??.??.1959 / Välillä Pasila asema–Käpylä
??.??.1959 Hmm. Linjalla Pasila-Käpylä-(vai jokin hitu pohjoisempi) Lisätietoja koneesta http://vaunut.org/kuva/65065
Kommentit
| 02.12.2010 20:57 | Tommi K Hakala: | Jumaleisson! Vihdoin tästä kuva linjalla :D | |
| 02.12.2010 20:59 | Perttu Karttunen: | ! Nyt meni Karttusen poika sanattomaks. HVTI | |
| 02.12.2010 21:18 | Ville Mäki-Tuuri: | Nyt ei kyllä oikein löydy mitään sanoja. | |
| 02.12.2010 21:36 | Eljas Pölhö: | Mainio yllätyskuva!! Täällä keskusteluissa on käsitelty lisää KDs1-veturia. http://vaunut.org/kuva/52227 | |
| 02.12.2010 21:47 | Tunnus poistettu: | Pojat kalliolla ovat myös silminnähden liekeissä: "N e ä n k ö oikein, vai mitä hiivattia?" - Eikö näistä kallioista ja takana häämöttävästä sillasta pääsisi haarukoimaan tarkempaa paikkaa? | |
| 02.12.2010 21:54 | Joona Kärkkäinen: | Voin kuvitella kaksitahtidieselin hörinän.. | |
| 02.12.2010 22:17 | Jorma Toivonen: | Kaikki sarjan kuvat hienoja, mutta tämä on todella yliveto otos. | |
| 02.12.2010 22:22 | Kimmo T. Lumirae: | Ohhoh! Ilmeisesti ennen näkemätön kuva Nohabista! Waude!! | |
| 02.12.2010 22:36 | Jorma Rauhala: | Psl-Käp-välillä tuo ei ole ainakaan. Mutta siis, mikä on tarkkaan ottaen väritys? Ruskea eli punainen ja keltaiset koristeet? | |
| 02.12.2010 22:49 | Kimmo T. Lumirae: | Vuokra-Nohabista ei käsittääkseni tunneta yhtään ainutta värikuvaa. Olemme Petri Sallisen kanssa käyneet asiasta perinpohjaista ja perusteltua keskustelua. Väri oli jokseenkin varmasti aavistuksen luumuun vivahtava ruskeanpunainen Tuscan Red eli sama kuin DSB:n Nohabeissa ja nuo ohuet raidat samoin kermanväriset. Sallisen käsityksen mukaan nokan logo olisi myös kermanvärinen, sillä perusteella, että se näyttää mustavalkokuvissa samansävyiseltä kuin nuo ohuet raidat. Väite on perusteltu, mutta itse pidän mahdollisena, että nokkalogo olisi ollut keltainen, samoin kuin DSB:n Nohabien siipipyörämerkki, ja mielestäni jotkut mustavalkokuvat tukevat myös tätä väitettä. Alusta lienee ollut suunnillen antrasiitinharmaa ja katto, samoin kuin sivusäleikkökin mahdollisesti harmaa; joissakin Nohabeissa ne ovat olleet veturin päävärin kanssa samanväriset. Mainittu asia ei selviä aivan varmaksi mustavalkokuvista mutta esim. tämän kuvan perusteella voisi väittää sekä sivusäleikköä että kattoa tummahkon harmaaksi. Tuo viistoseinäinen laatikko vuokra-Nohabin katolla on jonkinlainen winterization hatch, eli tuuletinaukkojen lisäsuojasäleikkö, joita on norjalaisissa Nohabeissa mutta ei muiden maiden malleissa. Huomaa etupään merkit väärässä päässä. | |
| 02.12.2010 23:04 | Ari Palin: | Voisiko muutama sata metriä Hyvinkään asemalta pohjoiseen olla oikea sijainti? Taustan silta sulkee osuudet Pasila - Käpylä sekä Kerava - Kytömaa pois eikä muualla radan länsipuolella ole ainakaan nykyään noin korkeaa kallioleikkausta ennen Hyvinkäätä. | |
| 02.12.2010 23:06 | Alex Chudoba: | Nähdäänköhän tämä vielä joskus Suomessa jälleen? | |
| 02.12.2010 23:10 | Tapio Muurinen: | Voisiko niitä värejä kuvitella jotenkin tuosta http://vaunut.org/kuva/60880 | |
