28.02.2010 / Pori (vanha asema)
28.02.2010 Porin veturitalleilla, taitaa olla vähäistä lämpövuotoa katoissa.
Kommentit
| 28.02.2010 15:47 | Laura Jänis: | Ehkä "hiukan" lämmön karkausta. Toivottavasti laittavat asian kuntoon, ettei koko rakennusta tarvitsisi jonkun vuoden päästä purkaa kun kosteus kiipeää vääriin paikkoihin. | |
| 28.02.2010 17:29 | [Tunnus poistettu]: | Niin, eikös se jotenkin niin mene, että jos sydäntalvella näin isoja jääpuikkoja sieltä katosta roikkuu, niin jotain vikaa on lämpöeristyksissä? | |
| 28.02.2010 18:16 | Juhani Pirttilahti: | Tämmösiä nämä veturitallit ovat... Alunperin suunniteltu siihen, että höyryveturit lämmittivät tallia. Ei oikein sovi yhteen nykypäivän lämmitysvaatimuksien kanssa. :) | |
| 28.02.2010 18:21 | Olli Aalto: | Samahan on venäläisen standardin mukaisten matkustajavaunujen kanssa. Katon eristys on surkea verrattuna meikäläisiin "matalaenergiavaunuihin" + tyypillinen venäläinen sisälämpötila (+30 C) = katto on jääpuikoissa. | |
| 28.02.2010 20:41 | Jarkko Korhonen: | Tuo on pikemminkin merkki siitä, että talo pärjää kosteusvaurioiden suhteen hyvin - karkaava lämpö kuivattaa kattorakenteet, jos sinne kosteutta pääsee. Valitettavaa kyllä suuri syy vanhojen (hirsirunko - kivitalot) hyvään kosteuden kestokykyyn on se, että myös lämpö kosteuden ohella siirtyy rakenteissa. Mutta - vanha on vanha ja sitä ei mielestäni liikaa ole syytä modernisoida tai kirves kalahtaa kiveen korjausvirheen (yleensä ns. perusparannus = peruspilaus) ja siitä seuraavan kosteusvaurion myötä. Pitää olla todella taitavaa suunnittelua ja vanhoihin rakennuksiin sopivia ratkaisuja, jotta sudenkuopat voidaan välttää. | |
| 01.03.2010 13:50 | Jarmo Pyytövaara: | Eiväthän jääpuikot, tänä talvena mitenkään harvinaisia ole, melkein harvinaisempia ovat talot, joita eivät jääpuikot korista. Jos katto on ehjä, tuskin vesi ja kosteus sieltä läpi tule. Eiköhän suurimmassa vaarassa ole rännit räystäillä, saattavat tulla jäiden mukana alas. Onkohan jäästä ja jääpuikoista harjakattoisissa taloissa, todellisuudessa muuta haittaa, kuin suurempi lämmityslasku? Talleilla ei enää pidetä vetureita, siellä on jotakin muuta toimintaa, taitavat tykätä läpimimmistä oloista kuin ennen, ehkäpä siksi, komeat jääpuikot. Tallin uudemmassa osassa, jossa toimii rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus, sisälämpötila on noin +10°, jääpuikkoja ei heidän räystäissä juurikaan ollut. | |
| 01.03.2010 17:01 | Olli Aalto: | Meikäläisen 1980-luvun puolivälin jälkeen rakennettu harjakattotalo onkin sitten se harvinaisempi malli, kun ei kerta jääpuikot rönötä koskaan katossa. Johtuneeko siitä, kun talossa on alunperin ollut Valmetin ilmalämmitys, joka jostain syystä korvattu 1993 vesikiert. patteri- ja lattialämmityksellä. Yleisestikin nämä ilmalämmitystalot taitavat todella tiiviitä ja hyvin eristettyjä, kun on nelinkertaiset ikkunatkin. Lämpöenergian kulutus korkeintaan 45 kWh/m²/a. | |
