??.??.1935 / Helsinki asema
??.??.1935 Kolmosen raitiojuna Helsingin aseman edessä Joulukuussa 1944 kulkeneessa postikortissa. [1930-luku]
Kommentit
| 28.05.2010 11:24 | Jorma Rauhala: | Moottorivaununa on "isoruotsalainen" nro 121-140. Ja kerrankin raitiotien Asema-kilpi osuu oikealle pysäkille, sillä sehän ei suinkaan tarkoita "rautatieasemaa". | |
| 28.05.2010 20:52 | Aulis Korva: | Näenkö väärin vai onko noissa todellakin ovet kummallakin puolella? Ja jos on, niin miksi? | |
| 28.05.2010 21:42 | Jyrki Längman: | Kun Helsingin raitioverkostoa rakennettiin 1900-luvun alkupuolella niin ei päätepysäkeillä ollut vielä kääntösilmukoita vaan käytettiin ns kaksisuuntavaunuja joissa on ohjaus molemmissa päissä ja ovet molemmin puolin. Kun radat kaksirateistettiin niin samalla taidettiin rakentaa myös päätesilmukat jolloin ei enään tarvittu kyseisillä radoilla kaksisuuntavaunuja. Pasilan, Kulosaaren (Silmukka valmistui 1945) ja Haagan raitiolinjoja ei koskaan kaksiraiteistettu, mutta niissäkin taisi olla ainakin loppuaikoina paluu silmukat. kun kaksisuuntavaunuja ei enään käytetty kaksisuuntavaunuina niin ns vääränpuolen ovet poistettin tai vähintään tehtiin mahdottamaksi käyttää (esim naulattiin kiinni). | |
| 29.05.2010 22:33 | [Tunnus poistettu]: | Kulosaareen ajettiin ratikoilla lautan kautta mutta miten Lauttasaari? Sinne ei taidettu siirtää vaunuja Ruoholahdesta lautalla vaan siellä ajettiin omilla hevosvaunuilla mikä ajettiin. Koskas se oikein loppuikaan ja missä se reitti kulki - nousu siitä sillalta pitkin Lauttasaarentietä on hevosvaunulle aika huikea! | |
| 06.06.2010 00:57 | Jorma Rauhala: | Drumsön sporasta tietoa: http://raitio.org/ratikat/helsinki/linjat/kumvasal/lauttave.jpg ja http://raitio.org/historia/lauttis/lauttis.htm | |
| 12.06.2010 13:48 | [Tunnus poistettu]: | No kiitoksia! Sieltähän se reitti tietenkin kulki vanhan "veparin" talon ohi. Lauttasaaren VPK muuten saa kiittää J Tallbergia paljosta: mies lahjoitti tontin ja taisi rakennuttaa sen vanhan tornillisen talonkin. Hän onkin kunniajäsen numero 1 ja poika Gunnar kakkonen. Mistä otetaan sellaisia miehiä tänään! Tallbergit olivat pitkälti unohdettuja suurmiehiä oman alueensa ulkopuolella - historiassa heidät kuitataan pitkälti vain "tavallisina liikemiehinä" mutta kun vähän etsii niin mitä jättiläistekoja löytyykään! Puhuin muuten parin Lauttasaariseuralaisen kanssa siellä Mutterikahvilassa kymmenkunta vuotta sitten siitä vanhasta höyrylautasta jonka ryssät veivät; olin kuullut että se seilaisi vielä jossain kunnossa Volgalla ja seuralaisethan innostuivat: sitä pitää ruveta hankkimaan takaisin! Mitenkähän mahtaa edistyä sekin hanke...? |
|
| 25.11.2012 02:30 | Janne Pohjala: | Kortti lienee postileiman perusteella 1944, mutta olisiko mahdollista että kuva on vanhempi, vaikkapa ajalta ennen sotia? Näet häiritsee sellainen seikka että jos kuva olisi vuodelta 1944, niin yhdessäkään autossa ei ole häkäpönttöä. Ei edes kuorma-autossa. | |