| 02.12.2010 23:25 | Kimmo T. Lumirae: | Tuon linkin tanskalaisveturi kuvaa varsin hyvin vuokra-Nohabin väritystä. Periaatteessa tämä KDs 1 on mahdollista nähdä vielä joskus Suomessa, sillä se on lahjoitettu Norjasta Kosovoon v. 2000 ja vetää siellä pikajunia täyttä päätä http://locopage.fotopic.net/p60576049.html , etummainen veturi. Aika mukavassa kunnossa ollakseen 62-vuotias dieselveturi. | |
| 02.12.2010 23:47 | Eljas Pölhö: | Täällä on jotakuinkin koko Nohabin Suomea koskeva kirjeenvaihto. Klikatkaa vuosi ja kuvista otsaketeksti VR http://s25.photobucket.com/albums/c63/bengts/Nohab/Odelberg/ |
|
| 03.12.2010 01:22 | [Tunnus poistettu]: | Kuosman Kaukon värillisessä kaitafilmissä Nohab esiintyy useita kertoja alittaen mm. vanhan Linnunlaulun sillan saapuessaan pikajunassa kauniissa aurinkoisessa säässä Helsinkiin sekä Sariolatien tasoristeyksen eteläpuolella vetäessään pikajunaa kohti Helsinkiä. - Kake otti juuri tälläkin kohtaa aika paljon kaitafilmiotoksia; niin missäköhän ollaan. Junan takaa pilkottaa vanha Tuusulantien silta ja sillan eteläpuolella oli se vanha puinen kävelysilta, jolta Kauko on ottanut useita upeita kaitafilmiotoksia 50- luvun lopulla, joissa niissäkin näkyy kuinka uskomattoman kapeassa kanjonissa rata kulki Käpylän puuaseman pohjoispuolella. - Harmi, kun tähän ei ole merkitty kuukautta niin olisin laittanut Nohabin kyseisen kk kilometrit näkyviin. -Tapahtumailmoituksista voidaan lukea, että tällekin sattui haavereita ja ei ainakaan yksityiskohtia puuttunut lupapaperista, kun VR myönsi Nohabin-yhtiön tarkastaja (inspektor) Fritz Walter Mårtenssonnille ja matka-asentaja ( resemontör) Ingvar Rudolf Johanssonille viralliset matkakaluvat matkustaa kesä- heinäkuussa 1959 Nohab veturissa rataosilla Helsinki-Seinäjoki sekä Helsinki-Kouvola. Ensin tuli ne normaalit VR ei vastaa mainitulle henkilöille eikä heidän mukanaan olevalle omaisuudelle matkan aikana mahdollisesti sattuvista tapaturmista tai vahingoista. Pitkän litanian lopuksi; matkoille lähtiessään tulee mainittujen henkilöiden esittää johtaja Mikko Ivalon heille myöntämät erikoisvapaaliput asianomaisille veturinkuljettajille. Koko pitkästä lupapaperista ruotsinkielinen käännös on myös liitetty asianomaisten henkilöiden lupapapereihin. - Myös tuohon aikaan vuokralla olleen MaK veturin mukana sai kulkea Semik niminen insinööri ja Lütke niminen asentajalle kyseiseltä tehtaalta. Heille myönnettiin samantyyliset suomesta käännetyt saksankieliset luvat ja vapaa liput yksityiskohtaisine ehtoineen ja rataosineen, missä lupa oli voimassa. | |
| 03.12.2010 01:32 | Kimmo T. Lumirae: | Miten on Juhani, ovatko nuo kaitafilmiotokset säilyneet niin, että niistä voitaisiin nähdä tuon värityksen yksityiskohdat: oliko nokan logo kermanvärinen vai keltainen, ja myös sivusäleikön sekä katon väritys; oliko se harmaa vai mikä? Ja Eljas: aivan uskomaton arkisto! Kiitokset linkistä! |
|
| 03.12.2010 09:52 | Tommi K Hakala: | Muuten, onko Nohabeissa ollut aina tuo nokan ovi?, vai onko se joku "suomispesiaali"... | |
