06.12.2009 / Tukholma, Sickla udde, Ruotsi
06.12.2009 Veolia liikennöi myös Tukholman ratikoita. Kuvassa ollaan Tvärbananin itäisellä päätepysäkillä Sickla uddessa, kunnes rataa jatketaan tästä eteenpäin. Iäkäs vaunu A30 304 on käymässä paikalla ensimmäistä kertaa historiassa ja kyseessä on tietysti harrastaja-ajelu.
Kommentit
| 16.07.2010 19:46 | Jussi Mäkinen: | Metroradanko kautta vanhus on saatu Tvärbananille? Hinauksessa? | |
| 16.07.2010 19:56 | [Tunnus poistettu]: | Kyllä se on ihan varikolta ajamalla tuotu, Nockebybaanalla, Tvärbaanalla ja Vihreellä linjalla on yhteinen varikko Alviikissa. Toki Globenilla on yhteys Vihreen linjan ja Tvärbaanan välillä ja Tvärbaanalla sit taas yhteinen osuus Banverketin kanssa lähellä Liljeholmenin. Ja kyllä noi voi ihan laittaa baana eikä mitään banaaneita tänne. | |
| 27.07.2010 23:33 | Jorma Rauhala: | Perusmuoto on Tvärbanan, eli omistusmuoto on siis Tvärbananin... | |
| 27.07.2010 23:41 | Jimi Lappalainen: | Tvärbanan = poikittaisbanaani. :) | |
| 28.07.2010 20:03 | Tuukka Ryyppö: | Tvärbanan on määräinen muoto sanasta Tvärbana. Jos osittain englanniksi vääntäisi, se olisi "the Tvärbana". En ymmärrä, miksi tuo määräisyys olisi suomeksi käännettäessä mainittava. Perusmuotohan tuo Tvärbanan ei siis ole, vaan määräinen muoto. Toisaalta, jos sitä sanaa ajattelee erisnimenä, silloin ei kannata ruveta pohtimaan, miten se erisnimi on lähdekielessä muodostettu ja "Tvärbanan" on silloin se, minkä pohjalta lähdetään suomeksi taivuttelemaan. Kuitenkin, kun ilmeisesti "Tvär" tarkoittaa jotain, eli radan nimellä on selvä merkitys, sitä ruotsalaiset tuskin kokevat niinkään erisnimeksi, vaan nimenomaan siten, että sisältönä on "se nimenomainen rata, jonka nimi on Tvärbana". Ja silloin on käännettäessä Tvärbana järkevämpi pohja lähteä taivutusmuotoja tekemään. Filosofinen asia siis ;) | |
| 29.07.2010 00:29 | Jussi Mäkinen: | Kiitos vastauksesta Santerille. Nimistä: itsekin mietin, pitäisikö Malmbanan olla Malmirata, päädyin pitämään sen ruotsinkielisenä, kuten myös Inlandsbanan. Eli minä näkisin ne niminä, jotka vakiintuneesti viittaavat vain yhteen rataan (siis ruotsinkielisinä), joten määräinen muoto olisi paikallaan, vaikka tuntuu suomeksi välillä vähän kököltä banaanittelulta. :) Muuten, eikös Lahden oikoradasta (vai Oikoradasta?) käytetty ruotsiksi nimeä Tvärbanan? | |
| 29.07.2010 08:40 | [Tunnus poistettu]: | Vanha vitsihän on "Roslagsbanan" lausuttuna siten, että paino on sanan viimeisellä tavulla. Mitä noihin suomennoksiin tulee, omalla kohdallani oikeastaan ainoat ruotsalaiset paikannimet, jotka "suostun" sanomaan suomeksi, ovat Tukholma ja Haaparanta. Inlandsbanan on Inlandsbanan ja sillä sipuli. Samoin Norrköping on Norrköping, ei Pohjoiskauppala, vaikka miten sen haluaisi kääntää. Koto-Suomesta täysin älyttömiä paikannimikäännöksiä löytyy vaikkapa Raaseporista: Fiskars on väännetty Fiskariksi. Samoin Fiskarsin vieressä oleva Antskog on saanut kylkeensä nimen "Ansku". Pyh, sanon minä. | |
| 29.07.2010 09:12 | Olli Keski-Rahkonen: | VR:llä tätä pakkosuomalaistamista on harrastettu enemmänkin, esimerkiksi juurikin Åminneforsissa aikanaan sijainnut liikennepaikka oli nimeltään Jokisuunkoski :) | |
| 29.07.2010 10:48 | Jussi Mäkinen: | No joo, ei Norrköpingiä kannata väännellä. Mutta esim. Upsala, Uumaja, Luulaja jne. Pohjois-Ruotsissa. Nimiä ei yleensä pitäisi kääntää, vakiintuneet paikannimet ovat oma juttunsa. Ongelmaksi minulle tuli Ruotsin Lapissa kovin pienet liikennepaikat, joista tuntuu typerältä käyttää "ruotsinkielistä" nimeä, kun se on selvästi väännetty suomesta tai saamesta, mutta paikat olivat niin pieniä, että oli turha tutkailla nimeä esim. Wikipediasta. Täällä kotomaassa esim. Espoo on toiminut päinvastoin: heidän kartoissaan luki vain Gumböle, kun Maanmittauslaitos tunki eteen vielä "suomennoksen" Kumpyöli. :) Tosin ei tunge enää. | |
