??.??.1963 / Hamina, Satama, Hamina (uusi)
??.??.1963 Laiva-juna-kuva. - Ilman toisia ei tässä olisi toisiakaan. Laivat Lakulahden altaassa "Kaukaan" puolella. FÅA:n aluksia näyttää olevan kaksi peräkkäin, edessä vanhempi s/s Rigel. Kaukaan selluvaraston edessä on Gb-roikka. Keskitiellä kauempana lisäksi Hdk-vaunuja, kuormat pressulla peitettynä. - Kuva on rajattu 6x6-negasta.
Kommentit
| 14.12.2009 00:03 | Jorma Rauhala: | Onpa hieno kuva! Uljaita valtamerten linjahöyryjä ja saman skaalan tavaravaunuja. Näillä värkeillä Suomen ulkomaankauppa pantiin aikanaan nousuradalle. | |
| 14.12.2009 00:55 | Martti Pulkkinen: | On tosiaan hieno, näitä ei enää muuten missään nää. | |
| 14.12.2009 09:36 | Tapio Muurinen: | Jorma sanoi osuvasti. Näillä Suomea rakennettiin. Puujalat olivat vahvat ja niillä mentiin pitkällä harpalla, tosin inflaatiokin otti osansa. - Juuri tähän paikkaan on jäänyt omakohtaisia muistoja: Nuori lukiopoika oli ensimmäistä kertaa 17-vuotiaana laivanlastauksessa joululomalla. Abi-keväänä -68 tuossa edessä oli suuri engelsmanni "Brighton", joka vei koko sen vuoden sellumyynnin Kiinaan kerralla, yli 10000 t. Sitä ladottiin kaksi viikkoa. Onneksi ei tarvinnut vaunussa olla silloin. | |
| 14.12.2009 19:03 | Jouni Halinen: | Vaikea uskoa että vielä 1963 näin pienillä "purkeilla" ulkomaan vientiä/tuontia hoidettiin, ja 10 000 tonnin vuotuinen (onko se tämän Kaukkaan vuosituotos)tuotanto vaikuttaa näpertelyltä nykyisten tehtaiden (uusimpien) tuotantoihin http://fi.wikipedia.org/wiki/Fray_Bentosin_sellutehdas , jotka ovat noin 1 000 000 tonnin luokkaa, siis sata kertaisia. | |
| 14.12.2009 20:35 | Tapio Muurinen: | Tärkeimmät vientimaat olivat Keski-Euroopassa, jonne nämä Itämerenluokan alukset sopivat hyvin ja veivät 1000-2000 t:n lasteja. Suuremmat purkit, jotka olivat 140-160 m pitkiä, ajoivat linjaa Atlatin yli tai Kauko-Itään. Muistaakseni jo 1960-luvulla ajettiin uudemmilla konella lähes 100000 t/v. Jos iso laiva otti täyden lastin, sinne meni useaen eri tehtaan paperia tai selluloosaa. |