| 03.12.2010 11:15 | Kimmo T. Lumirae: | Osassa Nohabeja on ovi nokassa mutta asian tarkempi selvittäminen vaatisi jonkun verran pöyhimistä. Tämä herättää pienoisrautatievetureissa kysymyksen oven olemassa olosta tietyissä malleissa; muiden yksityiskohtien osalta Nohabit poikkeavat toisistaan niin vähän, että pienoismallit on yleensä tehty samalla muotilla norjalaisversiota lukuun ottamatta. Nohabeja on siis valmistettu Tanskaan, Norjaan, Unkariin ja koottu Belgiassa Belgiaan ja Luxemburgiin. | |
| 03.12.2010 11:46 | Niila Heikkilä: | Näyttää tuossa Kosovon Nohabissa olevan ylin valonheitin hitsattu umpeen. Muissakin vehkeissä ylävalonheitin korvattu nykyaikaisilla lisävaloilla. Liekö kansallinen määräys heittimien sijainnille, vaiko haluttu halogeenit paremmalle paikalle. Hyväksi havaittu nyrkkisääntöhän valonheittimissä on että mitä ylempänä, sitä optimaalisempi valaisukulma. | |
| 03.12.2010 11:47 | Tunnus poistettu: | Olisiko Nohabissa ollut alussa läpikulkumahdollisuus veturista toiseen, moniajohan näyttäisi olevan mahdollista? Keulaovi on sittemmin kuitenkin hitsattu tästä veturista kiinni, Kosovon kuvissa sitä ei enää näy. - Sikäli kun taustalla näkyvä silta on vanha Tuusulantien silta, junan ja sillan taakse jää myös Käpylän vanha asema. Kuvaaja seisoisi siten Taivaskallion rinteellä kamera kohti Käpylän asemaa. Tuusulan moottoritien silta on rakennettu vasta useampi vuosi tämän jälkeen vanhan sillan länsipuolelle. Karttatopografia tukee myös tätä olettamaa, sillä nykyisin vanhantien sillan paikalla on Panuntien silta ja kallionleikkaus on tässä kohtaa radan pohjoispuolella hieman eteläpuolta korkeampi. | |
| 03.12.2010 12:00 | Eljas Pölhö: | Kimmo: "Koottu" Belgiassa on huono ilmaus. Kyllä ne on "valmistettu" siinä missä Ruotsissakin. AFB:llä oli lisenssivalmistussopimus Nohabilta, jolla se oli GM:ltä. Osia on tehty monissa maissa, mm. kaikissa tapauksissa moottorit USA:ssa. Tanskaan menneissa oli paljon Tanskassa valmistettuja osia jne. | |
| 03.12.2010 12:38 | Heikki Jalonen: | Vasemmalla puolella näkyy selvästi olevan henkilö, oikeallakin näkyy heikko hahmo. Kysymys kuuluukin: kummalla puolella ajosuuntaan nähden tässä veturissa oli kuljettajan paikka? Ruotsalaisittain vasemmalla? | |
| 03.12.2010 13:09 | Antti Taina: | Nykyisellään veturista näkyy olevan tukittu ohjaamon oikeanpuoleinen sivuovi. Istuisiko kuljettaja siis sillä puolella? | |
| 03.12.2010 14:58 | Kimmo T. Lumirae: | Näin varmasti on, Eljas. Näin ollen Belgian Nohabit eivät oikeastaan ole Nohabeja; toisaalta Nohabina tuntemamme veturin mallisia kuitenkin. Hollingsworthin mukaan oli liikesalaisuus, kuinka suuri osa Nohabeista tehtiin Trollhättanissa ja paljonko tuli rapakon takaa. Selviääkö tämä muuten tuosta linkkaamastasi kirjeenvaihdosta (jota oli kaiketi liki 1000 sivua ja siksi sen läpikäynti veisi melko lailla aikaa) ? Heikki: nämä veturithan oli tarkoitettu Tanskaan ja Norjaan ja ovat siksi oikealta ajettavia (vai ajavatko oikealla sekä Tanskassa että Norjassa...hups, enpäs olekaan ihan varma). Ruotsin SJ:hän ei ostanut Nohabilta Nohabeja, jos tästä veturimallisidonnaisesta sanonnasta pidetään kiinni, mutta SJ osti Nohabilta GM-koneistoihin perustuvia keskiohjaamollisia vetureita vinot pinot. Muita samankaltaisia Nohabin sukulaisia ovat mm. ÖBB:n 2050:t. |
