??.07.1969 / Piikkiö
??.07.1969 Laivapikajuna P31 (Hr12 2210) Helsingistä Turun satamaan ohittaa Piikkiötä 1960/-70 -lukujen taitteessa (vuosi on vähän hakusessa, mutta noilla hujakoilla). Veturista seuraavana on junan ainoa puuvaunu, Po. Paimion rajoilta on tultu rullilla n. 3 km, mutta kohta musta savu tuprahtaa katolta, kun veturi iskettää Ylhäisin 12 promillen nousuun. Asemapäällikkö ei ole kotona. - Pidän kovin tästä kuvasta, vaikka ei mikään "super" olekaan, koska tähän liittyy paljon lämpimiä muistoja.
Kommentit
| 29.05.2010 12:48 | Seppo Romana: | Hieno kuva juuri kaikessa yksinkertaisuudessaan. Vaikka mikään ei ole oikeastaan muuttunut, niin nykyinen asemanseutu on niin umpeenkasvanutta, aidattua ja rapistunutta, että vaikea tunnistaa samaksi. Ja asemarakennuskin on kenollaan ja huonossa kunnossa nykyisin. | |
| 30.05.2010 22:01 | Tapio Muurinen: | Piikkiön välilaituri oli tuollainen "kevytversio", mutta toimi hyvin ainakin 50 vuotta. I-puolelle oli vain hiekkaluiska, II-puolelle oli ladotuista ratapölkyistä vähän koroketta, ja estämään hiekan valumista. | |
| 31.05.2010 00:55 | Jorma Toivonen: | Hyvä kuva, muistoja tuo mieleen, vaikka pikajunia ei päässytkään vetelemään oikealla VETURILLA. Välilaiturilta oli tarkoitus nousta II-raiteen junaan, siksi tuo korotus sillä puolen. Mutta sitten muisteluihin - "Toivosen" muisteluita, ei kannata jatkaa eteenpäin. Pitkissä "rullissa" usein ratamoottoreiden tuuletukset puolikkaalle - turhaan ulisevat. Vetoa tarvitaan - ensin tökätään tuuletukset täysille (piirturin nauhan tyhjä pahvihylsy merkkinä oikeasta kytkimestä), A-portaalta ykköselle, kakkonen, kolmonen (kaikki rauhallisesti) ja seurataan virtojen nousua, nelonen ja viitonen ohitetaan nopeammin (runsas savun muodostus) - viisammat voivat selittää mitä tapahtuu - ja sitten ollaankin jo "ilma-alueella", eikun ratti laitaan... MAN kerää kierroksia, ääni voimistuu ja vauhti lisääntyy... joskus. Olisihan näitä huru-muistoja. | |
| 21.11.2010 21:14 | Jimi Lappalainen: | Voisko olla sama juna kuin tässä: http://vaunut.org/kuva/61319 | |
| 21.11.2010 21:53 | Tapio Muurinen: | Kyllä, justiinsa sama. | |
| 22.12.2010 11:48 | Kimmo T. Lumirae: | Hurun savunmuodostuksesta lyhyesti: tehoratin asennothan olivat A-1-2-3-4-5 ja ilma-alue. A oli valmiusporras, teho=0 mutta portailla 1,2 ja 3 lisättiin päägeneraattorin magnetointia ja sitä kautta sähköistä tehoa: MAN käy koko ajan tyhjäkäyntikierroksilla ilma-alueelle asti. Tähän asti kaikki hyvin. Portaalla 4 lisätään sähköistä tehoa niin paljon, että tällä kierrosluvulla päägeneraattori haukkaisi enemmän tehoa kuin mitä MAN pystyisi antamaan ja siksi MAN antaa hetken aikaa kaikkensa, ja savu sakenee, ennen kuin magnetointipuolen hienosäädin eli servokentänsäädin ehtii mukaan ja hienosäätää magnetoinnin just sopivaksi; samaan aikaan MAN:in ahtimet ovat saaneet lisää pyöritysvoimaa (mustista) pakokaasuista ja tilanne tasaantuu. Portaalla 5 sama tilanne edessä: sähköpuoli pyytää tehoa enemmän kuin mitä MAN pystyisi kehittämään: savu sakenee, servokentänsäädin liikkuu ja kohta tilanne tasaantuu; MAN käy edelleen noin 600 rpm ja teho on noin 900 hv. Edessä on ilma-alue, jolla ratilta syötetään tehonsäätöilmaa lisääntyvällä paineella MAN:in säätölaitteille, jotka alkavat nostaa MAN:in kierroksia ja sähköpuolen magnetoinnin ollessa täysillä (ks. edellä), myös veturin teho nousee melko jyrkästi. Ratti laidassa: suurin tehonsäätöilman paine - MAN jyskyttää täydet 900 rpm - sähköpuolen magnetointi on maksimissaan - veturin teho on täydet 1900 hv. | |
| 23.12.2010 09:23 | Petri P. Pentikäinen: | Kehu: harvoin on minkään teknisen laitoksen tehonsäätöä selitetty näin ymmärrettävästi. | |
| 23.12.2010 11:51 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitos, Petri! | |
| 16.12.2013 19:38 | Raimo Harju: | Kiitoksia teille kaikille näistä mielenkiintoisista kommenteista ja hyvästä kuvasta,näitä on mukava lukea ja kattella. |