22.09.2010 Syyskuun erikoinen: Pikajuna 35 saapui Vainikkalasta Viipuriin TEP70-0090 veturin vetämänä, kuten viime aikoina on totuttu. Viipurissa dieselsähköinen TEP70-0090 poistui junan edestä tehden tilaa ChS6-018 sähköveturille, jonka jälkeen tapahtui jotain erikoista. TEP70 palasikin junan eteen ja se kytkettiin ChS6-veturin eteen. Viipurin ja Pietarin välillä ei ollut ajolangassa jännitettä käytettävissä koko matkalle, joten TEP70 sai antaa kunnon kyytiä suomalaiselle kansainväliselle pikajunakalustolle. Pietariin juna saapui Suomen asemalle aikataulun mukaisesti, itseasiassa jopa hieman etuajassa. Sadepilvetkin olivat poistuneet aseman päältä ja asemahenkilökunta kuivasi asemalaituria edustuskuntoon päivän päätähden mukaan väritystä kunnioittavassa turvaliivissä.
Kommentit
| 28.09.2010 09:32 | [Tunnus poistettu]: | En oikein tunne venäläistä kalustoa, joten onko tuo ChS6-veturi tuplakone esim. Sm4:n tapaan, eli että se vaatii aina toisen puolikkaan kaverikseen? Jos näin on, niin miksi tuossa härpäkkeessä on kolme (3) haravaa ylhäällä? | |
| 28.09.2010 11:26 | Olli Keski-Rahkonen: | Kun ajolangan jännite on pieni, kasvaa veturin ottama virta suureksi (ja edelleen mm. virroittimen kipinöinti lisääntyy ja käyttöikä lyhenee). Kuvassa veturin ottama virta jakaantuu kolmen virroittimen ja kahden ajolangan kesken, ollen 1/6 alkuperäisestä per virroittimen kontaktipinta. Lähes kaikissa 1,5 ja 3 kV sähköistysjärjestelmissä on käytössä näitä tuplalanka- ja useamman virroittimen ratkaisuja. | |
| 28.09.2010 12:40 | [Tunnus poistettu]: | Ookoo, kiitokset informaatiosta. Mulla on paksu kotimaisen rautatietietämyksen lisenssiaapinen, mutta ulkomaisista rautateistä en Ruotsia lukuunottamatta tiedä liiemmin teknisiä yksityiskohtia. | |
| 28.09.2010 21:50 | Ari Palin: | ChS6:lla kun ajaisi erehdyksessä Suomen puolelle, voisi hieman paukkua niin veturissa kuin Suomen ja Venäjän puolen syöttöasemillakin, kun veturin toinen pää ottaisi 3 kV:n tasavirtaa ja toinen pää 25 kV:n vaihtovirtaa. Elleivät sitten vikavirtasuojat katkaisisi sähkönsyöttöä ajoissa. Toki voi olla myös, että jännitteetön osuus rajalla on niin pitkä, että veturin äärimmäiset virroittimet eivät yllä molemmille puolille yhtäaikaa. | |
| 28.09.2010 22:09 | Tuukka Ryyppö: | Vorkissa olevien kuvien mukaan se jännitteetön osuus on muutamia metrejä. | |
| 29.09.2010 09:50 | Olli Keski-Rahkonen: | Jos meinaat kuvien http://vaunut.org/kuvat/?m=1&liikp1=1923 perusteella näkyviä ajojohtimia, niin en kyllä uskaltaisi veikata virrattoman osuuden pituudesta juuri mitään. Venäläinen tuplalanka kyllä näyttäisi päättyvän rajalle, mutta erottimien sijaintia on noista kuvista hankala nähdä. | |
| 29.09.2010 11:42 | Jouni Hytönen: | Tästä kuvasta http://vaunut.org/kuva/46431?m=1&liikp1=1923 voinee päätellä, että virratonta osuutta on joitakin kymmeniä metrejä. | |
| 03.10.2010 22:57 | Ari Palin: | Tuostahan sen hyvin tosiaan näkeekin, eli yksi pylväsväli. Onkos siinä kuvassa muuten suomalainen pylväs Venäjänkin puolella? | |
| 04.10.2010 16:58 | Niila Heikkilä: | Kovasti ainakin näyttää siltä että erotuskenttä on suomalaisten rakentama, eli yksi pylväsväli naapurin puolella. Voisi olettaa että tuossa rajan ylittävässä johtimessa kulkee mittaustietoa josta esim. Kouvolan sähköratavalvomo näkee onko vastapuolella jännitteet päällä. Sama tietysti toisinpäin. Erottimen rakenteesta voisi johdatella myös toisen olettamuksen, eli jos joku jostain syystä ajaisi tähän asti virroitin ylhäällä, ehtisi automatiikka katkaista vastapuolen langasta sähköt, ennenkuin veturi saapuu väärän jännitteen alueelle. Koneistovaurion välttämiseksi. |