|
| 03.12.2010 19:17 | [Tunnus poistettu]: | Kimmo kaitafilmit ovat säilyneet erinomaisesti. Osittain jopa paremmin kuin 10- vuotta myöhemmin kuvaamani omat super 8 otokset. - Teetin aikoinaan Kaukon kirjallisella luvalla legendaarisessa Suomi Filmissä niistä ammattikäyttöön tarkoitetut Beta Cam arkisto kopiot, joista tehtiin joitain VHS kopioita. Filmi oli hidasta ja auringon paisteella sillä sai kauniita puhkipalamattomia otoksia. Koska samalla kertaa hän on kuvannut mm. Dm4:jiä ja Hr11:sta ja koska ne ovat mielestäni "oikean värisiä" uskallan pitää filmillä esiintyvää Nohabin väriä myös "oikeana". Veturi on tummempi kuin Muurisen linkissä. Sen kylkilista nauhat ja nokka merkki ovat valkoisia. - Antti kaitafilmit osoittavat kiistatta, että kuvassa näkyvän vanhan Tuusulantien sillan etäpuoliset kalliot nousivat korkeammalla kanjonista kuin nämä pohjoispuolen kalliot. Vai mitä sanot kun kanjonissa kulkevat venäläiset matkustajavaunut eivät yllä lähellekään kallion huippuja heti Käpylän asemalta lähdettyä ja tässä radan itäpuolen kalliot ovat jo matalammalla kuin meidän puuvaunumme. - Tämä paikka on mulle tuttuakin tutumpi. Ei ole ihme, että 1950- luvulla tai sen jälkeen syntyneille on vaikeuksia hahmottaa tätä paikkaa. Heti Käpylän aseman pohjoispuolella oli radan ylittävä puinen jalankulkusilta. Siis sen sillan ja kuvassa näkyvän sillan välisellä osuudella rata kulkee syvässä kuilussa. Mutta niin vaan Kaukokin on saanut filmiinsä uskaliaita ihmisiä kävelemäsä radalla tuossa kapeassa kuilussa. Tästä linkkikuvasta http://vaunut.org/kuva/29732?u=216&m=1 noin parisataa metriä pohjoiseen on yllä oleva Nohabin kuva otettu. - Tästä kuvasta vähän pohjoiseen aivan radan vierellä oli meillä vuosina 1959/60 autotalli vanhassa vajassa. Siinä radan penkalla istuen oli hauska katsella ohi kulkevia junia. |
|
| 03.12.2010 19:52 | Tunnus poistettu: | Yritämme Juhani varmaankin tarkoittaa juuri samaa paikkaa, eli: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Oletettu+kuvauspaikka&srs=EPSG%3A3067&y=6677856&x=386475&lang=fi Maisema tosiaan on muuttunut täysin, mutta itse kuvauspaikka ei kovinkaan paljon paitsi että raiteille on louhittu lisää tilaa. - Vaikka ensimmäiset omat muistikuvani tienoolta ovat 90-luvun alusta, vanhoja valokuvia muistellen tuli heti aavistus missä tässä istuskellaan. |
|
| 03.12.2010 22:35 | Jouni Halinen: | Kuva on siis otettu tämän sillan pohjoispuolelta, kuvaussuunta tännepäin, siltakin pilkotaa taustalla, kyllä on maisema muuttunut. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1033912-1198.jpg | |