| 01.03.2010 22:30 | Turo Takanen: | Harvassa talossa on kyllä tänäkään vuonna jääpuikkoja näkynyt ja hyvä niin. Kyllä siellä eristyksissä on pahaa vikaa tai puutetta, jos jääpuikkoja roikkuu. Ison rapakon takanahan tuommoinen on aivan normaalia ja siellä sitä kosteutta näkyy sitten sisäpuolella astikin. | |
| 11.03.2021 09:54 | Jouni Hytönen: | Onko tällaisen perinteisen veturitallin katossa ylipäätään yhtään mitään eristystä? :) | |
| 11.03.2021 15:59 | Mikko Herpman: | Ei nyt muistu mieleen kun katseltiin Mikkelin veturitallin katon rajassa olevia paikkoja miten oli rakenne. Vanhoja vesiputkia säiliöitä ja säiliölle kulki kyllä aivan katon rajassa, joten epäilen että kyllä siellä eristekerros on. Muuten voisi kylmä hiipiä ja pakastaa putket. Mahtaisiko olla purua taikka myöhemmin villaa. Eiköhän täältä joku löydä rakennustapaselostuksen jostain tallista... | |
| 11.03.2021 22:52 | Jorma Rauhala: | Muistelen että höyryveturitallien katto on aina "irti" seinästä, se lepää siinä päällä. Tiivistäähän sen tietysti voi nurkista, mutta ei naulata kiinni. Siis jos sattuu vaikka kattilan räjähdys, niin katto antaa myöten hypähtäen ja seinät pysyvät pystyssä. |
|
| 12.03.2021 11:01 | Timo Salo: | Jaa, niinkuin jotain tämmöstä tapahtuu:https://www.bressingham.co.uk/blog/posts/2017/locomotive-boiler-explosions-and-how-to-avoid-them.aspx | |
| 12.03.2021 11:07 | Kari Haapakangas: | ^Veturiparalta on päässyt ponteva aivastus... | |
| 12.03.2021 17:07 | Panu Breilin: | Eräässä 1920-luvun veturitallipiirustuksessa varsinainen vesikatto on koostunut asfalttihuovasta ja laudoituksesta. Sen alla on ollut iso ilmarako joka on ollut suorassa yhteydessä ulkoilmaan räystäiden alta. Tämän ilmaraon alla on ollut eristävä sisäkatto joka on koostunut kahdesta päällekkäisestä ponttilaudoituksesta joiden molempien päällä on ollut asfalttihuopa. Muutamassa 1950-luvun alun piirustuksessa rakenne on vastaavanlainen, mutta sillä erolla, että vesikatossa on kaksinkertainen bitumihuopa ja sisäkatossa on selvästi parempi eristys. Tarkemmin sanottuna sisäkatto on koostunut (ylhäältä alaspäin lueteltuna) bitumihuovasta, 2 tuuman lastulevystä, paksusta voimapaperista, pienestä ilmaraosta, Alumit-levystä kiiltävä pinta ilmarakoon päin sekä 1 tuuman lastulevystä jonka pinta on sivelty sementtivellillä. |
|
| 12.03.2021 17:23 | Timo Salo: | Nyt katselin kuvaa uudestaan ja ihmettelin tuota muurausta... Miksi ensin ikkunoiden yläpuolella tiilejä on poikittain ja sitten taas pitkittäin...?? Kyllä asia taitaa olla kuten Jorma otaksuu, jonkinsortin ylipaineventtiili tuo kattorakenne! Varmasti myös talvisin tulee ongelmia, jos talliin ajetaan täysi määrä "kuumia" vetureita ja lämpö/kosteus ei pääse "pakenemaan"... (tuskin tuo muuraus on Porilainen näkemys "nätistä" muuraustavasta!) |
|
| 13.03.2021 00:10 | Harri Pesonen: | Ja voisiko tuosa olla kenties jotenkin otettu huomioon kanssa veturilla seinän läpi hurauttaminen. Että ei koko pilttuu sorru jos yks veturi menee seinästä läpi. |