulevaisuuden kulkumuodoilta vaadittava ominaisuus, mikäli haluamme säilyttää tämän planeetan elinkelpoisena. ugh.
12.03.2004 09:58	Pasi:	VR haluaa selkeästi vain kuoria kermat hommasta. Firma teki yli miljardin voittoa jostta nettotulokseksi jäi yli 60 miljoonaa euroa rahoituserien jälkeen, joka on lähes tuplat verrattuna edelliseen vuoteen. (38 ja risat)
12.03.2004 10:49	Jouni:	Jospa tulevaisuudessa olisikin mahdollista, että hiljaisilla radoilla toimisi pieniä, vikkeliä yhden miehen/naisen yrityksiä, jotka syöttäisivät vaunuja isommille asemille. Ruotsissa yksi työntekijä voi hyvin ajaa junaa ja hoitaa radio-ohjauksella vaihtotyöt. Suomessa ylimääräiseen junaan hiljaiselle rataosalle tarvitaan käsittääkseni kaksi veturimiestä sekä konduktööri, mikäli aiotaan tehdä vaihtotöitä. En tiedä, mikä olisi käytetyn Vempun markkinahinta, mutta sellaisella hoituisi hyvin satunnainen puutavaraliikenne esimerkiksi juuri Taivalkosken radalla. Kaikki Vemput taitavat kyllä päätyä romuttamolle eivätkä tällaiseen käyttöön. Olisiko perustettava kalustoyhtiö myös vetureille, kun ne on kuitenkin valtion rahoilla aikoinaan hankittu.
12.03.2004 10:53	Jyrki Tervo:	Perskeles Jouni, puhut TÄYTTÄ asjaa ;-)
12.03.2004 11:04	Jyrki Tervo:	Asioita tarpeeksi pitkään pohdittaessa voi tulla sellainen karmea johtopäätös, että valtoin omistama yritys ei enää toimikaan omistajiensa eli kansalaisten ja yleensä maan eduksi. Ekonomien (ruma sana) johtama yritys laskee vain mitä viivan alle jää. Jollain yrityksillä lasketaan, että jos ei viivan alle jää 10% sijoietulle pääomalle on touhu kannattamatonta, käyttääpä osa firmoista jopa 20%: kynnystä. Kysehän ei silloin ole kokonaistaloudellisuudesta (yhteiskunnalisesti) vaan vain mitä yritys X:ssä viiva alle jää. Kymenen prossan sääntö ei tietenkään päde pienyrityksissä missä puuttuvat rosentit revitään yrittäjäpolon selkänahasta. Selkänahkailmiö selittää osaltaan miksi rekkakuljetukset ovat halvempia kuin junat. Kaikenkaikkiaan nyky-yhteiskunassa on menossa onneton näköalattomuuden aika, eikä pelkästään kuljetustouhuissa.
12.03.2004 11:33	OVE:	Eipä tuo vempujen käyttäminen mikään pitkän tähtäimen ratkaisu olisi, nehän ovat jo nyt vanhoja kuin synti. Sitäpaitsi on kilpailun todellisen kestävyyden (samoin turvallisuuden ja ympäristön) kannalta parempi, että tulee sellaisia yrityksiä, joilla on varaa investoida uuteen kalustoon. Ja mitä tuohon RHK:n arvosteluun tulee, niin kyse on tietenkin rahasta eikä mistään viranomaisten ilkeydestä. On valittava pidetäänkö edes osa rataverkkoa priimakunnossa, vai pyritäänkö säilyttämään kaikki, jolloin tärkeimpien ratojen kuntoon ei voida satsata riittävästi ja rautatieliikenteen kilpailukyky laskee. Lienee pakko myöntää, ettei esim. Taivalkosken radalle taida enää käyttöä löytyä. Rataverkon ja maantieverkon rinnastaminen on tietyssä mielessä harhaanjohtavaa, sillä maanteillä on aina merkitystä yksityisautoliikenteen kannalta, joten niitä ei voi lakkauttaa.
