09.12.2010 / Joensuu, välillä Joensuu asema–Ylämylly
09.12.2010 Vihervalkoista veturia riitti tänään iltapäivällä Joensuussa. Isovaaleet 2816 ja 2822 vetävät pitkää pyttyjunaa Kemiralle Schaumannin tehtaan kohdilla ja pian juna ylittää Pielisjoen. Viime viikot, mitä nyt olen seuraillut, niin olen huomannut, että tämä kemiralainen on ollut kulussa kaksi tai kolmekin kertaa viikossa. Junan kokoonpano oli tänään Dr16 2816+2822 Zaes-w+30*Vgobo+5*Vtad+9*Vgobo+Zaes-w.
Kommentit
| 09.12.2010 16:18 | Petri Soronen: | Hyvä että uudelleen maalauksen yhteydessä voidaan edelleen puhua isovaaleesta eikä isovihreestä... | |
| 09.12.2010 17:23 | Pekka Porkkakoski: | Tästä kulmasta veturi näyttää tässä maalauksessaan aivan DDR:n 110-sarjalta http://de.wikipedia.org/w/index.php?title=Datei:Baureihe_201_609-5_1.jpg&filetimestamp=20090311131640 . Ei voi mitään. | |
| 09.12.2010 17:46 | Tapani Kunnas: | Isovaaleehan tuota junaa näyttää vetävän, mutta mikä on tuo valkovihreä roska siinä edessä? | |
| 10.12.2010 00:01 | Hannu Korpimäki: | Edessä on Isokalpee. | |
| 10.12.2010 12:09 | Perttu Karttunen: | Minä en alkuunkaan ymmärrä logiikkaa tässä värituksessä. Voi vaan arvailla kunhan kelin tyyppi on tämä: http://www.vaunut.org/kuva/53201 niin miten hyvin Isokalpe erottuu seasta. Toki valoista näkee jotakin mutta siltikin. |
|
| 10.12.2010 14:46 | Eija Mari: | Uuteen väritykseen liittyen Lainaus onnettomuustutkintalautakunnan raportista: "Junassa olleet dieselveturit pitävät kohtalaista ääntä, joten autoilijan olisi ollut mahdollista tehdä äänihavaintoja paremmin kuin esimerkiksi hiljaisemmista sähkövetureista. Vetureiden puna-valkoinen väritys erottuu kohtuullisen hyvin, joskin Dv12-sarjan veturien yläosan väritys on saneeraustöiden yhteydessä muutettu harmaaksi, mikä saattaa osaltaan heikentää havaittavuutta. Veturien ja koko junan värityksen tulisi olla sellainen, että se on helposti havaittavissa ympäristöstä tai keliolosuhteista riippumatta." Linkki:http://tinyurl.com/35cf6nb |
|
| 10.12.2010 16:21 | [Tunnus poistettu]: | Oletteko te nyt ihan VAKAVISSANNE sitä mieltä, että jos joku "ei huomaa" tasoristeykseen saapuvaa junaa, syyllinen on junan veturin väritys? Aikuisten oikeesti??? Älkää nyt viitsikö... | |
| 10.12.2010 16:31 | [Tunnus poistettu]: | Näin kyllä linkin ja luin raportin. Mitä sitten? Oletteko te nyt ihan VAKAVISSANNE sitä mieltä, että jos joku "ei huomaa" tasoristeykseen saapuvaa junaa, syyllinen on junan veturin väritys? | |
| 10.12.2010 16:51 | Arto Lopia: | Veturin väritys ei voi edes olla syyllinen, väri kun ei tee mitään, se vaan on. Syyllisyyskysymys ei vaan aina ole se ainoa huomioon otettava asia. | |
| 10.12.2010 17:12 | Pekka Siiskonen: | Syyllisyys lienee tasoristeysonnettomuudessa selkeä asia [jos ylikäytävä siis on näkmäalueiden yms. mukaan "kunnossa"] , mutta jos onnettomuudelta olisi voitu välttyä käyttämällä aiempaa, huomiota herättävämpää väritystä, niin.... | |
