19.01.2004 / Salo, Salo
19.01.2004 Dv15 1995.
Kommentit
| 24.03.2004 22:18 | SamiM: | Värit hävinny..joku uusi muotivillitys(?), vai maalaako VR junansa harmaiksi?:) | |
| 25.03.2004 18:27 | Jpl: | Pitäähän toki mustavalkoisiakin kuvia tukea, vai haluaako joku välttämättä tämän väreissä :) | |
| 25.03.2004 18:32 | Antti T: | Mun mielestä tää on ihan kunnonkuva. | |
| 25.03.2004 18:46 | Jyrki Tervo: | 1995 ei ollu vielä eres keskitty färifilmiä saati jotain väri-CCD kennoa ;-) Te jokka asutta vemputinseuruilla kokeilkaas ottaa liikkuvasta vemputteesta kuva vähän piremmällä valotusjalla samalla seuraamalla vetskaa. Olis nimittäin mielenkiintoista nähärä ite veturi tarkkana, mutta laitteen pyörästöhäkkärä sokkoakseleineen ja kytkintankoineen liikkeen blurraamana! Vois tulla mielenkiintoinen foto ;-) | |
| 25.03.2004 18:48 | Dakkus: | Tosimies toteuttaa tuon valelemalla raiteet jollain millä lie liukuvoiteella ja kuvaamalla epätoivoisesti sudittavaa vempua. Tosin vempu tuskin sudittaa ihan helposti. Kerran olen kyllä ollut sudittavassa lätässä :) | |
| 25.03.2004 18:51 | Antti T: | No kyllä se Dv16 ainakin näyttäis sutivan pikkasen tuolla Hesassa, vaunuvarikon vaihtotöissä. | |
| 25.03.2004 18:58 | AnttiL: | Jyrkille voin kertoa, että yksi sellainen kuva meikäläiseltä löytyy. Veturi näkyy tarkkana, mutta pyörästö ja muu ympäristö epätarkkana. Siinä kuvassa on vauhdin tuntua. | |
| 25.03.2004 19:41 | Jyrki Tervo: | AnttiL:lle Ettin mutten löytänyt, vai onkse täällä? | |
| 25.03.2004 19:43 | AnttiL: | Jyrki: Ei ole täällä kun skannailin sen vasta kymppikuvasta. Pitää vähän kikkailla kuvankäsittelyn kanssa niin laitan sen sitten tänne. | |
| 25.03.2004 20:53 | Risto Hyvärinen: | Wemput ei taida olla sieltä herkimmästä päästä heittämään ympäri. | |
| 25.03.2004 21:03 | Timo Tuomi: | Kyllähän vempu ympäri lyö, tosin yleensä se tapahtuu kuin hidastetussa leffassa ja hyvin lyhyen aikaa. Tosin helpommin vempu tulee pitkän, raskaan, laskumäessä olevan roikan perässä 'nahkoineen'. Se tuntuu veturin päällä metkalta: Ensin pysähtyy veturi, sitten alkaa kuulua lähestyvä kolina kun välit kiristyvät, ja lopuksi kunnon rytkäys. :) |
|
| 25.03.2004 21:04 | Juhana K: | Oisko samajuttu mitä tuolla newseissä on väännetty yli ja ympäri, eli yhteenkytketyillä akseleilla ympärilyönti on vaikeampaa, sillä kaikkien pyörien tulee menettää pito ennen kuin ympärilyönti tapahtuu. Jaahas ja väittely alkakoon... | |
| 25.03.2004 21:15 | Risto Hyvärinen: | Tulee mieleen tarina, kun kokeilivat vetää joskus aikoinaan erikospitkää junaa, josta taisi olla kuvia täälläkin, pariveto Hurulla. Viimeisenä vaununa oli joku vaunu, en muista enää mikä, mutta jokatapauksessa veturi/t kulki jo jotain 30 km/h, ennen kuin viimeinen vaunu lähti liikkeelle, kun oli siihen mennessä kaikki välit kiristyneet. No, liikkeelle lähtö oli sitten sen mukainen. Lähti, kuin mummo lumesta. Ja kaikki tavarat sisällä sikin sokin. | |
