04.09.2010 / Helsinki, Pasila alapiha
04.09.2010 Itä-Pasilan puolelta raiteet on jo purettu.
Kommentit
| 05.09.2010 21:13 | Tapio Muurinen: | Alkaako tänne nousta seuraavaksi kerrostaloja? | |
| 05.09.2010 22:05 | Tuomas Hyökyranta: | Ei ala, tänne tulee autojenlastausterminaali. Olisiko ollut eilisen tai perjantain Vartissa juttua tästä. Valmistuu muistaakseni vuonna 2012. | |
| 06.09.2010 21:01 | Mikko Otava: | Autojenlastausasema tulee ristikkosiltojen pohjoispuolelle Jaffa-hallin viereen. Kuva-alalle rakentuu joskus kerrostaloja. Ensimäisenä alueelle rakennetaan kuvaajan selän taakse nykyisen aseman viereen iso ostoshelvetti ja sen alapuolelle luolat parkkipaikoille ja mahdolliselle metrolle. Aseman eteläpuolelle rakennetaan tornitaloja (pilvenpiirtäjiä). | |
| 06.09.2010 21:05 | Topi Lajunen: | Toivottavasti keksivät metroluolalle vaihtoehtokäyttöä, muutoin kyseessä on kyllä melkoinen turha rahareikä, kirjaimellisesti. | |
| 06.09.2010 22:00 | Ari Palin: | Kampissa on ollut metroluola jo noin 30 vuotta ilman käyttöä. Saman verran voi kyllä aikaa kulua ennen kuin Pasilassa metroa nähdään. Nämä kaksi asiaa liittyvät silläkin tavalla toisiinsa, että Kampin luolalle tulee käyttöä siinä vaiheessa, jos ja kun Pasilan metro rakennetaan. | |
| 06.09.2010 22:41 | Topi Lajunen: | Pointtina juurikin se, että luola on kahta kauheampi turha rahareikä, mikäli metro rakennetaan. Kampin ylimääräinen luola ei ymmärtääkseni kelpaa sellaisenaan, vaan viereen pitäisi rakentaa uusi luola. Vanhaa luolaa voitaisiin kyllä hyödyntää oheiskäyttöön. Noh, toivotaan, että järki voittaa, eikä metroa rakenneta. | |
| 06.09.2010 23:10 | Jouni Halinen: | Onhan tuolla Hämeentien kohdalla myöskin valmiit "haarakkeet" Pasilan suuntaan, mutta radan rakentamisen järkevyydestä olen vähän samaa mieltä kuin Topi, alueella kun on laaja ja toimiva raitiotieverkko, sekaan kun vielä heitettäs muutamia Trollikka linjoja, niin avot (trollikasähköjen vetäminen maksaa vain kymmenesosan prorakiskojen rakentamisestä). Vielä jos saatas trolikat kulkemaaan samoja vain sporille tarkoitettuja kulkuväyliä, niin aina vaan parempi. | |
| 07.09.2010 10:00 | Tero Korkeakoski: | Käsittämätöntä muuten että tuo Kampin luola on ihan luonnontilassa. Sinnehän olisi voinut rakentaa vaikka urheilutiloja virallista käyttöä odotellessa. Salibandykentistä on aina puutetta. | |
| 07.09.2010 19:06 | Topi Lajunen: | Trollikatkaan eivät ole oikein ratkaisu mihinkään, niillä on hyvin kapea kannattavuushaarukka. Jos matkustajamäärä vähänkään lisääntyy, alkaa ratikka kannattamaan, tai jos vähänkin putoaa, vie dieselbussi voiton. Ei myöskään ole järkevää perustaa uudenlaista järjestelmää, joka ei ole yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa. Pisara ja raitiotieverkko ovat se Töölön juttu. | |
| 07.09.2010 23:25 | Christian Stén: | Ratikkaan mahtuu enemmän porukkaa, siis hyödyllisempi kuin trollit. Trollit voi olla vaaralliset liikenteessä, kun ovat melko äänettömiä. Yhtääkkiä ilmetyvät paikalle esim pelästyttävät polkupyöräiliöitä pyöräkaikstassa. On kokemuksia Tallinnasta | |
| 10.09.2010 20:15 | Eljas Pölhö: | Miten ja missä auton kuljettaja ja matkustajat siirtyvät junaan sitten kun autojen lastaus on siirretty Pasilaan/Ilmalaan? | |
| 11.09.2010 00:45 | Topi Lajunen: | Eiköhän ne voi halutessaan missä tahansa siirtyä (mikäli ehtivät), mutta fiksuinta lienee Pasilassa. | |