12.03.2004 12:11	Mikko Itälahti:	Aivan. Jyrkin mainitseman näköalattomuuden lisäksi meillä vallitsee Hannu Taanilan termiä käyttääkseni yksityisautofundamentalismi. Enkä minä väitä, että Rhk:n rahapula olisi RHK:n oma vika, vaan yhteiskunnallisen diskurssin, jonka seurauksena liikenne -ja viestintäministeriössäkään ei osata katsoa nokkaa pidemmälle. Ei se sieltäkään puolelta tahallista ilkeyttä ole... Rauhaa silti kaikille. Tulin juuri radan varresta nuuhkimasta 1021:n nostalgisia tuoksuja!
12.03.2004 12:14	Jyrki Tervo:	Maantieverkolla on aina merkitystä yksityisautoilun kannalta, mutta rautateillä ei, kummaa epälogiikkaa. Jos kaikilla olis ilmakulkimet niin kuin "jetsoneilla" niin ei kai maanteitä tarvistisi pitää kunnossa. Mitäs jos ostettaisinkin jonkisortin ratakulkimet ja luvat niillä ajeluun ja alettaisiin vaatia, että radat pitää olla kunnossa, että saadaan ajella. Tilanne olisi kait toisenlainen. Kyllä kait Taivalkosken radallekkin olis käyttäjiä jos sellainen olisi nykyään mahdollista. Yhdenmiehen firma, vaikkapa veturi ja 30 vaunua, luulisi olevan kanntavaa. OVEn luokituksella kaiken rataliikenteen voi oikeastaan lopettaa epäloogisena.
12.03.2004 12:33	Risto Hyvärinen:	Minä olen kauan sitten sanonut, että Suomessa on liikaa yrityksiä, joiden johto osaa lukea vaan Exelin taulukoita. Jos niille menee kertomaan jotain muuta, niin ne katselee huuli pyöreänä, että mitähän se tuokin oikein selittää. Sen näkee, kun katselee ympärilleen (sillä silmällä).
12.03.2004 12:43	Christian:	Tuskin YTV varmaankaan pelkän junaliikenteen kilpailuttamisen takia seutulipun hintaa laske...
12.03.2004 12:56	Tommi Pe:	Mutta mitä maksaisi jonkun Taivalkosken radan ylläpito ajokuntoisena? Jonkin aikaa voisi tietenkin ajaa vain rikkaruohot myrkyttäen, mutta todennäköisesti kannattaisi uusia penkkaa ja jossain vaihessaa pitäisi kuitenkin tehdä isompi remppa.
12.03.2004 17:05	KooPee:	Merkitystä yksityisautoliikenteen kannalta... Noh, otetaanpas käyttöön yksityisautoille tiemaksut. Nykyisetkään polttoaine- tai ajoneuvoverot eivät alkuunkaan riitä kattamaan tienpidon kustannuksia. Jos suhteutetaan hyöty- ja yksityisautoliikenne ja peritään tienkäyttövero, joka kattaa kaikki kustannukset, niin johan poru syntyisi. Kyllä nissanisti jaksaa itkeä laseja raapatessaan, kun tiellä on 3 senttiä lunta, kun ei normi henkilöautoilija ei miellä erilaisia kustannuksia myös hänestä johtuvaksi. Tästä voisi syventää aiheeseen, miksi rinnakkaisia yhteyksiä perusparannetaan samaan aikaan, pitäisikö tiekilometreistä veloittaa syrjäseudulla vähemmän jne.
12.03.2004 17:08	KooPee:	Henkilöautoja tarvitaan aina, mutta turhaa ajoa voisi karsia itse kukin. Ihmettelempä niitä, jotka jaksavat yksin päivittäin suhata esim. Tampereelta Helsinkiin. Itse kuljen välin lähes poikkeuksetta julkisilla; saapi lepäillä, rentoutua, eikä maksa enempää kuin yksin bensarosvolla. Lätkäistäänpä moottoritiemaksu 10 e, niin eiköhän taas joukkoliikenne saa matkustajia ja teiden urautuminen nastarenkaiden alla vähenee taas hieman.
12.03.2004 17:21	Jouni:	Hmm, vanhimmat Dv12:t ovat vain pari vuotta Vempuja nuorempia, eikä niiden poistuminen ajosta ole vielä lähelläkään. Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on paljon valtiollisten yhtiöiden vanhoja vetureita myyty yksityisille yhtiöille.