| 21.05.2013 22:45 | Juhana Stolt: | Kuvan ajastuksesta: Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun kulmassa nykyään sijaitseva rakennus (Mikonkatu 15, tässä kuvassa Kaisaniemenkadun vasemmalla puolella) on valmistunut 1939. Tässä kuvassa näkyvät kaksi rakennusta purettiin 1938. 1938 valmistunut Kaisaniemenkatu 2 puuttuu kuvasta. Sen jälkeen tuleva Kaisaniemenkatu 4 (Martini-mainos) on valmistunut 1929 ja se on parhaan tietoni mukaan "uusin" tässä kuvassa tunnistettavissa olevista rakennuksista. Lisäksi silmääni osuu kuvan vasemmassa alalaidassa loittoneva henkilöauto sekä kuvan oikeassa laidassa Kaivokatua kulkevat henkilöautot, joiden rekisterikilvet näyttäisivät olevan valkopohjaisia. Tämä viittaisi 1920-lukuun, koska vuonna 1930 otettiin käyttöön mustapohjaiset kilvet. Tämän perusteella kuva näyttäisi ajoittuvan vuosiin 1929-1930. Kuvassa näkyviä ajoneuvoja paremmin tuntevat voinevat vahvistaa tai kumota tämän väittämän. Lähteet: - http://www.saunalahti.fi/sisaarim/triviaali_rekisterikilvet.htm - http://www.korttelit.fi - Antti Manninen: Puretut talot |
|
| 22.05.2013 00:26 | Juhana Stolt: | Täytyypä sen verran korjata itseään, että valkopohjaisia kylttejä oli myös 1930-luvulla parittomina vuosina. Kuva voi siis olla 1930-luvulta, kuitenkin viimeistään vuodelta 1937. Ajoneuvojen tuntijat voinevat tarkentaa ajankohtaa. | |
| 22.05.2013 10:13 | Joni Lahti: | Jos Martini -mainoksella ilmoitellaan alkoholista, kuva ei voisi olla ennen vuotta 1932 otettu. Kieltolaki kun oli voimassa. | |
| 22.05.2013 18:25 | Jorma Rauhala: | Täällä http://www.saunalahti.fi/sisaarim/triviaali_rekisterikilvet.htm kerrotaan, että kilvet vaihdettiin vuosittain, siis oli käytössä joko parittomina valkoiset tahi parillisina mustat (päinvastoin kuin edellä mainitaan). Olisiko kuva siis joko vuodelta 1933 tai 1935? | |
| 23.05.2013 09:27 | Juhana Stolt: | Erittäin hyviä huomioita. Noiden kahden vuoden lisäksi myös 1937 on mahdollinen, koska silloinkin oli valkopohjaiset kilvet käytössä. | |
| 08.11.2022 09:48 | Hannu Peltola: | Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja oli hauskaa lukea näin yhdeksän vuotta myöhremmin, miten tämänkin kuvan ajoitus täsmentyi ryhmätyönä niin, että jäljelle jäi enää kolme vaihtoehtoista vuotta! Autojen perusteella varmaan voisi aikahaarukkaa vielä kaventaa? Vuodenaika on selvästi keskikesä, koska Kivimiehen vieressä olevat puskat ovat täydessä lehdessä. | |
| 08.11.2022 12:09 | Rainer Silfverberg: | Suomen Gummitehtaan (sitemmin Nokia) 8-kerroksinen pääkonttori valmistui 1940 Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulmaan. | |
| 14.11.2022 20:39 | Jorma Rauhala: | Raitiotie sijaitsi tuollalailla vain 22.8.1935-10.11.1938, siis Kaivokatu-Keskuskatu/Rautatientorin länsireuna. Ei ole siis vuosi 1933, ja vuonna 1935 etualla olevat Kaivokadun upouudet raiteet ja katualue "pitäisi" näyttää juuri valmistuneen uusilta. Vuosi 1937 jää jäljelle oikeana kuvausvuotena. Seuraavana vuonna raitiotiet jatkettiin Ateneumin editse Kaivokadulla ja nyt kierrettiin torialue kumpaankin suuntaan Mikonkadun suuntaisena. |