| 10.12.2010 17:43 | Robert Sand: | Minusta olisi hyvä asentaa jotain led-vilkkivaloja veturien keulaan. Sellaisia eivät häiritsisi kuskit mutta kaikki näkisivät ne kuitenkin. Ne voisivat olla päällä aina kun on pitkät valot päällä. Esim. http://www.rotoman.fi/25 | |
| 10.12.2010 17:46 | Petri Soronen: | No eikö jenkeissä ole sellainen valo systeemi että valonheitin on kokoajan päällä ja puskin valot vilkkuu vuorotellen. | |
| 10.12.2010 17:47 | Robert Sand: | Ja tietysti pitäisi olla mahdollista pitää ne päällä myös vaihtotöissä. | |
| 10.12.2010 17:48 | Robert Sand: | Olen nähnyt videoita missä on vilkkuvia puskinvaloja joo, mutta en tiedä onko se sitten oiken hyvä syteemi kun kuskikin näkee kun ne vilkkuu. | |
| 10.12.2010 18:12 | Petri Soronen: | Sepä se... | |
| 10.12.2010 20:34 | Kurt Ristniemi: | Tottahan veturin värillä vaikutuksensa on. Ihan aikuisten oikeesti. Onhan sitä tehty tilastoja esim. autojen värin ja onnettomuuksien suhteesta. Esim. valkoinen auto lumisessa maisemassa ei pistä silmään kovinkaan hyvin. Samaa koskee toki vetureitakin. Jos eläisimme sääntönikkareiden ihannemaailmassa, niin värillä ei olisi väliä, kun kaikki pysähtyisivät ylikäytävän punavaloilla. Vaan kun emme elä, ja kun ihmiset ovat ihmisiä, niin junan havaittavuudella on vaikutuksensa. Tuskinpa paloautotkaan sattumalta punaisia ovat. | |
| 10.12.2010 21:10 | Eljas Pölhö: | Minä olen kyllä Pertti Heikkisen kanssa samaa mieltä. Jos ei tasoristeyksessä näe (vaikka valoista) junan olevan tulossa, niin kyllä aika heikolla näkökyvyllä ollaan liikenteessä. | |
| 10.12.2010 21:20 | Jimi Lappalainen: | Kyllähän tämä http://vaunut.org/kuva/22874 on myös huomioitava, ja jos on oikein sankka lumipyry kuten tässä http://vaunut.org/kuva/46108 niin mun mielestä voidaan puhua jo huono(mma)sta näkyvyydestä. Ja kun tasoristeyskin on juuri se tyyppiä "mutkan takana" ja "pelkät aurausmerkit", niin siinä on jonkinlaiset ainekset. | |
| 10.12.2010 22:15 | Perttu Karttunen: | Ehkä tätä pitäisi jatkaa tuolla keskusteluosiossa mutta lukaisin tuon liknitetyn raportin, jossa yksi supositus (!) oli että Deevereillä tulisi ajaa iana lyhyt pää edellä. Olisipas kiva nähdä miten tämä toteutetaan, Joensuu Pieksämäki se olisi vielä mahdollista kun aina junan saavuttua asemalle ajetaan veturi irti junasta ja käydään pyöräyttämässä se karusellissa ympäri 180 astetta. SIlloinhan joka ikiselle paikalle jossa harrastetaan veturin ympäriajoa vaunurungon toiseen päähän. pitäi stehdä jenkkityyliin pieni kolmioraide jossa kääntäminen onnistuu... Sitäpaitsi hitonko väliä sillä on missä vaiheessa se veturikuski sen auton huomaa, jos se alle tulee, ei se juna kuitenkaan ihan hetkessä pysähdy, ajettiinpa sillä miten päin tahansa. | |
| 10.12.2010 22:46 | Arto Lopia: | No veturipari pitkät nokat vastakkain, niin onnistuu. Kyllähän se juna kannattaa pyrkiä kaikkien turvallisuuden takia saada törmäyksen jälkeen pysäytettyä, se voi suistua kiskoilta. Ainiin, metalliputki kiskoilla on vaarallisempi kuin henkilöauto... | |