12.03.2004 17:27	KooPee:	Jos minulla on pieni kuljetusyritys, niin mieluummin sitten ryskyttelen epämukavammalla Vempulla kuin erävarmalla Dr16:lla. Käyttövarmuus ei valitettavasti ole uudessa kalustossa mitenkään hyvää. Sen siitä saa, kun jokaisen osan valmistus, työvaiheet, kokoonpano jne. kilpailutetaan. Kaikki tehdään toisia halvemmalla ja mitä siitä seuraa...sekundaa!
12.03.2004 17:32	Risto Hyvärinen:	Voisiko tässä olla syy, miksi ihmiset ei kulje bussilla: http://www.astronetti.com/huumori/bussim​atka.htm ?
12.03.2004 18:15	Arto P:	Jounilla oli kyllä hyviä ajatuksia. Itse myös miettisin myös hyötyä vaikka Kankaanpää-Kihniö tavarajunafirmalle. VR:ltä menee turhaa rahaa hukkaan kun joudutaan menemään myös sähköistetty osa dieselveturin voimin. Kun voisi eri firma ne tuoda Parkanon asemalle ja joku Sr1 tai Sr2 -vetoinen juna voisi ne ottaa samalla mukaansa.
12.03.2004 22:12	Janne:	Kertokaa minullekin, mihinkä ihmeeseen tarvitaan junia Kankaanpää-Kihniö välillä? Pariin puutavarajunaan kuukaudessa? Ei kuulosta kovinkaan kannattavalta.
12.03.2004 22:21	Arto P:	Kyllä niitä Kihniön ja Kankaanpään junia viime aikoina on sattunut nyt menemään. Itse kun olen asemalle sattunut menemään bongailemaan pari kertaa niin on molemmilla kerroilla tullut juna joko Kihniöstä tai Kankaanpäästä. Ja vielä Kairokoskella sattui olemaan vielä yksi junalasti lastattavana.
12.03.2004 22:46	Jyrki Tervo:	Janne taitaa olla pääkaupnkiseudun asukkeja, ainakin logiikkansa perusteella. Tuon logiikan mukaan kaikki toiminta muualla kannattaa lopettaa alkuunsa, koska sen täytyy olla kannattamatonta. Yksinkertaisesti siksi koska ei olla pääkaupunkiseudulla tai ainakin matkalla sinne. Jospa palattaisiin kokeeksi ajassa taakseppäin vaikkapa lentoliikenteen aloitusvuosiin, testataksemme tätä hkilogiikkaa. Esimerkiksi vaikkapa näin "Kertokaa miksi ihmeessä pohjolan perillä tarvitaan lentokoneita tai lentokenttää. Pari ihmistä lentää ilmojen halki, ei kuullosta kovin kannattavalta". No kaikkihan me tiedetään, että liikennemuoto on kehittynyt sitten alkuaikojen. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu jos pistetään palvelua tarjolle. Tai sitten voisi kokeilla jopa todella suurkaupunkilaisen näkökulmaa meikäläisten touhuihin. Jonkun newyorkkilaisen perspektiivistä pääkaupunkiseudun ongelmat tuntuvat lähinnä naurettavilta. Ei siksi, että ne olisivat niin pieni%an lentokoneita tai lentokenttää. Pari ihmistä lentää ilmojen halki, ei kuullosta kovin kannattavalta". No kaikkihan me tiedetään, että liikennemuoto on kehittynyt sitten alkuaikojen. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu jos pistetään palvelua tarjolle. Tai sitten voisi kokeilla jopa todella suurkaupunkilaisen näkökulmaa meikäläisten touhuihin. Jonkun newyorkkilaisen perspektiivistä pääkaupunkiseudun ongelmat tuntuvat lähinnä naurettavilta. Ei siksi, että ne olisivat niin pieniä, vaan siksi, että miksi niitä yleensä on. "Ei noin kaukana pohjoisessa voi asua, täysin kannattamatona. Metrokin niillä kuulenmma on siellä pikkukaupungissa, hölmöläisten hommaa!" .