| 25.03.2004 21:16 | Timo Tuomi: | Jos jätetään laskuista pois kaikki mahdollinen mekaniikka ja elektroniikka, joka yrittää automaagisesti luistoa rajoittaa, niin onhan se selvä, että yksi akseli lyö helpommin ympäri kuin neljä, kitkakerrointa on vähemmän. Ja flambeeraus alkakoon ;) |
|
| 25.03.2004 21:56 | Jyrki Tervo: | Jaahas, minkäs takia vemppu on vemppu. Jos olen asjan funteerannut oikein vain höyryveturit kulkevat vemputtain koska h-koneen iskut tapahtuvat eri aikaan. Kuitenkaan vempuissahan ei näytä (ainakaan meikäläisen silimään) mitään höyrykoneita olevan! Vai onko vempun Voih-vaihtelootaan rakennettu joku vemputusominaisuus??? | |
| 25.03.2004 22:00 | Risto Hyvärinen: | Siinä sokkoakselin päässähän on vemputin! | |
| 25.03.2004 22:54 | AnttiL: | Ja olikos asja näin jotta Vempun kanget olivat 90 astetta eriasennossa toisiinsa nähren (eli oikealla puolella alhaalla, niin vasemmalla ne olivat puoljvälissä)? Muistelisin näin olleen ja silloinhan kanget menevät silleesti runkutirunkuti. | |
| 25.03.2004 23:14 | Korkki: | Yhden kerran muistan elävästi että olen nähnyt vempun lyövän ympäri. Sen piti saada parinkymmenen täyden Fau -hiilivaunun roikka heitettäväksi ja kesti hiukan ennenkuin se lähti liikkeelle. Moottori lievästi ilmaistuna huusi armoa... | |
| 25.03.2004 23:16 | okeskira: | AnttiL: näinhän se on Vempussa, kuten kankikoneissa yleensäkin? | |
| 25.03.2004 23:46 | AnttiL: | okeskira: Aivan oikein. En yleensä viitsi sanoa mitään varmaksi, koska jos sanoo väärin niin sitää syntyy väittelyä tai kommentteja: "lueppas veturinkuljettajan ohjekirjaa vuodelta -77 ja sieltä sivua 18 jossa asia on selitetty juurikin näin..." :-) | |
| 26.03.2004 00:18 | Pete: | Tuo tuppaa monesti olemaan hiukka ärsyttävää, kun itse todella luulee tietävänsä jotain... Hyvä että korjataan, mutta ei kait sitä tosiaan joka eeposta voi ulkoa osata! :( Kommentit tyyliin "Kannattais lukea JTT ennen kuin kyselee täällä" ihmetyttää myös hiukan. Mutta eipä noistakaan herneitä silti. :-) | |
| 26.03.2004 07:53 | Risto Hyvärinen: | Rautatieala on niin monimuotoinen, että tuskin kukaan osaa kaikki kaikesta. Hyvin harvalla varmaan löytyy hyllystä joka alueen teknistä kirjallisuutta. Puhumattakaan täydellistä kirjallisuutta. Mulla on sellainen muistikuva, että kun vaunupuolen huoltokorjauksen henkilöt kävi Pendolino-kurssilla, niin niille olisi jaettu yli 10 tällaista 7cm. paksua A4-mappia. | |
| 26.03.2004 08:11 | KooPee: | Eikä tarvitse tietääkään kaikkea. Sitä varten meillä on eri kommunikaatiovälineitä (ml. suu) ja keskustelua syntyy. Muutenhan sitä kaikkitietävänä guruna voisi istuskella viisaan näköisenä laskumäen kumpareen päällä partaa kasvattamassa! | |