| 03.12.2010 22:51 | Ari Palin: | Käpylän nykyisen aseman pohjoispäässä on tosiaan hieman korkeampaa kalliota siinä K-kaupan paikkeilla. Aiemminhan asema olikin etelämpänä, joten siksi tämä kallio on tässä kuvassa linjalla enkä tunnistanut paikkaa. Kun asema jo oli nykyisellä paikallaan 1980-luvulla, muistaakseni K-kaupan talon eteläpuolella (tai oikeastaan lounaispuolella) oli jonkin ketjun huoltoasema mäen päällä ja sinne johti asemalaiturilta puuportaat. | |
| 03.12.2010 23:16 | Jouni Halinen: | Oli Union http://vaunut.org/kuva/32515?m=1&liikp1=818 | |
| 03.12.2010 23:46 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitokset, Juhani. Eräs KDs1 -pienoismallin tärkeä yksityiskohta eli se nokkamerkin väri on nyt lopullisesti selvillä, kiitos sinun. Asiasta on tosiaan taitettu peistä muutaman vuodenkin ajan. | |
| 03.12.2010 23:53 | [Tunnus poistettu]: | Aivan järkyttävästi paikka on Jouni muuttunut tämän sillan etelä- ja pohjoispuolella vuodesta 1959 Lasipalatsi linkkisi aikaiseen kuvaan, joka täytyy olla otettu noin 1964. Ei meinaa uskoa todeksi. Ja tuo uusi silta valmistui jo sentään 1966. Piti oikein monta kertaa katsoa filmin pätkä uskoakseni kuinka jyrkässä kalliosolassa kiskot vielä 1959 kulkivat Lasipaltsi linkkisi kohadalla ja minne ovat kalliot hävinneet. -Muuten kiinnitin huomiota että vuonna 1959 tällä kohtaa kuvatuissa pitkissä noin 10-14 vaunuisissa Pekka- vetoisissa pikajunissa se kaunis ent. kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintola vaunu kulki monasti hyvin edessä pitkää junaa toisena tai kolmantena vaununa. Oli siinä aika pitkä matka tulla asioimaan junan peräpäästä ravintolavaunuun. | |
| 04.12.2010 00:02 | Petri Nummijoki: | Oliko osa vaunuista neuvostoliittolaisia? Pääradalla R-sarjan ravintolavaunun piti kulkea junissa P1/2 ja P61/62. Edessä sijaitseva ravintola sopisi paremmin Imatran junaan P1/2, joka kuljetti tuohon aikaan myös neuvostoliittolaiset vaunut. | |
| 04.12.2010 00:44 | [Tunnus poistettu]: | Ei voi muuta kuin ihailla tietojasi Petri. Esim yhdessä joko 1958 tai 1959 tällä kohtaa otetussa 12 vaunuisessa Pekka kaitafilmiotoksessa viisi viimeistä vaunua ovat neuvostoliittolaisia. Ravintolavaunu on kolmantena niin viimeisestä eli seitsemännestä suomalaisesta vaunusta niin hirveä matka ole ravintolavaunuun. | |
| 05.12.2010 01:29 | Teemu Hurskainen: | Vielä kun tämän kaitafilmin saisi digitaaliseen muotoon ja "jakeluun"! | |
| 05.12.2010 11:06 | Tunnus poistettu: | Kaitafilmien digitalisoinnilla alkaa yleensäkin olla jo kiire, ennenkuin kelat kuivuvat käyttökelvottomiksi. Julkisista elokuva-arkistoista voidaan pelastaa laboratorioissa yllättävänkin hauraita nauhoja jos kustannuksilla ei ole väliä, mutta yksityishenkilöiden vanhat kelat menevät siinä kohtaa armotta roskikseen. Toisaalta digitaalinen kopio ei ole yhtään sen ikuisempi kuin alkuperäinen otos. Fyysisen tallenteen kunnosta ja sitä lukemaan pystyvästä laitteesta ohjelmineen täytyy myös pitää huolta. Kuinka monelta löytyy vielä 30 vuotta sitten tavallinen 8" lerppuasema? | |