| 11.09.2010 09:01 | Eljas Pölhö: | No sittenhän se on kiva Pasilassa katsoa, että siinä se auto menee etelään, toivottavasti joskus tulee takaisin. Tarkoitus oli kyllä kysyä ennemminkin, että kuinka? Ei se siirtyminen kaikille ole niin helppoa etenkään, jos siirtomatka jää jalkapatikan varaan. Onko muuten koskaan ollut keskustelua, että autovaunuja voisi kuljettaa myös päiväjunilla? Näkisi matkailija myös Keski-Suomea. Vaunuthat ehtisivät hyvin kulkea edestakaisin 24h:n kuluessa, joten niiden lukumäärää ei tarvitsisi lisätä. Tulisi käyttö vähän tehokkaammaksi. | |
| 11.09.2010 12:37 | Topi Lajunen: | Mittailin Google Earthin avulla kävelymatkoja. Pasilassa mittailin, että arvioidusta autovaunujen eteläpäästä yöjunan laiturin puoleen väliin tulee matkaa n. 650 metriä. Tietysti, jos haluaa asioida asemarakennuksessa ennen junan lähtöä, niin tuohon pitää lisätä jokunen sata metriä. Mutta kävelymatkan minimoijille pätee tuo 650 m, suurimmalle osalle vähemmänkin, koska makuuvaunut painottuvat junan pohjoispäähän. Helsingissä lyhyin reitti junan puoliväliin kulkee pohjoisen alikulun kautta, ja matkaa tulee n. 600 metriä, ja junan kumpaa tahansa päätä lähestyttäessä enemmän. Länsipäässä esteetön reitti alikulkutunneliin on kuitenkin melko epäloogisessa paikassa, asemarakennuksen länsisiiven sisällä, ja havaintojen mukaan käytännössä kaikki kävelevätkin eteläkautta raiteiden ympäri, jolloin matkaa junan puoliväliin tuleekin jo n. 850 metriä, pohjoispäähän enemmänkin. Näin ollen väitän, että autoaseman siirtyessä Pasilaan, kävelymatka suurimmalla osalla itse asiassa lyhenee. Niillä harvinaisilla erikoistapauksilla, jotka osaavat Helsingissä käyttää pohjoista alikulkua eivätkä käytä odotusaikaa asemarakennuksessa asiointiin, matka pitenee joitain kymmeniä metrejä. |
|
| 12.09.2010 12:28 | Jouni Halinen: | Sattui aika hauskasti, kävin itsekin viikko sitten katsomassa mahdollisia kuvauspaikkoja alueella (ei ollut kameraa mukana), mutta Sauli ehti ensin, hyvä niin. Mitä tulee siihen että mitä alueelle rakennetaan ja koska, niin on vielä aikalailla avoinna oleva asia. Alue on vielä käsittääkseni VR johdannaisten organisaatioiden omistuksessa (kenen?). Alue pitää ensin saada kaupungin omistukseen, vasta sen jälkeen voidaan aloittaa alueen kaavoitus, tonttien myynti/vuokraus ja rakentaminen. Lehdissä on ollut jonkun ulkomaalaisen arkitehtitoimiston ”heitto” jossa alueelle oli sijoitettu ”pilvenpiirtäjiä”, oli tarkoitettu ilmeisesti politiikoille. Lisäksi alueella täytyy tehdä tarkat ja kattavat maaperätutkimukset ties mitä ”liemiä” sieltä löytyy, onhan siellä mm. entisen kaasutehtaan alue vrt. http://vaunut.org/kuva/61938 ja http://vaunut.org/kuva/41882?m=1&t=kaasutehdas . Lisäksi kun kaupungilla on täysi työ (rakennustyöt jo täydessä vauhdissa) entisten satama-alueiden rakentamisen kanssa, (jotka olivat jo valmiiksi kaupungin omistuksessa) niin Pasila saa varmaan vielä odottaa. Tuota trollikka keskustelua avasin lähinnä sen takia kun jostain lehdestä luin että kaupunki on ottanut tutkimuksen alle ao. vaihtoehdon. Siinä lähtökohtana oli kymmenesosan rakentamiskulut sporan vastaaviin verrattuna, myös saasteettomuudelle annettiin suuri painoarvo. Kyllähän nykyjään tiedetään aika tarkkaan mitkä olevat esim. linjan 14 matkustajaluvut ja kuinka ne natsaavat ao. kulkuvälineelle . Muistanko aivan väärin, että sporan käyttöjännite on 500 volttia tasaista, mikähän se oli/olisi jos trollikkoja käyttöön otettaisiin. Mutta niin kuin mainitsin tämä oli tällaista yksityisajattelua. | |
| 12.09.2010 12:43 | Lari Nylund: | Spåran käyttämä jännite on 600V. |