10.02.1974 / Tampere, Nekala
10.02.1974 Hv4 751 vietti talveaan Tampereen kaupungin varastolla tasan 36 vuotta sitten.
Kommentit
| 10.02.2010 22:01 | Jarkko Korhonen: | Viimeistä talveaan? Jonkin verran riisuttu peli. | |
| 14.02.2010 00:09 | : | Ei jäänyt onneksi viimeiseksi tuo talvi (korjatkaa jos olen väärässä :) | |
| 14.02.2010 22:29 | Seppo Romana: | Kone majailee nykyään Haapamäellä. Sikäläiset aktivistit voisivat kertoa millaista tulevaisuutta tälle on kaavailtu. | |
| 01.04.2010 15:58 | Timo Oinonen: | Tältä veturi näytti vielä muutama vuosi takaperin : http://vaunut.org/kuvasivu/9259 .Niin... onko tälle mitään suunnitelmia lähitulevaisuudessa? Pääsisipä edes ulkopuoliseen kunnostukseen. | |
| 04.03.2017 01:26 | Esa J. Rintamäki: | Vuonna 1926 suuressa kansainvälisessä rautatienäyttelyssä esiteltiin eri veturitehtaiden uutuuksia. Oli monenmoista jättiläisveturia ja Suomesta niihin verrattuna pikkiriikkinen H7 (vuodesta 1942 Hv4). Mikä hassuinta, pikkiriikkinen H7 päihitti kaikki ne jättiläisveturit erinomaisella teho/painosuhteellaan. Monen maan veturi-insinöörit kiertelivät H7:n ympärillä ihmetellen moista saavutusta. Eräs veturinkuljettaja muisteli Ilmari Talven kirjassa H7 olevan hyvä työkalu. Mainittakoon että mäkisellä Haapamäen tiellä suht pienipyöräinen H7 pysyi hyvin aikataulussa (matkustajajunissa) ja kun sen tilalle vaihdettiin kokoliaampi H8, niin junat alkoivat kulkea myöhässä, johtuen erilaisista kiihtyvyysominaisuuksista. Olisi hauskaa nähdä tämä ajokuntoisena... |
|
| 04.03.2017 10:06 | Erkki Nuutio: | Toivon että toimeen ryhdyttäisiin. Jo ulkoinen entisöinti vaatii kalliit konepajan vehkeet ja taidot. Siksi ei pitäisi tyytyä siihen, vaan kahden nykyraadon osista tehdä yksi toimiva. Ei liene karkeatakaan kustannusarviota täyskorjauksesta, ei ole edes kokeiltu pesämunan hankkimista joukkorahoituksella, ei vislailtu Emil Aaltosen säätiölle (ovi 751) eikä edes saatu raatoja säänsuojaan. Aloitteenteko kuuluu varmaan HMVY:lle, mutta asian merkitys on valtakunnallinen. Kuten edelläkin todetaan, Pikku-Heikki oli merkittävä veturisarja ja samalla se museaalisesti pitkälti kuvaa myös edeltäviä Hk2 ja Hk3-veturisarjoja tyypillisinä, esimerkiksi itäisten ja pohjoisten ratojemme henkilöjunien veturina 1910-1950 -luvuilla http://www.vaunut.org/kuva/117398?tag0=0%7CHk3%7C . 751 tuo itselleni ELÄVIÄ muistoja Tampereen-Toijalan henkilöjunista 1960-1961 ja Perkiön työmaalta 1964 http://www.vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C . |
|
| 04.03.2017 12:04 | Eljas Pölhö: | Äkkiseltään muistellen veturit 746 ja 751 olivat höyrynannossa Tampereen uuden varikon työmaalla 1964: 746 ainakin marraskuuhun 1964 saakka (751 en tiedä mihin saakka). Varsinaisen ajonsa ne päättivat marraskuussa 1963 (746) ja huhtikuussa 1964 (751), mikäli uskomme VR:n kilometritilastoja. Oulun varikon 757, 759 ja 760 ajoivat kilometrejä viimeksi lokakuussa 1964 ja Pasilan 744 ja 745 syyskuussa 1964. Esimerkiksi SRHS:n johtokunnan ensimmäinen veturiasiantuntija Tuomas Lehtonen piti H7/Hv4 sarjaa Suomen kaikkien aikojen onnistuneimpana veturityyppinä. Kilometritilastojen mukaan niillä ajettiin säännöllisesti 10-16'000 km/kk, mikä oli fantastinen suoritus ottaen huomioon kuinka vähän ja vain hitaita junia oli niiden käyttövarikoilla esim. 1930-luvulla. | |
| 04.03.2017 18:41 | Petri Nummijoki: | Tosin H7/Hv4 täytynee katsoa samanlaiseksi veturihankkeeksi, kuin esim. 2600-sarjan Dv12. Se ei ollut täysin uusi veturityyppi vaan parannettu painos aikaisemmista lähes samanlaisista vetureista. | |
| 04.03.2017 18:59 | Eljas Pölhö: | H7 oli tosiaan viimeinen sana ketjussa H3-H4-H5-H7 eli Hk2-Hk3-Hv4. Siitä on paljon arvailuita, miksi H7:stä tuli Hv4 eikä Hk4 (joka jäi väliin). Yksi villi teoria on, että koska Neukkuihin piti luovuttaa tietty määrä keveitä vetureita, niin tämä luokiteltiin väliraskaaksi. Mitään dokumenttia ratkaisun syystä, suuntaan tai toiseen, ei ole koskaan sattunut silmiini. |