??.??.1933 / kartta

??.??.1933 Värillistä karttakuvaa Suomesta vuodelta 1933. Eteläinen Suomi välillä Turku>>Helsinki

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: kartta

Kuvaaja: Jouni Halinen
Kuvasarja: Värillistä karttakuvaa Suomesta vuodelta 1933
Lisätty: 14.12.2009 20:47

Muu tunniste
Sekalaiset: Kartta

14.12.2009 22:30	Eljas Pölhö:	Kartalla taitaa olla 6 muuta kuin VR:n rataa (1933 tilanne) merkittynä.
14.12.2009 22:43	Ari Palin:	"Mierontie" on kartalla rakenteilla ja Parkano juuri saanut ensimmäisen rautatieyhteytensä. Haapamäki kuului Vaasan lääniin ja oli vielä kolmen radan risteysasema. "Mierontie" ja Herttoniemen satamarata ovat kartalla näkyvistä leveäraiteisista ratalinjoista uusimmat, mutta ovat silti suurelta osin jo edesmenneiden ratojen joukossa. Kaikki muut kartalla näkyvät leveäraiteiset rataosat ovat edelleen käytössä. Miksiköhän Herttoniemen rata ei ole katkoviivalla? Sehän valmistui vasta 1938. Vai oliko se vain asemarakennuksen käyttöönottovuosi?
14.12.2009 22:44	Tomi Lapinlampi:	Vanhoista kartoista kiinnostuneiden kannattaa tutustua uuteen verkkopalveluun nimeltä "Heikki Rantatupa historialliset kartat", joka löytyy osoitteesta http://www.vanhakartta.fi/
14.12.2009 22:50	Ari Palin:	Yritetäänpä: 1) Hyvinkää - Karkkila 2) Riihimäki - Kesijärvi 3) Forssa - Humppila 4) Peipohja - Rauma 5) Kiukainen - Kauttua 6) Herttoniemen satamarata (omistaja Helsingin kaupunki)
14.12.2009 22:53	Eljas Pölhö:	4 ja 5 on samaa rataa (Rauman Rautatiet). Luulin, että 6) olisi vaikea "hoksata", joten aika hyvin kuitenkin. Yksi puuttuu vielä.
14.12.2009 22:58	Jorma Rauhala:	Pohjankuru-Fiskars.
14.12.2009 23:13	Eljas Pölhö:	Siinähän se jo tulikin. Milläköhän perusteella Fiskarsin rata on usein muulloinkin merkitty, mutta monta vastaavaa jätetty pois. Tästäkin puuttuu noista pidemmistä Lohjan rata (VR), Mustion sähkörata, Ojakkala-Olkkala, Harvialan metsärata, Kuurilan kartanon metsärata, Vuojoen metsärata (lopetettu edellisenä vuonna), Kyröskosken sähkörata ja Toijalan satamarata (VR).
15.12.2009 16:51	Pekka Viitamäki:	Poistetaan Perälä-Kristiinankaupunki.
15.12.2009 23:24	Ari Palin:	Totta, onhan Perälä - Kristiinankaupunki tietenkin poistettu käytöstä ja purettu. Mielenkiintoinen sinänsä tuon Herttoniemen satamaradan omistussuhde ollut. Omistajana oli siis Helsingin kaupunki (mihin asti?), mutta 1930-luvulla sen enempää rata kuin satamakaan eivät sijainneet Helsingin kaupungin alueella. Rata kulki Oulunkylän kunnasta Helsingin maalaiskuntaan. Toisaalta, onhan Helsingillä nykyäänkin omistuksia kaupungin ulkopuolella, kuten vaikkapa Luukkaan ulkoilualue Espoossa.
15.12.2009 23:56	Jorma Rauhala:	Eihän Oulunkylän-Herttoniemen Rautatien omistussuhteessa ole edelleenkään tapahtunut mitään muutosta. Yhä sen Oulunkylästä itään erkanevan radan omistaa "Helsingin kaupunki", kuten alkujaankin. Kaupungin sisäisesti kunnossapitopaperit on kylläkin siirretty nykyään satamalaitokselta liikennelaitokselle. Vuosiluku löytyy esim. Resiinasta, Raitiosta ja webistä. Tontin raja on nykyään erotettu konkreettisesti Ab Lukko Oy:n (ns. Abloy) säppituotteella suljetulla metalliportilla. Siinäpä on muuan Suomen valtion sekä Helsingin kaupungin raja-aita rautatie(maantie)teessä.
16.12.2009 17:35	Jouni Halinen:	Ensin vähän Herttoniemen radan valmistumisajankohdasta, rata ei voinut millään olla valmis 1933, niin kuin kartasta voi päätellä, faijavainaa (s. 1927) kertoi että ratatyömaalla kuvattiin 30 luvun puolenvälin jälkeen useita Suomielokuvia, joihin tarvittiin ”matsoja” topparoikka otoksia (ylävartalot paljaana, rautakangella väännetään kiskoa kohdalleen mm. Tauno, ja neidot ihastelee vieressä mm. Ansa). Olihan Särkälle ym. tuottajille paljon halvempaa roudata näyttelijät ja tarvittava tekninen kalusto Viikin/Hertsikan nurkille, kuin jonnekin Keski/Pohjois-Suomeen (missä lie ratoja silloin rakenteilla) eli mainittu vuosi 1938 taitaa olla oikea valmistumisvuosi. Sitten siitä, että rata rakennettiin ”naapurikuntaan”. Helsinki oli hankkinut jo vuosisadan alusta alkaen runsaasti maata nykyisen Itä-Helsingin alueelta, mm. Puotilan ja Herttoniemen kartanot suurine maa-alueineen. Suurin tarve 30 luvun taitteessa oli uudelle öljysatamalle (Sörnäinen kävi ahtaaksi), aluksi se meinattiin rakentaa nykyisen Hietsun uimarannan kohdalle ??, tarvittava rautatieyhteys olisi ollut helppo järjestää (haaroitus Runeberinkadun nurkilta). Lopulta päädyttiin Herttoniemeen, jonne öljysatama siirrettiin 1938. http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6rn%C​3%A4isten_satama Alueelle kaavoitettiin samalla suuri maa-alue teollisuuskäyttöön (nykyinen Herttoniemen/Roihupellon teollisuusalue). Vuonna 1946 toteutettua suurta alueliitosta oli suunniteltu ainakin 20 luvulta asti, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_s​uuri_alueliitos ja eri syistä se aina lykkääntyi, (mm. talvi ja jatkosota) eli oli vain ajan kysymys koska Hertsika on Stadia, ja kun liitos lopulta toteutui, niin siinä Stadin pinta-ala kasvoi peräti 8 kertaiseksi.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!