| 26.03.2004 09:25 | Jyrki Tervo: | Mutta kyllä kai vempun sokkoakselin päästä kaiketi tulee tasaista vääntöä, eikö totta? Silloinhan kytkintankojen kulmaerolla ei ole mitään merkitystä vedolle, vaan se on joku massavoimien tasauskikka, eiks vaan. Höyryveturissahan kun mäntä lähtee liikkeelle, veturin toinen puoli aloittaa työnteon ensiksi ja toinen seuraa myöhemmin. Siksihän höyryveturi kiemurtelee kulkiessaan, on muuten villin näköistä! Vempussahan vääntö alkaa varmaan molemmilla puolilla yhtä aikaa,jos olen oikein ymmärtänyt. Oliskos jopa niin että sokkoakseli on "yhtä puuta" vai onko välissä tasauspyösrästö taim tms. Ja kas kun tällä meilläpäin ei vemppuja ole, niin ei voi käyrä tallilla kattomassa mitä karhukoira on syäny :-) |
|
| 26.03.2004 12:22 | Risto Hyvärinen: | Lisäksi vempun molempien päiden akselit sallivat sivuttaisliikkeen, joten veturissa on vain kaksi "kiinteää" akselia. Kaksi keskimmäistä. Kankikone ei milloinkaan "vedä" tasaisesti. Pyöriä ei ole tasapainotettu sentään niin hyvin. | |
| 26.03.2004 12:27 | Timo Tuomi: | En ole koskaan tullut katsoneeksi vempun molemmille puolille samalla kertaa, mutta: luulisi 90 asteen kankikulman aiheuttavan kovemmilla nopeuksilla aikamoisen säteisrasituksen sokkoakselin laakereille, lähinnä sokkoakselin vastapainojen vuoksi? | |
| 26.03.2004 13:33 | Jyrki Tervo: | Eikös vastapainon tehtävänä ole tasoittaa kakselin kangen puolelta tulevaa kuormitusta? Tuumailinpa vaan ihan näin maalaisjärkeä käytellen, ei mitään vakavaa! | |
| 26.03.2004 13:52 | Risto Hyvärinen: | Olen joskus katsonut kohtisuoraan tuollaista konetta, eikä niiden kanget mene samaan tahtiin. Onhan sellainen vastapaino kaikissa höyryvetureissakin ja silti ne vatkaa, vaikka menisi rullaamalla, jolloin koneen vaikutus on minimissä. | |
| 26.03.2004 14:59 | AnttiL: | Juu, olen ollut joitain kertoja Vempun kyydissä ja kyllä meno on sellaista rytyytystä, paikat tippuu hampaista ja hattu on laitettava narulla päähän kiinni. Huojunta on sellaista kun laivassa joka on kovassa merenkäynnissä. | |
| 26.03.2004 15:33 | Timo Tuomi: | Jyrki: Nimenomaan. Itse ihmettelin tuota AnttiL:n mainitsemaan 90 asteen kankikulmaa, eikös se mahda olla 180 astetta? Eli, kun sokkoakselilla toisen puolen kangentappi on kello kahdessatoista, niin toisella puolella se on kello kuudessa. | |
| 26.03.2004 15:58 | AnttiL: | Timo: Voi se olla niinkin, olen vain ollut katselevinani että kanget olisivat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden, mutta 180 on myös täysin mahdollinen. | |
| 26.03.2004 17:35 | okeskira: | Itse kasaamissani H0-malleissa on ainakin kanget 90 asteen kulmassa, joten uskoisin sen niin olevan esikuvassakin :) Aiheuttaisikohan 180 asteen kankikulma mahdollisesti sellaisia ongelmia että molemmat kanget saattavat yhtä aikaa olla ylä- tai alakuolokohdassa jolloin liikkeelle pääseminen on vaikeaa? | |
| 26.03.2004 17:42 | Jyrki Tervo: | Tätä "kuolokohtajuttua" mä just ihmettelen enkä suostu tältä istumalta nielemään, eihän vempussa voi olla ala- ja yläkuolokohtaa kun ei kerran ole kankikoneistoon vaikuttavaa mäntääkään! | |
| 26.03.2004 19:56 | Risto Hyvärinen: | Vain höyryveturissa on kuolokohta, mutta sekin yleensä menee ohi, kun ruuvaa tehonsäätöpyörää, tai liikauttaa vähän toiseen suuntaan. | |