| 06.12.2010 00:45 | [Tunnus poistettu]: | Lumirae, kyllä mun täytyy ottaa lusikka kauniiseen käteen ja sanoa läheltä otetun ohiajon usean edestakaisin kelaamisen jälkeen, että Nohabin raidat ja nokka merkki eivät ole vitivalkoiset vaan kellertävään vivahtavaa vaaleata kerman väriä. Mielestäni ne ovat saman värisiä molemmat. Onneksi otoksia on monta ja kaukaa se näyttää valkoiselta Sorry!! - Kyllä Te hyvin olette sen mv- kuvista päätelleet. Yllä olevassa kuvassa, kun tarkkaan katsoo puskinpalkkien välinen neliö on valkoinen ja viivat ja logo aavistuksen verran tummempia. Tuo tanskalaisvetureiden toscan punainen se on ja siis hyvin tumma. Joka tapauksessa raitojen ja logon väri on huomattavan vaalea verrattaessa sitä Dm4:än ja Hr11:sta keltaiseen. | |
| 06.12.2010 16:32 | Kimmo T. Lumirae: | Näin alunperin tarkoitinkin asiaa, Juhani. Eli koristeraidat ja nokan logo kermanväriset niin on oikein. Kävimme Sallisen kanssa pitkät keskustelut nimenomaan nokkamerkin väristä niin, että onko se kermanvärinen vai syvän keltainen, ja se on siis kermanvärinen ja asia on nyt siis selvinnyt. Ilman tätä "todistajanlausuntoasi" olisi ehkä ollut mahdollista, että nokkamerkki olisikin ollut syvän keltainen, koska parissakin mustavalkokuvassa nokkamerkki näyttää hieman tummemmansävyiseltä kuin mitä kylkiraidat ovat, ja keltaisen puolesta puhuu sekin, että veturi on muutenkin samassa väriasussa kuin DSB-Nohab ja DSB:n koneissa oli nimenomaan keltainen siipipyörä nokassa. Eli siis näin http://www.nohab.hu/dsb1101-1big.jpg tai näin http://www.nohab.hu/dsb1001-1big.jpg tai http://nohab-gm.de/indexbilder/1151.jpg Nohabilla on "meidän" Nohabimme lisäksi ollut ainakin yksi tai kaksi muuta veturia, joita käytettiin esittelyajoissa mm. Unkarissa ja Turkissa ja siinä/niissä oli erilainen värityskaavio: http://farm4.static.flickr.com/3588/3476848857_0550961e6e.jpg |
|
| 06.12.2010 16:33 | Jouni Halinen: | Hintsusti on maltettu kalliota louhia, varsinkin leikkauksen vasemmalta puolelta, näyttää että veturin kylki vaivoin kulkee kallion ohi (kamerakuva tietysti hieman näkymää vääristää). Toinen kysymys, kuinka laajasti 1860 luvulla varauduttiin tulevaan tupla raiteeseen, jostain muistan lukeneeni että ainakin Töölönlahden yli tehtiin ratapenkka valmiiksi tupla kiskotukselle, ja myös hämärästi muistan että siltoja (esim. Vantaajoki) varustettiin vastaavalla optiolla, mutta oliko myös muualla vastaavia Järjestelyitä (esim. tässä). Kolmas kysymys, millä aikataululla Helsinki-Hämeenlinna rakennettiin 2 raiteiseksi. Vielä Juhanille, puinen jalankulkusilta? missä suunnasta se oli tästä kuvasta tai kuvasta http://vaunut.org/kuva/66827 katsoen. | |
| 06.12.2010 16:51 | Kurt Ristniemi: | Helsinki-Hämeenilnna -radan penkka tehtiin alusta alkaen 2-raiteista rataa varten. Toinen raide välille Tikkurila - Kerava otettiin käyttöön 12.10.1898. Silloin oli jo olemassa Helsinki - Fredriksberg (Pasila) -välillä toinen raide (ratapihan yhdysraide). Toinen raide Riihimäelle valmistui 1910. - Tässä nopeasti löytyneet tiedonpalaset Jounin kysymykseen. | |