| 10.12.2010 23:14 | Arto Lopia: | Enkä nyt todellakaan tarkoita, että veturia ei saisi ajaa pitkä pää edellä, enkä myöskään väitä että tasoristeysonnettomuuksien syy on veturin ajaminen pitkä pää edellä... | |
| 10.12.2010 23:45 | Mikko Mäntymäki: | Perttu itsekkin luin kyseisen suosituksen ja nauroin sille... Ajo päämoottorit vastakkain lisää veturien kuumakäyntiä koska päämoottorit eivät saa riittävästi jäähdytystä, varsinkin kesä kuumilla. Paras pari on kompurapäät vastakkain koska n.7,5 tonnia painava päämoottori antaa mukavasti lisäturvaa törmäys tilanteissa. Lyhytnokka edellä ja tukkirekka juuttuneena tasoristeykseen sieltä ohjaamosta tulee kiire hypätä penkalle... | |
| 10.12.2010 23:59 | Arto Lopia: | Päämootorin paino lienee noin 12% koko vehjakkeen painosta. En kyllä tiedä rautatiekaluston törmäyskestävyydestä, mutta uskoisinpa, että tuo törmäys pitkä pää edellä on pidemmän etäisyytensä takia turvallisempi vaihtoehto. En myöskään tohdi väittää vastaan näiden koneiden kanssa työtä tekevien käsitystä jäähdytyksestä, mutten myöskään oikein ymmärrä miksi ei jäähtyisi pitkät päät vastakkain? Eikö se propelli ime sitä ilmaa ylöspäin? | |
| 11.12.2010 00:18 | Mikko Mäntymäki: | Tuosta jäähdytyksestä, päämoottorin kennoista 12kpl on sijoitettu nokkaan ja sivukierron kennot 16kpl on sijoitettu konehuoneen sivuseinille, 10kpl oikealle sivulle ja 6 kpl vasemmalle. Jäähdyttimen tuulettimia on kaksi jotka imevät jäähdyttävän ilman kennojen läpi. Toinen puhallin painaa ilman ulos katossa olevan aukon kautta ja toinen, vaaka-akselinen, painaa ilmaa pääkonehuoneeseen pitäen siellä pientä yli painetta. Lähde Dieselveturit ja Moottorivaunut osa2. | |
| 11.12.2010 10:10 | Perttu Karttunen: | Joo mutta kun ei se vaikuta junan painoon ollankeen kummin päin se veturi siinä junan keulilla on :) Näkyvyys on kyllä lyhyt pää edellä parempi mutta ei sekään minusa onnettomuusriskiin vaikuta, koska se on se ja sama näkeekö se veturikuski auton 100m päässä vai 20m päässä. Kyllä se alle sieltä tulee silti jos on tullakseen. Toki vislan käyttö olisi suositeltavaa tasoristeyksissä, mikäli huomaa auton sitä lähestyvän, tämäkin asia tuolla suosituksissa oli, mutta eniten homma on kiinni siitä "Ei sieltä eilenkään unaa tullut" asenteessa... | |
| 11.12.2010 11:00 | Niila Heikkilä: | Tuohon huomiovärikeskusteluun voisi ottaa pienen päinvastaisen erimerkin. Miksi armeija maalaa panssarivaununsa maastoväreillä? Eikös punavalkoisella Leopardilla pärjäisi taistelukentällä yhtä hyvin, jos värillä ei olisi havaittavuuden kannalta mitään merkitystä. | |
| 11.12.2010 15:14 | Tuukka Ryyppö: | Punavalkoiset Leopardit voisivat toimia yhtä hyvin kuin vihreät, jos Leopardeissa olisi joka väristä riippumatta hillittömän kirkkaat valot paistamassa joka suuntaan. Näin ei kuitenkaan asian laita tiettävästi ole, joten Leopardeissa itse maalauskuvio vaikuttaa näkyvyyteen ihan eri tavalla kuin junissa. | |