| 26.03.2004 20:46 | -pk-: | Selasin Dieselveturit ynnä Moottorivaunut kakkosen tämän sorttisia vetureita koskevat kappaleet, ei löytynyt kuvaa tai muutakaan vinkkiä kankikulma-asiaan. Mutta ajatellaanpa että sokkoakselin kankitappi on kello 9 tai 3 -kohdalla, jos ei liikoja välyksiä kangissa ole niin voiman pitäisi siirtyä liikkellelähdettäessä pyöräkertoihin kankia taivuttavan eikä vetävän tai työntävän voiman avulla, mikä olisi kai aika rasitus kangelle. Mekaniikkamiehet/naiset kumotkoon/vahvistakoon... Jos homma toimisi 180 asteisena niin luulisi jostain päin maailmaa löytyvän myös vain toispuoleisella kankikoneistolla varustettuja diesel- tai sähkövetureita. | |
| 27.03.2004 01:17 | Timo Tuomi: | Veikkaan, että toispuoleinen kanki aiheuttaisi sokkoakseliin aika huiman vääntörasituksen ja vaatisi laakeroinnilta melkoisesti. Mitäs, jos kankikulma olisikin esim. 170 astetta? | |
| 27.03.2004 08:19 | Risto Hyvärinen: | Vempuista mä en tiedä mitään, mutta höyryvetureissa se on 90 astetta. Ihmetyttää miksi sitä olisi muutettu, kun veturi on suunniteltu höyrykoneaikaan ja senhetkisen tietämyksen mukaan. | |
| 27.03.2004 13:41 | AnttiL: | Kyllä se nyt taitaa olla tuo 90 astetta kun piirrustuksia katselin ;-) | |
| 27.03.2004 16:37 | Jyrki Tervo: | Muistakee nyt, että vempun pyörästön kyljestä puuttuu kiertokanki ja siten kokonaan höyrykoneen ominaisuudet. | |
| 27.03.2004 16:49 | Jyrki Tervo: | Niija nyt taarvittaisiin insinöörin lausuntoa tai edes teknikon. Täshän voi käyrä häjysti jos rupiaa mutu-humanistin pohjalta veturisuuunnitteluun :-) | |
| 27.03.2004 17:19 | Risto Hyvärinen: | Ei sitä höyrykonetta tarvita siihen, että kytkintankokone vatkaa. Se johtuu ihan siitä kytkintangosta ja pyörien tasapainottomuudesta. Höyryvetureissa ei tasapainoteta, kuin 20-60% pyörien voimista. Se on ihan Ivalon kirjasta luettua. | |
| 27.03.2004 17:39 | Jyrki Tervo: | Itse asijassa alkuperäinen kyse olj siitä, että vemputtaako vemppu kuin vemputtavat kiemurrellen kulkevat höyryveturit. Lisäksi epäilin, että jos vemputtaakin, vemputus ei ainakaan voi johtua pyörästön lievästä ulkonäöllisestä yhtenevyydestä höyryveturiin kun kerran itse höyrykone puuttuu. Uskon kyllä vempun vatkaavan, sen verran massaa pyörästössä kyllä likkuu ylösalasestaas. Mutta ite vemputtamiseenhan/mutkitellen kulkuun tarvitaan vedon eri aikainen alkaminen veturin eri puolilla/tai eri tahtisuus vauhdissa. Jos vemppu vemputtaisi tällaisen syyn takia tulisi voima ulos sokkoakselita sykäyksitäin. Tai voima muutuisi sykäyksittäiseksi pyörien kytkintangoissa/kytkintankojen kautta?? | |
| 27.03.2004 17:48 | Risto Hyvärinen: | Niin. Kuten tuolla jo aiemmin sanoin, veturissa on vain kaksi "kiinteää" akselia, eli keskimmäiset. Molempien päiden akseleissa on pieni "sivuttaisvälys". Siis etummainen ja takimmainen akseli pystyy liikkumaan sivusuunnassa. Jos yhdistetään kytkintankokoneiston liike akselistojen sivuttaisliikeeseen, on yhdistelmä valmis. | |
