20.02.1994 Kun tuo 5-yksikköinen sunnuntaiaamun juna näyttää kiinnostavan, laitan sen näkymään paremmin kokonaankin.
20.04.2010 00:50 | Jorma Toivonen: | Olisikohan voinut olla mahdollista, että Riihimäellä lisättiin peräpäähän pari yksikköä (ei löytynyt todistus-aineistoa)? Myöhemmin (2000-luvun taitteessa) juna kulki enää kolmen yksikön voimin (n:o 9747), tuolloin Riihimäellä lisättiin yksi Sm jonon jatkoksi - vain ensimmäinen oli matkustajien käytössä, muut seurasivat "lukittuina" mukana. | |
20.04.2010 11:20 | Kimmo Pyrhönen: | Voisi olla näin, minullakaan ei ole vahvistusta asiaan. Muutaman kerran tämä tuli nähtyä ja kuvattua, vaikuttava kokoonpano lähiliikennealueen ulkopuolella - miksei sen sisälläkin. | |
16.10.2010 00:22 | Simo Haavisto: | Muistan lukeneeni 70-luvun MMM:stä että viisiyksikköisyys oli linja-ajon suurin kokoonpanomahdollisuus/aikomuskin. Melkoinen letka kyllä, tehokas kuljetin. Ja vielä kauniissa väreissänsä! | |
16.10.2010 01:19 | Jorma Toivonen: | 1970-/vielä 1980-luvullakin käytännössä noin pitkän Sm-junan suurin nopeus oli 100km/h. Jo 4-rungon junillakin alkoi olla ongelmia tuosta suuremmilla nopeuksilla - ajolanka alkoi "vaappumaan", eikä viimeisten runkojen virroittimet enää ehtineet luomaan kontaktia virransyöttöön. Oli hienoa ajella, kun ajopöytä muistutti amerikkalaista joulukuusta vilkkuvine valoineen, usein eivät toki enää vilkkuneet, vaan jäivät häikäisemään punaisella hehkullaan kuljettajan silmiä. Mikäli oikein muistelen myös junan kokoonpanoon täytyi kiinnitttää huomiota lähtöasemalla, jos junan viimeisinä yksikköinä oli Sm2:t - ei suurempia ongelmia, kulkivat tasaisemmin ja alijännitereleen avaaman pääkatkaisijan kuljettaja sai suljettua ajopöydästään. Sm1-sarjalaisien em. releen joutui kuittaamaan ao. yksiköstä, ennenkuin pääkatkaisija suostui sulkeutumaan. Muutoksia tehtiin paljon Sm-juniinkin (pitkienkin junien ajelu onnistui myöhemmin ongelmitta). Hataria muisteluitani saa vapaasti tietävimmät korjailla. | |
18.10.2010 12:22 | Kimmo T. Lumirae: | Mukava lukea näitä, eikä millään tavalla hataria, muisteluitasi, Jorma. Kiitokset. |