| 06.12.2010 17:32 | [Tunnus poistettu]: | Mä myyn kyllä pelimerkkini. - Kimmo; se ei ole mikään noista linkki Nohabin nokkamerkkiväreistä. Huomattavasti vaaleampi. Ainoa ratkaisu on, että sinun täytyy saada nähdä nuo otokset. Samalla selviää minkä väriset nuo kylkiviivat mielestäsi ovat. Meillä täällä korkea raati nimittäin kysyttyäni asiaa oli sitä mieltä, että ne ovat valkoiset. Onneksi otoksia on muutamia. Kyllä niistä asia selviää pohjatiedoillasi. Jouni; Käpylän puinen jalankulkusilta oli aivan Käpylän puuaseman pohjoispuolella melkein asemassa kiinni. (Hirveän korkea ja hataranäköinen rakennelma, mikäli joku minulta asiaa kysyy). Siitä on hyvää filmimateriaalia. Eli se sijaitsi linkkikuvastasi noin 100 metriä etelään. Onko kuvat sittenkäänn otettu saman sillan eripuolilta, koska puhelin tolpat eivät täsmää kuvissa. Linkkikuvaasi Käpylässä otetuksi vahvistaa, että löysin kaitafilmiltä vastaavan näköisiä puhelin tolppia Käpylän yläpuolelta, mutta mihin ne ovat tästä kuvasta hävinneet. |
|
| 15.01.2011 17:34 | Petri Sallinen: | Tiedustelin Suomessa käytössä olleen Nohabin väritystä suoraan Nohabin tehtaan arkistosta joitakin vuosia sitten. Ystävällisessä vastauksessa todettiin, että vuokraveturi maalattiin Tanskan valtion rautateiden väreihin (=viininpunainen pääväri ja kermanvalkoiset koristeraidat) ja että nokassa oleva Nohabin logo on kermanvalkoinen, eli maalattu samalla värillä kuin kyljen koristeraidat. Kermanvalkoinen on melko lähellä suomalaisissa dieselvetureissa käytettyä väriä. Tanskan rautatiemuseo taas toimitti ystävällisesti vanerinpaloille maalatut värinäytteet maaleista, joiden avulla sitten sekoitutin pienoismallipuuhissa tarvittavat maalit. Vuonna 2004 ilmestyi tanskalaisen "Jernbanen"-lehden Nohab-teemanumero (nro 7), jossa on käsitelty laajasti eri maihin toimitettujen vetureiden historiaa (erittäin mielenkiintoinen referaatti Nohabin ja VR:n johdon välisestä kirjeenvaihdosta, joka on yhä Nohabin arkistossa). Lehdessä on erinomaisia kuvia Suomeen toimitetusta yksilöstä, mm. takakannessa sivukokoinen kuva, jossa VR:n silloinen pääjohtaja ja Nohabin toimitusjohtaja kättelevät upouuden Suomeen tarkoitetun vuokraveturin keulan edessä. Lehteä julkaisee Dansk Jernbane-Klub ja kyseinen irtonumero on yhä tilattavissa http://www.jernbaneklub.dk/jernbanen/2004/jernba04.htm . Lehden irtonumeroa oli taannoin saatavilla myös Suomen Rautatiemuseosta. |
|
| 16.01.2011 15:12 | Kimmo T. Lumirae: | Olisi kyllä hienoa joskus päästä näkemään nuo Nohab-otokset, Juhani. Toivottavasti siihen tarjoutuu mahdollisuus. Tuon nokkamerkin värityksen suhteen Petri on (ollut koko ajan) oikeassa. Tehtaan tietoja vahvistavat nuo Juhanilla olevat filmit ja viimeisin vahvistus tuli ystävällisen kanssaharrastajamme M.M. lähettämän linkin http://www.my1287.dk/index.php?option=com_content&view=article&id=146 muodossa. Siitä ilmenee, että Nohabin mainososasto on valmistanut kaksi KDs1 -pienoisveturia tanskalaisen Longin mallista (Märklin ja Fleischmann tekivät Nohab-mallinsa vasta vuosia myöhemmin). Ja kuten kuvista ilmenee, nokkamerkki on siis kermanvärinen. Ja Petri: yritin muuten joskus tilata tuota lehteä, mutta jostain syystä eivät vaivautuneet vastaamaan. |