12.03.2004 23:24	Janne:	Janne itse asuu Lahdessa, kuten kuvistanikin ilmi käy, joten jonkin verran kilometrejä pääkaupunkiseudulle tulee. Itse asiasta sen verran, että en ole missään nimessä väittänyt, etteikö liikenne pääkaupunkiseudun ulkopuolella - sikäli kuin sitä tarkoitat "muualla" -ilmaisullasi - olisi kannattamatonta. Omalla logiikallani on vain mahdotonta nähdä kannattavaa bisenstä keskellä metsää kulkevalla radalla joka halkoo parintuhannen asukkaan metropoleja joiden teollisuus perustuu Pertsan Saha ja Puu Ky -tyylisten yritysten varaan. On myös melko kyseenalaista, että kukaan uskaltaisi lähteä harjoittamaan rautatieliikennettä näillä radoilla: vaikka sitä puuta kulkisikin pari vaunua päivässä, ei se riittäne kattamaan esim. veturien ja vaunujen huoltoon sekä henkilöstön palkkaan ja koulutukseen uppoavia rahoja. Tiettyhän valtio voisi tukea näitä pikkufirmoja, jolloin voisimme todistaa harvainaista rautatiefiaskoa; VR:ltä kiskurihintaan ostettu deeveri kiskoo paria pöllivaunua K30-kiskotetulla radalla nopeutena 20km/h, liikenne- ja viestintäministeriön suosiollisella avustuksella.
12.03.2004 23:26	Perttu:	No ei tällasia ratoja kauaa pystyssä pysy ellei saada ostoliikennettä. Ollaanhan Joensuun ja Outokummunkin välille ostoliikennettä puuhaamassa, saa nähä miten asiassa käy loppujen lopuksi.
12.03.2004 23:39	Jpl:	Miltähän mahtaisi tilanne näyttää tänäpäivänä jos meillä olisi vielä Valtionrautatiet ja Valmetia ei olisi pistetty paloiksi.
12.03.2004 23:42	Arto P:	Kyllähän VR liikennöi rataa vaikka, saisi ne puukuormat vietyä kumipyörilläkin. Onko kumipyörät parempi vaihtoehto kuin se että, pieni rautatieyhtiö vie puukuorman? Eikä niitä puita tarvitsisi, joka päivä kahta kuormallista viedä. Vie vaikka, joka kolmas päivä. Toisaalta lisää puulastia tulisi varmaan vielä, jos rataa Kankaanpäästä liikennöitäisiin Poriin saakka. Mitä tavaraliikenteessä on väliä, jos se nopeus onkin matalempi, jos saadaan enemmän kerralla...
12.03.2004 23:56	Jyrki Tervo:	Kun orgissa kinataan likenteen kannattavuudesta tulee vastaan aina mitä erillaisimpia näkökantoja. Jostain Lahden vinkkelistä Kihniön metsät saattaa vaikuttaa näivettyneiltä joten mitäpä siellä junillakaan. Jossain vain mättää ankaramman kerran kun mikään rautatieliikenne ei tunnu kannttavan, ei henkilö eikä tavara. Paitsi tietenkin suurten taajamien välinen henkilöliikenne (lue junat yli 50k asukkaan kaupungeista Hkiin)ja muutama suora tavarjunayhteys. Jos kiskot puretaan eivät ne enää koskaan tule takaisin, ainakaan täällä muualla Suomessa. Tyypillinen esimerkki on Kristiinankaupunki. Kuulin juuri tässä viikolla, että Pohjolan voiman satamaan ollaan aloittamassa muutakin tavaraliikennettä kuin voimalan hiili. Satamaan on luonnollinen syväväylä, laiturin edessä avoin meri. Kun rataa ei enää ole, saa rekat hoitaa sataman rahtiliikenteen. Taas kiskokuljetus hävisi markkinaosuutta. Tiedän kyllä, että kirjoittaessani näin jo. Jos kiskot puretaan eivät ne enää koskaan tule takaisin, ainakaan täällä muualla Suomessa. Tyypillinen esimerkki on Kristiinankaupunki. Kuulin juuri tässä viikolla, että Pohjolan voiman satamaan ollaan aloittamassa muutakin tavaraliikennettä