??.02.1966 / Hamina Hillo, Hamina (uusi)
??.02.1966 Muistoja Hillosta - Tyhjäroikka Gb- ja Gks-vaunuja kasattuna lähtövalmiiksi Hillon Keskiratapihalla. Viidessä viimeisessä Gb:ssä on seisontajarru kiristettynä estämässä roikan karkaamista, kuten asiaan kuului. - Tällainen talvi taitaa olla Hillossa nytkin. Maisemat vain jonninverran muuttuneet.
Kommentit
| 29.01.2010 05:32 | Tunnus poistettu: | Tuota voisi jo nimittää junaksi. Hieno kuva taas. | |
| 29.01.2010 09:18 | Tapio Muurinen: | Kovalla lumituiskulla mereltä puhaltava tuuli peitti vaunujen välit ja kiskot nopeasti kinoksiin. Seuraavaksi keulaan tarttuva Huru-13 painoi ensin roikkaa 5-10 m "kasaan" puhdistaen samalla enempiä lumia; sitten vasta suunta kohti Kouvolaa. | |
| 29.01.2010 19:34 | Ilkka Hovi: | Joukko Gb vaunuja oli ilmeisesti paperinkuljetuksissa. Oliko niissä myös kamiinan piipun aukonsuojus katolla ? Ken tietää. Luulen että rullalaakeroidut (Olivatko aluksi sarjaa Gbr) olivat ensin paperikuljetuksissa. |
|
| 29.01.2010 21:18 | Jorma Toivonen: | Olisikohan letkassa 60-vaunua (?), tuolloinhan junan max. pituutta rajoitti akseleiden lukumäärä, ei metrimäärä. Suurin junanpituus oli 120-akselia, vai saikohan "Knorrilla" vetää jo tuossa vaiheessa 140-akselin pituista junaa? | |
| 29.01.2010 22:31 | Tapio Muurinen: | Vanhoja Gb-kuvia katsellessa oli pikemminkin yleistä, että se kamiinantorven reikä katolla oli http://vaunut.org/kuva/31730 Nämähän oli aikoinaan "parasta" kalustoa joukkojen kuljetukseen. Luultavasti vasta 1960-luvulla uudempien esim. Gbk-vaunujen myötä niitä reikiä kattojen uusimisten myötä jonkin verran poistettiin. On mahdollista, että se pikku-r olisi ollutkin joskus 1946 - , mutta siihen minun tietämys eikä lähteet riitä. Niitä SKF-laakereilla varustettuja tehtiin 57000-sarjaan jotain 600-700 kpl; ensimmäiset Ruotsissa. Nehän olivat aikansa huippua ja varmastikin parhaat vaunut pantiin sanomalehtipaperin kuljetukseen. Sellaisiin kappaletavaran, pienten rullien ja irtosellun kuljetuksiin näitä pääasiassa käytettiin aina 1960-luvulle saakka. Pienillä trukeilla ja pienillä pyöräpainoilla nämä olivat ihan o.k., koska lattia oli heikko. | |
| 29.01.2010 22:40 | Tapio Muurinen: | Tyhjäroikat olivat tavallisesti sellaisia 50-60 vaunumittaa. Tässäkin pystyy laskemaan lähelle 50, mutta alkupää katoaa edessä olevien taakse. Eräs haminalainen kuljettaja sanoi vetäneensä joskus 1970-luvulla (?) 140 akselia 2xVv15:llä, mutta hän sanoi ottaneensa sen sillä ehdolla, että saa ajaa suoraan Kv-Hma välin pysähtymättä. | |
| 29.01.2010 23:13 | Jorma Toivonen: | Westinghouse-kuljettajan venttiilihän rajoitti tuota junan pituutta, sen syöttämiskykyä pidemmille kuin 120-akselisille junan rungoille "epäiltiin" - johonkin se raja täytyi vetää. Jarrutuksen jälkeen viimeisten vaunujen jarrujen irtoaminen saattoi olla epävarmaa, toisaalta jarrujohdon vuodot saattoivat tuottaa yllätyksiä. Junapainojen ylityksellä saattoi olla pienempi merkitys, kuin tuolla junan pituuden ylityksellä - eli turvallisuus ensin - jarrutuskyky, vasta senjälkeen mietittiin saataisiinko juna edes liikkeelle. Ennen junan mukana kulki vaunujen rahtikirjat - hienosti sidotun paketin päälle oli merkattu junan akseliluku ja paino. Mikäli junapaino oli merkattu 1499tn tai 1500tn (max. junapaino 1500tn) sormet syyhysivät kovin paketin avaamiselle ja todellisten painojen laskemisille, eihän noin tarkkaan voi junan kokoonpanoa muodostaa - usein näin saatettiin tehdäkkin... "Höyry-aikaan" ei tainnut olla kovin harvinaista, että saapuva juna punnittiin kuljettajan vaatimuksesta ennen "pätkimistä" - kyllähän sen valtaventtiilin kahvasta vetäisemällä taisi hyvin tuntea junan todellisen vastuksen. | |