| 27.03.2004 17:49 | Jyrki Tervo: | Voinhan tulla ehkä ulosnauretuksi, mutta epäilen lisäksi jotta kytkintangon ja sokkoakselin kulmalla ite kiskoon nähen ei ole merkitystä voiman välittymislle pyöriin. Mutten olekaan insinortti enkä edes teknikko, joten kärsivällisyyttä :-) |
|
| 27.03.2004 17:53 | Risto Hyvärinen: | Veturista voidaan poistaa nuo kytkintangot kokonaan ja vetää sitä vaikka toisella veturilla, niin se vatkaa silti. | |
| 27.03.2004 17:54 | Jyrki Tervo: | En kyllä saa kiinni siitä miksi pyörien sivuttaisliike saisi aikaan vedon eriaikaisuutta, eli vemputusta? | |
| 27.03.2004 17:58 | Jyrki Tervo: | Kyse ei olekaan vatkaamiseta vuan vemputtamisesta. Vai onko veturille antettu väärä lemppari, sen olisikin pitänyt olla "vatkain"??? | |
| 27.03.2004 18:01 | lari: | Minäkin olin kerran päivystäjän mukana Vempun kyydissä. Oli se melkoinen kokemus, vaihteissa se rytyytti tosiaan niin, että sai kaksin käsin puristaa penkistä pysyäkseen siinä. Kyllähän se suorallakin vähän rytyytti, mutta ei läheskään niin paljon kuin vaihteissa. Ja entäs ne äänet, täydellä teholla ja koneen kiertäessä 900 r/min ei kannata edes yrittää jutella kuljettajan kanssa. Wanha kunnon Dv...:) | |
| 27.03.2004 18:01 | Jyrki tervo: | Mutta annetahan jo olla. Toiset puhuu aidasta ja toiset aidan seipähistä. Sitäpaitsi orgissa on vaarana joutua kuukauden "aasiksi" jos möläyttää jotain "junaturvallisuutta" vaarantavaa :-) | |
| 27.03.2004 18:07 | Risto Hyvärinen: | No, vempu nimi kuulopuheiden mukaan kuitenkin tulee tuosta sokkoakselin päässä olevan vastapainon "vemputtavalta" näyttävältä liikkeeltä. Jotkut kutsuu samasta syystä veturia voi-voiksi tai voivotiksi. Sitten oli olemassa myös pikkuvempu, tai voi-voi. http://www.vaunut.org/kuvasivu.php/1691.html | |
| 27.03.2004 19:50 | AnttiL: | Nyt on taas lisättävä oma pippuri soppaan =) Jyrki tuolla edellä mainitsee, että "...epäilen lisäksi jotta kytkintangon ja sokkoakselin kulmalla ite kiskoon nähen ei ole merkitystä voiman välittymislle pyöriin.." tästähän ei olekaan väitelty vaan "kulmasta" joka syntyy kun vertaillaan kytkintankojen paikkoja keskenään. 90 astetta syntyy kun tanko on oikella puolella alhaalla ja vasemmalla keskellä, 180 syntyy taas kun tanko on oikealla puolella alhaalla ja vasemmalla ylhäällä. Kulmalla mikä kytkintangon ja sokkoakselin välille kiskoon nähden syntyy ei ole merkitystä tässä asiassa. Tiedän jopa senkin, että Vempu heiluu kuin heinämies kulkiessaan. Vetureissa joissa voima välitetään suoraan akseliin tai missä on telit, ei tällaista heiluntaa niinkään esiinny ja näin ollen melkein uskaltaisin väittää että sillä (kuuluisalla) kankikulmalla on jokin vaikutus tässä asiassa. Opistoinsinöörit hoi, nyt teitin apuva tarvitaan. =) | |
| 27.03.2004 19:53 | AnttiL: | Ennenkuin kukaan näsäviisas pääsee ilkkumaan, täytyy todeta tuohon ed. mainittuun että välitetäänhän se voima noissa telivetureissakin suoraan akseleille ;-) *vähemmän voimajuomaa, enemmän järkeä ja piänvastoin* ;-) | |