| 29.07.2010 17:55 | Timo Valtonen: | Uumaja, Luulaja, Piitime, Kiiruna ja Haaparanta vielä (Tukholman lisäksi) menettelee, mutta Kilpilahti särähtää jo pahasti. | |
| 29.07.2010 19:01 | [Tunnus poistettu]: | No joo, Kiirunasta olen yhtä mieltä, mutta Luulaja on siinä kinthaalla, ehkä sen sanon itse kumminkin mieluummin Luleåksi. Piteå ja Sköldvik sen sijaan ovat mulle _aina_ Piteå ja Sköldvik. Samoin Suomen puolelta jostain syystä kieli vääntyy Mariehamniksi, vaikka toki Maarianhamina on ihan ookoo sekin. Tuo Jussin mainitsema Kumpyöli oli oiva esimerkki siitä, että ei näin. Miltä kuulostaisi väkisin käännetyt Seinäjoki - Väggå, tai vaikkapa Jyväskylä - Anlagsby, Haapamäki - Aspbacka tai Pieksämäki - Finlands tråkigaste stad? | |
| 29.07.2010 20:04 | Timo Salminen: | Eikö Seinäjoella ole ruotsinkielinen nimi (ainakin historiallisesti) vai mikä se Östermyra on? Kyllä Luulajat ja muut ovat vakiintuneita. Mitenkäs Mikon suuhun sopisi Göötepori ja menisikö läpi, jos ehdotettaisiin paluuta muotoon Tukkiholma tai Tukhulmi? ;-) | |
| 29.07.2010 21:24 | [Tunnus poistettu]: | Työnnä sinä Salminen Köötteporkkis ja Tukhulmis sinne, mistä ne ovat tulleetkin :-) Ne ovat natiivisti lausuttuina "Stokkolm" och "Jöötteborj". | |
| 30.07.2010 07:49 | Timo Salminen: | Ja itäisessä naapurimaassammehan on Pietarpori... ;-) | |
| 30.07.2010 08:52 | [Tunnus poistettu]: | Salminen huuattaa, kuten Lajunen alkaa-verbin kanssa! | |
| 30.07.2010 19:28 | Tuukka Ryyppö: | Gumbölen kaupunginosan rajalla muuten oli ainakin viime näkemällä viitisen vuotta sitten nimi molemmilla kielillä: "Kumpyöli / Gumböle". Ihmetyttää, miksi Pempyölissä (a.k.a. Hölömölä ;)) ei ole samaa tehty. | |
| 31.07.2010 22:27 | Joni Lahti: | Iidensalmi, Virdois, Lahtis, Kajana jne ovat typeriä väännöksiä. Ehdotan samalla linjalla Kuopion väännökseksi Kopstad ja Ilmajoen Koskenkorvan kylän nimeksi Vattenfallsöra. - Olen yleisesti sitä mieltä, ettei tämän päivän maailmassa pitäisi erisnimiä lokalisoida kuten muinaisaikoina, jätetään Zagreb ja Bern ja muut paikannimet vääntämättä. Jos Charlesista tulee UK:n kuningas, pitääkö nimi historiallisista syistä vääntää muotoon Kaarle? Tai olisiko USA:n pääkaupunki kirjoitettava muotoon Vossingtoni? | |
| 31.07.2010 22:47 | Tero Korkeakoski: | Niin, saattaa olla että Charles ei ottaisikaan hallitsijanimekseen Kaarle III:tta kuten "kuuluisi" vaan ottaisi jonkun lähemmän esi-isänsä nimen, vaikkapa George VII:n joka Suomessa on luonnollisesti Yrjö VII. Saattaa myös olla että kuusikymppinen Charles ei välttämättä halua ollenkaan kuninkaaksi vaan että seuraava kuningas olisikin Vilhelm V. | |
| 01.08.2010 00:18 | Otto Karikoski: | Kotuksen mukaan tulevien hallitsijoiden nimiä ei enää pitäisi suomentaa: http://www.kotus.fi/?s=460 | |
| 01.08.2010 12:26 | Tero Korkeakoski: | Ihan typerää tuollainen. Miksei missään asiassa voida tehdä niin kuin historiallisesti on iät ja ajat tehty. | |
| 01.08.2010 13:09 | Tuukka Ryyppö: | Nih. http://vaunut.org/kuva/59726?m=1&d=18.11.2009 | |
| 01.08.2010 13:32 | [Tunnus poistettu]: | Mistäs kielestä sana "sensuuri" tai "sensori" onkaan kieleemme ja vorgiin päätynyt... ;-) | |
| 01.08.2010 14:01 | [Tunnus poistettu]: | Latinasta. Vai mahtoivatko jo muinaiset kreikkalaisetkin sensort tuntea? Koskenkorvan pitäisi minusta olla "Jagberöröran". |