kuin voimalan hiili. Satamaan on luonnollinen syväväylä, laiturin edessä avoin meri. Kun rataa ei enää ole, saa rekat hoitaa sataman rahtiliikenteen. Taas kiskokuljetus hävisi markkinaosuutta. Tiedän kyllä, että kirjoittaessani näin joku tokaisee heti että rautateiden osuus kuljetuksista on vain kasvanut. VR teki juuri uuden kuljetusennätyksen ja jne. Jotain outoa kehityksessä on, aivan kuin jotkut palikat eivät vain sopisi yhteen. Yhä harvempi asema enää palvelee, tavarjunat ajelevat pysähtymättä ohi, kiskot ruostuu. Kertokaapa edes yksi hyvä syy miksi esmes Wärtsilä Vasassa ei käytä junakuljetuksia, ei moottorilohkoihin eikä valmiisiin tuotteisiin. Miten voi olla mahdollista, että rekka onkin taloudellisempi kujetusku tokaisee heti että rautateiden osuus kuljetuksista on vain kasvanut. VR teki juuri uuden kuljetusennätyksen ja jne. Jotain outoa kehityksessä on, aivan kuin jotkut palikat eivät vain sopisi yhteen. Yhä harvempi asema enää palvelee, tavarjunat ajelevat pysähtymättä ohi, kiskot ruostuu. Kertokaapa edes yksi hyvä syy miksi esmes Wärtsilä Vasassa ei käytä junakuljetuksia, ei moottorilohkoihin eikä valmiisiin tuotteisiin. Miten voi olla mahdollista, että rekka onkin taloudellisempi kujetusmuoto. Eikös suomessa ollutkaan työvoimakustannukset suurin kuluerä. Kuvitelkaapa vetkuski joka kolmanteen tavaravaunuun!
13.03.2004 00:12	Arto P:	Puhut Jyrki asiaa. Minä en todellakaan ymmärrä mitä niitä kiskoja kannattaa purkaa missään tapauksessa. Tuo Kristiinankaupungin radan purku on kyllä hyvä esimerkki tuosta huonosta toiminnasta. Maksaahan se radan purkaminenkin rahaa, jolla voitaisiin tehdä vaikka mitä. Kyllähän VR:n tavaraliikenne on kasvanut mutta taitaa olla vain pitkän matkan tavarajunista johtuvaa
13.03.2004 00:16	Janne:	Vaasan Wärtsilässä puhutaan jo isomman luokan tehtaasta, jota ei voi millään rinnastaa mihinkään Kihniön pikkufirmaan.
13.03.2004 00:31	Jyrki Tervo:	Wärtsiläänkään ei junilla ole asjaa eikä senpualeen paljoa ABB:n porttikaan junille heilahda ;-( Kävin mä joskus Tornion terästehtaallakin jutunteossa, massiivinen mesta, ei voi muuta sanua. Testikysymykseeni millä tavara tehtaalta lähtee oli vastaus laivoilla, rekoilla ja jonkin verran junalla. Kuvaavaa eikö, kyseessä on sentään raskas teollisuus.
13.03.2004 11:53	Perttu:	Suurin vikahan on se että on yks ainoa virma joka hoitaa tavaraliikennettä, Vr Cargo, ja kun ei ole klpailua-> hinnat on suhteettoman korkealla. En tiedä toisiko tavaraliikenteen kilpailuttaminen enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta ainakin kilpailuttaminen luultavammin pudottaisi hintoja. Toisaalta Cargolla on silti hirmuinen monopoliasema, joten ihan pikkuvirma ei sen kanssa pahemmin pysty kilpailemaan. Mutta paras lääke siihen että Cargon liikennemäärät kasvais olis että hintoja pudotettaisiin hiukan alemmaksi, mutta kun vr:n laskuopin mukaan jokainen liikutettu vaunukuorma tuo lisää tappiota, en edes uskalla kuvitella millaisella tappiolla VR Cargo ajaa T5053:a
13.03.2004 14:05	Vilhelm:	Kristiinankaupungin radan ja Mierontien purku / liikenteen alasajo osoittaa ala-arvoista liikenne- ja aluepolitiikkaa. Rautateitä pitäisi päin vastoin rakentaa lisää!