| 29.12.2004 20:28 | Tommi K Hakala: | Totanoin.Tuo 90 asteen ero johtunee siitä että jos ero olisi 180 niin tietyssä kohtaa pyörimisliikettä olisivat molemmat tangot kuolleessa kulmassa->Periaatteessa voisi toinen akseli lähteä pyörimään väärään suuntaan.Kokeilkaa vaikka jollain legorattailla rakentamalla jos on tenavia.Niin minäkin tein kakarana kun rakentelin movea...ja ihmettelin miten se voi toimia vetureissa.Vasta myöhemmin naksahti päässä miten tuo toimii... | |
| 29.12.2004 21:41 | [Tunnus poistettu]: | Totahan mä just en täs vemputtelussa ymmärrä enkä oikein puremati viälä niäle. Kun vetku pistää hytäs vedon päälle, alkaa voima junnaamaan kumminauhamaisen tasaisesti sokkoakselin kautta kytkintankoohin ja niiren kautta pyäriin. Kytkintangoolle, sokkoakselille ja ylipäätään koko veturille (kuskia ja VR:ää lukuunottamatta) lienee yhrentekevää onko pyärän alla kisko vai ei. Olennaisinta lienee se, että pyörän kehän kautta koko viritykseen vaikuttaa pyörimistä vastustava voima. Tos se ny sattuu oleen vaan kisko, veturin alla luonnollisesti kun junalla kerran kuletaan. TommiH vois ainakin valaasta, että missäs se kuollut kulma sitten oikein on. Ja tota mä kans ihmettelen, kuis toinen akseli (mikä ihmeen toinen akseli) voi lähteä pyöriin eri suuntaan. Eikös veturiis akseli ja pyärät ole yhtä puuta ja kaarteen aiheuttama pyörimisnopeuren ero hoirella pyörän kulkukehän lievällä kartiokkuurella. Epäseleväksi jää onko vempussa sokkoakselilla tasauspyörästö, mutta miksi siellä sellaanen olis?? | |
| 29.12.2004 22:31 | Tommi K Hakala: | Siis.Veturin molemmissa päissä on "akseliparit"(ja akseli on yhtäpuuta ts.vasen ja oikea pyörä pyörii yhdessä),jos otettaisiin vaikka toisen puolen kytkintangot pois ja pyöritetään pyörät siihen asentoon että kytkintanko on akseleiden tasolla->tällöin voi sivulta katsoen vasenta akselia lähteä pyörittämään myötäpäivään,ja oikeanpuoleinen voi lähteä joko vasta tai myötäpäivään.Mutta silloin kun akseleiden toisella puolella on kytkintangot pyörän alareunassa vasta nousemassa akselitasolle (eli tuon 90 astetta jäljessä)ne estävät tuon vääräänsuuntaan lähtemisen.Ja kun toisenpuolen pyörissä kytkintanko on vaakasuorassa niin taas vastapuolella ollaan alhaalla,jne.Joten sokkoakseli on oltava kiinteä ettei tuo "synronointi" mene sekaisin. | |
| 29.12.2004 22:53 | [Tunnus poistettu]: | Nuhan se taitaapi olla, taas viisastuu! Tosin liikkeessä ollessa kuolokohta menettää merkityksensä, vai menettääkö, huh. Meikän alakuperäänen pohorinta tosin koski sitä, kulukeeko vemppu sivusuuntaan vemputtaen kuin höyryveturiserkkunsa tekee. Jos kulukee, siloonhan vedon pitääs olla epätasainen. Mikäs siitä epätasaasen tekis. Pitääköhän lähtiä oikein vartavasten vewmpuntutkintamatkalle. Vieläkö niitä ärisee Pasilan ratapihalla vai missä lie olis paras paikka harrastaa vempologiaa? |