| 30.01.2010 12:56 | [Tunnus poistettu]: | Tapahtumailmoituksiin on kirjattu junien myöhästymisien syiksi juuri esim. kuljettajien vaatimuksia junakoon pienentämiseksi ennen matkaan lähtöä. Sitä ennen oli kahden eri rautatieläisen kanssa laskettu junapainoja. Tästä syystä myöhästymiset saattoivat olla varsin suuria yli tunnin mittaisiakin. Mielenkiintoiseksi asian tekee, kun esim. Helsinki-Tampere kiitotavarajunan veturi oli matkalla rikkoutunut ja nilkuttaen oli päästy Riihimäelle ja rikkoutuneen Riston tilalle saatiin Ukko-Pekka. Se tiesi monasti kuljettajalle kirjoitushommia matkan päätteeksi. On myös esimerkkejä, kun rikkoutunut Risto on Riksussa vaidettu toiseen Ristoon ja Tampereelle on tultu silti ajoissa. - Lapinlahden sorarallin aikana kesällä 1969 suurin näkemäni juna oli 60 emmaa + äffä + soranlevitysvaunu yhteensä 124 akselia. - Tämä talvinen kuva on otettu huippumielenkiintoisena kuukautena. Mikäli jollain on aikakone hallussaan tähän kuukauteen kannattaisi palata. Oli kylmän talven kylmä kuukausi, jolloin oli paljon erilaisia vetokaluston poikkeamia normaalista liikenteestä. - Ken tietää tarkemmin, kun juuri tuolloin esim. Jyväskylä - Pihtipudas - Haapajärvi - Ylivieska välillä kiskoautovuoroja olisi korvattu Seinäjoen pitkäreppuisilla Hv3:silla. Siis mikäli sillä rataosuudella vielä joskus Laaksomiehen Suolahden tallissa oleva Hv3 995 liikkuu, olisiko se mitään uutta auringon alla? - Ruotsissakin tuolloin alkuvuodesta 1966 jouduttiin ottamaan hyytävän kylmän talven johdosta höyryjä liikenteeseen tilapäisesti jopa matkustajajuniin. Saipa ruotsalaiset junakuvaajat hyvää materiaalia heikäläisistä koneista normaaliliikenteen henkilöjunissa, jota ilman olisivat varmaan monet jääneet ilman luonnon puuttumista asioihin... | |
| 30.01.2010 17:28 | Tapio Muurinen: | Mielelläni muistelen vanhoja minäkin, vaikka omakohtaisia ei aina olekaan. - Kuulemma jo 1940-luvun lopun "hurjina" vuosina Haminan junat saattoivat olla 60 vaunuisia. Päivittäin saapui jopa 400 vaunua. Tätä vaunumäärää varten oli vain yksi ratapiha, taustalla http://vaunut.org/kuva/31731 joka oli mitoitettu n. 150 vaunun käsittelyyn, mutta jäi huomattavasti pienemmäksi, kun piti varata tulo- ja lähtöraiteet tai ympäriajomahdollisuus. Pisin tuloraide oli vain 28 vaunun mittainen, mutta saapuvat tai lähtevät junat kaksinkertaisia. Poitsilan ratapiha ja kuvassa näkyvä tulivat vuosia myöhemmin. Ei ollut helppo lajitella 45 vaunuistakaan junaa, jossa oli sekaisin tietyt proomut, kaivospuuvaunut omistajittain ja mitoittain, pylväät ja selluloosa eri purkupaikoille, tai tyhjät hiilivaunut lastattavaksi. Aina ei yksinkertaisesti kaikkia junia voitu ottaa heti vastaan. Näistä vaikeuksista tiesivät vain ne, jotka joka päivä joutuivat tätä shakkipeliä pyörittämään vaurioriskien ja henkilökohtaisen korvausvastuun uhalla. | |
| 29.10.2014 00:31 | Tapio Muurinen: | Tällainen tieto tuli vastaan, että vuonna 1945 valmistuneet uudet Gb-vaunut 54444-54817 on rautalevyn puutteen vuoksi jätetty ilman kamiinantorven aukkoa. Näitä vaunuja ei siis voinut sisustaa sotilaskuljetuksiin talviaikana Gbsk-vaunuiksi. Kaikissa muissa Gb:ssä aukko ja peittolevy olivat uudesta alkaen. |