08.05.2010 Juna, kuljettaja ja rautatie.
10.05.2010 00:19 | Jorma Toivonen: | Pienehköjä ongelmia näyttäisi olevan Keski-Suomenkin lätissä - jokin moottorivaunu tainnut jättää leikin kesken - onkohan syyllinen tämä vaunu, kun nuo vedenlämmötkin ovat noin alhaiset(vrt. ajojohdon paine, vaihde, nopeus)? Suuntavaloista lamppu palanut? | |
10.05.2010 07:07 | Mikko Herpman: | Mietinkin että milloinka joku tekee havaintoja. Noh, menomatkalla keskimmäisestä vetovaunusta meni kannentiiviste päästämään öljyt jäähdytysnesteeseen.. Joten siitä on suunta keskellä ja näin ollen myös kumpikaan suuntavalo ei pala. Keski-suomen mäkiä varten oli avattava jäähdytyssäleikköjä reilusti ja näillä main alamäki, kylmä ilma ja sade ovat laskeneet lämpöjä. Kun taas lähdettiin ylämäkeen Suolahdesta niin koneissa riitti lämmintä. Matala nopeus johtuu taasen routavaurioiden aiheuttamista nopeusrajoituksista. Ja kyllähän Valmettien voimavarat ovat koetuksella kun hinataan "ylimääräistä painolastia". Onneksi matalat nopeusrajoitukset ja kylmä keli auttoivat ettei tullut lämpöongelmia. |
|
10.05.2010 07:19 | Mikko Herpman: | Lisäyksenä vielä edelliseen, nelonen päällä ja tehoja reilusti.. Viime vuotiset lehdet olivat nousseet kiskoille ja yhdessä veden ja rautahiukkasten muodostivat liukkaan kuran ja meinasi olla pitovaikeuksia pikkuvaihteilla. Ja hiekkakin oli tietysti loppu, ja juu hiekoitus toimii tässä vaunussa 4200. | |
10.05.2010 09:19 | Pekka Porkkakoski: | Eikös kuvassa tulla Äänekosken pohjoiselle esiopastimelle, jolloin liikennepaikkaväli olisi kulkusuunnassa Saarijärvi - Äänekoski (nyt Äänekoski - Suolahti). | |
10.05.2010 10:41 | Tapio Muurinen: | Kerran 1970-luvulla olin Kotkan lättäjunalla matkallaan Kouvolaan. Junassa oli Dm7:t päissä + välivaunu. Jossain alkumatkasta ennen Inkeroista piti johtovaunun moottori sammuttaa vian takia. Perässä oleva Dm7 työnsi koko yhdistelmää. Kuljettaja kuitenkin ajoi hiljaisesta johtovaunusta. Hitaasti tultiin Kouvolaan, ja reilusti myöhässä. Minua se ei haitannut, koska vaihtoaikaa oli runsaasti. - Mielenkiintoinen kokemus. | |
14.05.2010 21:08 | Jussi Mäkinen: | Etelään päin ollaan tulossa, koska vasta loppumatkasta alkoi sataa. | |
17.01.2011 22:55 | Mikko Herpman: | Sattui tämä kuva tulemaan sattumana ja laitanpa tiedon että vikaantunut vaunu 4117 korjattiin pikapuoliin vain saadakseen suutinvian myöhemmin kesällä. Toinen suuttimen vaarnapultti katkesi paluumatkalla Mikkelistä mutta toinen kesti perille. Kun tätä korjattiin, purkaessa katkesi toinenkin vaarna. No onneksi molemmat pätkät saatiin kannesta pois ja uudet tilalle. Eli taas mennään. | |
27.05.2011 00:07 | Mikko Ketolainen: | Mikähän tavarajuna tuosta meni ohi noin vartti sitten? Sen verran hämärää oli, että en nähnyt ikkunasta oliko siinä lastia, mutta viimeisessä vaunussa näkyi olevan kirkas valo. Saarijärven suunnalta se tuli. | |
07.07.2011 16:17 | Mikko Ketolainen: | Tänään päivällä seisoi Tka8 tuolla opastinvalon luona ja kun pääsin lähemmäs keskustaa, huomasin, että keskustan seisakkeen "liikennevaloissa" seisoi puutavarajuna. | |
08.07.2017 01:33 | Mikko Ketolainen: | Tuo kuvan esiopastin on vaihtunut pienemmän kokoiseen opastinpylvääseen. | |
08.07.2017 11:05 | Teemu Sirkiä: | Rataosa Äänekoskelta etelään on varustettu nykyään kapein yhdistelmäopastimin eli "tikuin". | |
11.07.2017 03:17 | Mikko Ketolainen: | Noin kymmenen minuuttia sitten kävi joku Dv12 tekemässä "yö ajelun" tällä kuvan ratapätkällä. Ensin kuului voimakasta jarrujen kirskumista ja sitten veturi meni tuosta ohitse. Luulin, että ohitse meni äänen perusteella rekka-auto, mutta sitten ääni kuului taas ja ehdin parvekkeelle ja näin kun Dv12 palasi takaisin kohti keskustaa. | |