14.03.2004 13:52	OVE:	Kommentteja on tässä jo oikeastaan tarpeeksi, mutta haluan selventää, että en ole oikeastaan lainkaan yksityisautoilun kannattaja, mutta tilanne vain on sellainen, että vaikka maanteiltä otettaisiin pois kaikki tavara- ja bussiliikenne, niin "peltilehmiä" olisi silti niin paljon menossa, ettei tieverkon karsimiselle olisi perusteita. Mutta jos rautatieltä otetaan vastaavasti pois tavara- ja henkilöliikenne, niin jäljelle ei jää mitään. Yksityisautoiluun verratava liikenne kun ei ole rautateillä mahdollista. Vielä noista vähäliikenteisistä radoista: Kysymyshän ei oikeastaan ole, kuka liikennöi, vaan miten liikennettä saataisiin niin paljon, että ratojen välttämättä edessä oleva uusiminen olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa ja siihen ei riitä muutama raakapuujuna viikossa, ajaisi niitä sitten VR tai joku yhden miehen yhtiö. Tiedän kyllä (vaikka en sitä tahdokaan) suututtavani eräitä henkilöitä, mutta totean silti niille, jotka kaipaavat kilpailusta pelastusta hiljaisille radoille, että jos nykyinen kilpailun (kohta) mahdollistava talouspoliittinen ajattelu olisi ollut vallassa jo aikoinaan, niin moniakaan noista hiljaisista radoista ei olisi koskaan edes rakennettu.
14.03.2004 15:30	Juhana N.:	OVE: Olet varmasti oikeassa. Mutta jotenkin joskus tuntuu siltäkin, että osa radoista on alun pitäenkin rakennettu väärään paikkaan. Luulisin, että jos erät päälinjat olisi suunnattu silloin 75 - 145 vuotta sitten hieman toisin, niin tänä päivänä aktiivisia rautatiepaikkakuntia voisivat olla (henkilöliikenteen osalta) mm. Porvoo, Loviisa, Karkkila, Forssa, Heinola, Rauma, Kristiinankaupunki ja ties mitkä. Rataverkosta puuttuu useita suhteellisen suoria ratayhteyksiä rannikkokaupungista toiseen (esim. Valtateiden 7 ja 8 suuntaiset rautatiet). Rannikolla sijaitsee kuitenkin kohtalaisen kokoisia keskuksia. Nyt jälkeen päin virhettä on liki mahdotonta korjata. Lahden oikorataa sentään rakennetaan parhaillaan ja 1960-70-luvulla onneksi rakennettiin Parkanon rata ja Jämsänkosken - Jyväskylän -rata sekä Itärajaa myötäilevä ratayhteys Joensuuhun. Edelleenkin rataverkko on vanhanaikainen kompromissi ja kaukana siitä, mitä valtatieverkko tarjoaa suorine tieyhteyksineen jokaisesta vähänkin suuremmasta kaupungista toiseen.
14.03.2004 15:31	Juhana N.:	...eräät päälinjat..., korjaus edelliseen lausahdukseeni.
14.03.2004 18:40	Jyrki Tervo:	Jop jop, mutta OVE:lta unohtuu pari asjaa. Ensinkään markkinatalouden ehdoilla pelittäminen ei liene kaikkialla oikea ratkaisu. Lisäksi olemassa olevan menon puolustelu on helppoa, todetaan vain, että näin on eikä se siitä miksikään muutu. Mutta jos yrittää etsiä ongelmiin uusia ratkaisuja, saattaakin olla vaikeampaa. Se sattaa jopa vaatia mielikuvitusta eikä vain kyynistä laskentaa. Todellista kokonaistaloudellista ja yhteiuskunnalista arviointia ratojen kohtalosta ei liene tehty. Lisäksi arvioinnissa tulisi ottaa huomioon riittävän pitkä aikaperpektiivi, tulevausuuteen. Toisaalta poliitikot hyvin tietää, että raakapuujuna ei äänestä, eikä ehkä äänestä syrjäseutujen vähäväkinen asujaimistokaan. Sen sijaan etelän moottoriteillä paahtava kansa äänestää jos on äänekästäkin. Jos rahalle annetaan valta voi olla puskaa radalla kasvaa pian jopa tampesterista pohjoiseen, muualta suomesta on silloin jo lähdetty työn perään, ehkä Kiinaan asti! Ei pidä unohtaa inrasturktuurin merkitystä yhteiskunalliselle kehitykselle. Jos ei ole tarjontaa rautatielikenteestä ei voi olla kysyntääkään. Rautatiet jos mitkään ovat sellaista yhteiskunnalsita verkkoa joka olisi syytä pitää yllä hyvienkin aikojen yli. Nimittäin kun tulee todellinen tarve, ei pari puhkiruostunutta rekka ja kuoppaiset tiet ketään auta. Mutta kun kehitys on kerran rahaherrain päätettävissä, suosittelen kaikille hevoskärryin ja polkupyörien pitämistä hyvässä varmuusvarastorasvoissa!
