??.??.1920 / Helsinki
??.??.1920 Helsingin rautatieaseman kellotornista kuvattu kulkematon postikortti n1920 luvun alkupuolelta. Nykyään tuo Rautatientorin ja kaisaniemenkadun kulmaus näyttää hieman erillaiselta.
Kommentit
| 24.03.2010 23:40 | Ari Palin: | Kaisaniemenkatu lienee tuossa aika uusi. Eräässä 1910-luvun alussa Kaivokadulta otetussa kuvassa sitä ei vielä ole, vaan kortteli jatkuu yhtenäisenä Kaisaniemenkadun poikki. Jos kuvaa katsoo tarkkaan, huomaa, että Kaisaniemenkadun varrella näkyvässä talossa alakulma on vaaleampi kuin muu rakennus. Siinä on ilmeisesti katua rakennettaessa nirhaistu kulmasta pala pois jalkakäytävää varten ja laitettu tukitolppa tilalle. | |
| 25.03.2010 08:46 | Tunnus poistettu: | Rautatientorin tienoo oli 1900-luvun alkupuoliskolla melkoisen myllerryksen tantereena, siksi mielenkiintoinen ajoitustehtävä tämä kuva on. Kuva on otettu juuri valmistuneen uuden Helsingin rautatieaseman kellotornista, joten se on viimeistään vuodelta 1919. Kaisaniemenkatu puhkaistiin Kameelin korttelin läpi 1910-luvulla ja sen tieltä purettiin Mikonkatu 13-15:sta Oy Vesijohtoliike-Huber Ab:n matala puutalo. Huberin tontin loputkin rakennukset purettiin vuoteen 1923 mennessä pois, kuvassa näkyvistä osoitteista Mikonkatu 13 ja Kaisaniemenkatu 1. Tontilla nykyisin sijaitseva talo valmistui vuonna 1925. Näihin perustuen tämä kuva on otettu vuosien 1919 ja 1923 välillä. | |
| 25.03.2010 12:34 | Timo Valtonen: | Yllättävän monta isoa savupiippua näkyy kuvassa "tavallisten" savupiippujen lisäksi. On mahtanut lumiolla mustaa keväänpuolella talvea. | |
| 25.03.2010 14:33 | Jouni Halinen: | Tuo pyöreä pömpeli kuvan oikealla puolella alalaidassa on melkoisella varmuudella yleinen kaivo, niitä kun oli kaupungissa määrävälein, ja vielä aika pitkäänkin, vaikka kiinteä vesijohtoverkosto aika vauhdilla kasvoikin. Tuossa Renskan talon (oli jo näköjään silloin rakennettu) kohdalla sijaitsee matalin kohta (siinä oli aina takavuosina pieni järvi) joka jäi kun Töölönlahden pohjukka 1800 luvulla täytettiin, lahtihan ulottui vielä tästä eteen päin lähes ravintola Kappelille asti. Tässä kohtaa rannalla sijaitsivat suunnilleen Sokoksen talo ja toisella puolella Kansallisteatteri, näiden väli siis kuljettiin silloin soutuveneellä. Tällä kohdalla on ollut aina runsaat pohjavesivarat, Nuorena sähkärinä Kävin usein makkaratalon kellarissa (4-5 kerrosta maanalla)korjaamassa pumppuohjauskeskusta joka ohjasi 2 julman kokoista pohjavesipumppua, pumput kävivät taukoamatta, ja kyllä ne muutamassa vuosikymmenessä onnistuivat alueen kuivattamaan. ja kun kaikki alueella olevat arvorakennukset ovat rakennettu puupaalujen varaan, jotka kuivuessaan alkavat heti lahomaan, niin lähes kaikki rakennukset jouduttiin paaluttamaan betonipaaluilla uudestaan. Ateneumissa tämä työ taisi kestää yli kaksi vuotta. kuvan vasemmasssa alanurkassa kulkee metrotunneli, ja juuri tällä kohtaa sijaitsee ns. Kluuvin ruhje jossa kivi/maa aines on niin heikkoa että sitä ei voitu perinteisin tavoin louhia. lopulta päädyttiin siihen että kyseinen kohta jäädytetään, ja sen jälkeen jäätyneeseen maaperään rouhittin metrotunneli, joka sitten vuorattiin sisältäpäin betonirenkailla. Tämän takia tällä paikalla sijaitsivat vuosina (76-79) aika massiivisen kokoiset kylmäkoneet. | |
| 25.03.2010 19:24 | Jorma Rauhala: | Pyöreä pömpeli ei ole kaivo vaan kusiputka eli käymälä. Hätäisimmät kiirehtivätkin sinne. Kluuvin ruhjeessa metrotunnelissa on valurautaverhoilu, ei betonia. Ateneumin ja Kansallisteatterin paalutus on uusittu, mutta rautatieasema seisoo yhä puupaaluilla. | |
| 25.03.2010 21:39 | Jouni Halinen: | Tuli hienosti korjaussarjaa, muistan kuitenkin nähneeni jossain kuvassa että näillä main oli ko. kaivo. Mikä on sitten tuo toinen pömpeli joka kuvassa näkyy. Myös ns. Okon talo (toisen pömpelin takana)on uudelleen paalutettu 80 luvulla. |
|
| 25.03.2010 22:19 | Jouni Halinen: | Muisti palaa pätkittäin, kaivo seisoi tietenkin Keskuskadun ja KAIVOkadun risteyksessä (keskellä sitä). En tähän hätään löytänyt kuvaa, mutta olen kyllä nähnyt sellaisen jossain. | |
| 26.03.2010 23:10 | Jouni Halinen: | Tässä linkissä http://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/kuivatus_1.html on akvarelli 1820 luvulta jossa tekstin mukaan ao. kaivo on laiturinnokassa. Aika paljon on maisema näistä ajoista muuttunut. Kuvakulma on sellainen, kuin että katsoja seisoisi Eduskuntatalon portailla ja katsoisi kallioon päin. | |
| 24.10.2018 10:57 | Kurt Ristniemi: | Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1914 rakennuttaa korttelin 38 läpi murtokadun Rautatientorilta Vuorikadulle. Nimeksi kadulle päätettiin antaa Genombrottsgatan - Murtokatu. Senaatti hyväksyi päätöksen. Kaupunki lunasti tontteja ja tontinosia ja katu rakennettiin. Jo vuonna 1915 katu sai uuden nimen Kaisaniemenkatu. Huberin tontin loputkin rakennukset purettiin pois vuoteen 1923 mennessä. Tontille osoitteeseen Kaisaniemenkatu 1 rakennettu nykyinen rakennnus valmistui vuonna 1924. Kuvan 'kaivo' ei ole kaivo, eikä se seiso Keskuskadun ja Kaivokadun risteyksessä, vaan Mikonkadun ja Kaivokadun risteyksessä. Vanhempien karttojen mukaan se on pikemminkin vesiposti. Vesijohtoverkon laajeneminen ei merkinnyt heti kaikille asuntoon tulevaa vesijohtoa, vaan vesi haettiin entisen kaivon sijasta vesipostista. Jounin linkkaaman kuvan Kluuvin kaivo oli vanhan ylioppilastalon nurkalla Itäisen Heikinkadun (Mannerheimintie) ja Aleksanterinkadun risteyksessä. Kaivon paikalla on nyt J. Tallbergin lahjoittama kolmen sepän patsas. Mutta kyllä Kaivokadun ja Keskuskadun (Hakasalmenkatu) risteyksessäkin oli aikanaan kaivo. Risteys on kuva-alan ulkopuolella, Ateneumin nurkalla. |