11.07.2017 18:40 | Ari-Pekka Lanne: | Kävivät varmaan kokeilemassa pysähtymistä täysjarrutuksella. Esiön ja valopääopastimen välinhän tulisi määritelmän mukaan olla sellainen, että juna pysähtyy pääopastimen eteen, jos sitä tarkoittavan esiopastimen kohdalla aloitetaan hätäjarrutus. Jos opastimien paikkoja on muutettu vaikkapa rataosuuden Sn:n korottamisen johdosta, rataherrat ovat saattaneet katsoa tuollaisen koejarrutuksen asialliseksi. Jyväskylästä Äänekoskelle on näköjään mennyt eilen illansuussa LIV 11821, joka on palannut sitten aamuyöllä junana LIV 11820. Raideosuuksien varautumisia kun Datasta katselee, niin kyllä siellä näkyy läpi yön tahkotun edestakaisin mm. junanumerolla »KOEAJO». Mahtoi tulla Deeverin pyöränrenkaisiin hyvät lovet. | |
12.07.2017 00:13 | Niila Heikkilä: | AP:n tarinassa on tavallaan totta toinen puoli, mutta sen verran lienee syytä tarkentaa että esiopastimelta junaa ei suinkaan normaalitilanteessa tarvitse pysäyttää hätäjarrutuksella vaan normaali käyttöjarrutus riittää. Olisi tavallaan aika vaarallista jos aina keltaisen esiopastimen vilahtaessa kaarteen takaa näkyviin ainut vaihtoehto olisi vetää kaikki jarrut päälle mitä löytyy. Esiopastimen etäisyys pääopastimesta riippuu pykälittäin radan sn:stä (on olemassa myös poikkeuksia) aina 140km/h nopeuteen saakka, jonka jälkeen juna ei pysähdy enää välttämättä hätäjarrutuksellakaan ennen pääopastinta. Vaaratilanteen synty on kuitenkin eliminoitu kolmella kirjaimella nimeltä JKV- jonka kulkutiekoeajoihin tuokin varmaan liittyi. Hätäjarrutuskokeita ei sellaisissa tehdä. Äänekoskella lienee otettu käyttöön uusia opastimia ja baliiseja ja kaikki mahdolliset kulkutievariaatiot täytyy silloin sahata läpi molempiin suuntiin. | |
12.07.2017 06:14 | Ari-Pekka Lanne: | Juu tokihan oletus on, että jarrutus punaisen tolpan eteen aloitetaan siitä varoittavan esiön nähdessä, ei vasta sen kohdalla. Ettei tulis aina pyöristä nelikulmaisia. Voisiko kaarteessa oleva esiö sitten olla tapana sijoittaa vähän pidemmän matkan päähän tolpasta. Maatalousjärjellä miettien se kyllä kannattaisi laittaa siten, että se näkyy jo ennen kaarretta, jos siinä edellä vain on hiukankin suoraa. Ja tosiaan JKV:n näyttö toimii myös kertaajana ilmoittaen »Jokela»-näkyvyydenkin vallitessa kuljettajalle etäisyyden punaiseen tolppaan. Tuo on minulle uusi tieto, että yli Sn 140:n nopeuksilla esiön kohdallakaan aloitettu hätäjarrutus ei riitä pysäyttämään ennen tolppaa. Lainaamani määritelmä on sitten osin mennyttä maailmaa. | |
12.07.2017 12:29 | Mikko Ketolainen: | Ainakin tälle Teollisuuskadun tasoristeysten väliselle pätkälle oli tullut baliisit. Muistaakseni JKV kyltti on vähän matkan päässä radan ylittävästä Nelostien sillasta keskustaan päin. | |
12.07.2017 19:12 | Mikko Ketolainen: | JKV-kyltti ja baliiseista ilmoittava B-kyltti ovat vähän matkan päässä radan ylittävästä Nelostien sillasta keskustaan päin. Toinen B-kyltti löytyy radanvarresta Hämeentien sillan alituksen jälkeen. | |
15.07.2017 00:05 | Ari-Pekka Lanne: | Kyllähän tuo keskiviikkona 12/7-2017 06:14 uumoilemani »esiön näkemävaatimus» (esim. kaarteessa) on toki huomioitu Ennevirastossakin. Prujussa http://docplayer.fi/46908-Ratatekniset-ohjeet-rato-osa-6-turvalaitteet.html löytyy maininta valo-opastimien näkemävaatimuksesta sivulta 100 ja erittäinkin esiötä koskeva »artikla 6.4.6.2.1 Esiopastimen näkemävaatimus» sivulla 121: »Esiopastimen näkemävaatimus on 100 m, kun nopeusrajoitus näkemävaatimuksen mukaisella matkalla opastimen edessä on enintään 35 km/h, 150 m, kun nopeusrajoitus näkemävaatimuksen mukaisella matkalla opastimen edessä on enintään 50 km/h ja 250 m, kun nopeusrajoitus näkemävaatimuksen mukaisella matkalla opastimen edessä on yli 50 km/h.» | |
02.12.2017 01:32 | Mikko Ketolainen: | Huomasin eilen, että tälle suoralle on ilmestynyt pohjoisen suuntaan meneviä koskeva nopeusrajoitusmerkki 8. |