15.03.2004 09:31	KooPee:	Kiva, että keskustelua syntyy. Sivuratojen liikennöintiä voi tarkastella innovatiivisesti. Jannen kommentti siitä, ettei liikenne kannata, viittaa vanhaan byrokraattiseen hierarkiaan. Pienen yhtiön kohdalla ei tarvitse puhua henkilöstöstä. Pieni Linjaliike Rauno Rämekoski omistaa linja-autoja pari ja isäntä päättää tehdä tarjouksen Niinisalo-Kihniö liikenteen hoitamisesta, kun tuttu myisi Otso veturin. Isäntä itse kertoo, ettei tänään lähde linja-autoa ajamaan, kun täytyy viedä tukkijuna Parkanoon. Täytyy renki laittaa bussin rattiin, mutta hyvä, että hänellekin tulee siten tunnit täyteen!
15.03.2004 12:33	OVE:	Jyrki: Olet oikeassa siinä, että näköaloja on oltava ja uusia ratkaisuja on etsittävä. Olen itsekin usein miettinyt pääni puhki, miten hiljaisetkin radat saataisiin toimimaan, en ole vain mielestäni keksinyt sellaista keinoa, joka olisi käytännössä toteutettavissa, siis poliittisesti läpivietävissä tässä kyynisyyteen taipuvassa maassa. Siksi olen taipumassa "olemassa olevan menon" hyväksymiseen, en sen puolustamiseen sinänsä. Voi olla, että tämä on "helppo" ratkaisu, mutta joskus myös ns. hurskaiden toiveiden esittäminen on helppoa, ne kun eivät sido mihinkään, kun eivät kuitenkaan voi toteutua. Tietenkin on aivan ymmärrettävää, että rautatieharrastajat toivovat, ettei yhtään rataa lakkautettaisi, mutta olen kyllä sitäkin mieltä, että eräät radat sijaitsevat niin keskellä korpea, ettei mikään kokonaisvaltaisinkaan arviointiprojekti auta löytämään niille lisää liikennettä. Kilpailun mahdollisuus ei ole välttämättä ratkaisu, esim. Britanniassa tavaraliikenne on kilpailusta huolimatta vähäistä, vain kokojunia liikkuu (korjatkoon joku jos tietää paremmin). Ruotsissakin on lakkautettu ja purettu monia hiljaisempia rataosia. Kysymys lienee varsin yleismaailmallisesta kehityksestä, joten pelkästään VR:ää ei tarvitse syyttää. Tavaraliikenteen markkinaosuus on Suomessa nytkin eurooppalaisittain hyvin suuri. Ilman valtion tukea ei hiljaisia ratoja saada kannattamaan ja tuskin valtio ryhtyy tukemaan esim. puutavaraliikennettä Taivalkosken radalla, jos se hoituu rekoilla ilman tukea. Eivät taitaisi rekkayrittäjätkään tykätä hyvää, jos heidän kannattavaa bisnestään alettaisiin murentaa valtion tukemalla junaliikenteellä. Se ei olisi ainakaan kovin nykyaikaista tai länsimaista toimintaa, vaikkakin voisi ehkä ympäristönäkökohdista olla perusteltuakin. Olen pahoillani, että olen sepustanut näin pitkän kommentin, mutta katsoin kantani vaativan vielä selvennystä ja KooPee tuossa totesi, on hyvä, että keskustelua syntyy.
30.06.2004 23:27	Vanaja:	Niin tuosta auraushommasta sen verran että Oulun yhdistettyjen kuljetusten auraus ja hiekotus urakasta oli tarjous kilpailu.Eli tod. näk. se on yksityisellä. (sisäpiiri tietoa :P)
21.02.2016 23:11	Oskari Kvist:	Mielenkiintoista keskustelua, ja edelleenkin ajankohtaista 12 vuoden jälkeen. Sinisten vaunujen romutus on onneksi pysäytetty.
11.10.2017 00:00	Markku Knuutti:	Niinpä ! Ketjussa mainittuna 12.03.2004 " Valtion kalustoyhtiö..."

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!