| 11.12.2010 15:51 | Pasi Utriainen: | Samaa mieltä olen siitä, ettei veturin väritys vaikuta millään tavoin tasoristeysonnettomuuksiin. Keulan huomiovärejä kokeiltiin aikoinaan lätissä ja yhdessä hurussa ja tosiaan kokeiluksi jäi. En tiedä vähenivätkö tasoristeysonnettomuudet millään tavoin, mutta epäilen, koska muu kalusto ei enää saanut huomiovärejä keulaan. Ja mikäli veturissa on valot päällä, ne näkyvät parhaiten olipa väritys minkälainen tahansa. Onnettomuuksiin suurimpia syyllisiä lienevät mm. asenteet, huomion herpaantuminen, arviointivirheet, auringon häikäisy ja järjettömän vaaralliset tasoristeykset (joita ei pitäisi olla olemassakaan). Nämä Robertin mainitsemat led-vilkut voisivat olla kokeilemisen arvoisia, sillä yksi pieni vilkkukin näkyy kauas. Tienhoitoajoneuvoissa ledeistä on pelkästään hyviä kokemuksia (kestävät tärinää, eivät häiritse kuljettajaa eikä vastaantulija sokaistu). | |
| 11.12.2010 19:27 | Eljas Pölhö: | Pasin kommenttiin: Näin on. Piste. 100% samaa mieltä. | |
| 12.12.2010 02:20 | Niila Heikkilä: | Mielipiteitä pitää tietysti aina kunnioittaa, ovatpa ne sitten millaisia tahansa. Mutta sanokaapa rehellinen mielipiteenne, jos kuvitellaan että tämä http://vaunut.org/kuva/66877 vetäisi tuota taustan pönttöletkaa, aurinko paistaisi junan takaa ja valoa siivilöityisi lumisen metsän oksistosta. Oltaisiin korpiradalla, eli deeverin tyypillisellä reviirillä. Kuka uskaltaa kirkkain silmin väittää että ei olisi koskaan mitään havaittavuuseroa punavalkoiseen? Jos joku sanoo ettei ole, on ainakin äärimmäisen vaikea uskoa että henkilö voi olla tosissaan. | |
| 12.12.2010 13:34 | Topi Lajunen: | Havaittavuuseroa on, tottakai, jos kalustoa vilkuilee silleen vaivihkaan ja nopeasti vain vilasee. Mutta pointtina onkin se, että myös tuon valkovihreän näkee, jos _katsoo, tuleeko juna_. Jos _ei katso_, niin ei näe junaa, vaikka se olisi neonoranssi. Ja vaikka keulalla olisi miljoona lediä. Väritys vaikuttaa mahdollisesi vain syrjäsilmähavaintoon, tosin verkkokalvon laitamilla ei ole juurikaan väriä aistivia soluja. Sitä paitsi, syrjäsilmällä minkä tahansa värisen junan näkee vasta, kun se on niin lähellä, ettei ihminen ehdi reagoida asiaan siten, että voisi estää onnettomuuden. Tiivistettynä: "mielestäni" kaluston väritys ei vaikuta tasoristeysonnettomuuksiin. | |
| 12.12.2010 14:29 | Kurt Ristniemi: | Nyt aletaan lopultakin lähestyä arkirealismia, eli sitä miten tasoristeyksissä autoilla todellisuudessa ajetaan. Kuinka moni enää nykyaikana pysähtyy tarkkailemaan tilannetta? Ei kukaan. Kuinka moni edes varsinaisesti hidastaa ehtiäkseen todella havainnoida rataa? Tuskin monikaan: takana painaa päälle autojono, jonka kuskit eivät hyvällä katso hidastelijaa. Arkitodellisuudessa junan näkyvyydellä on todella suuri merkitys. Mitä helpommin ja mitä vähemmällä pinnistelyllä junan näkee, sitä parempi. Näin ainakin täällä Ruuhka-Suomessa, jossa autoilijan on ehdittävä havainnoida lyhyessä ajassa niin edessä, takana ja risteävillä kaduilla kulkevat raskaammat ja kevyemmät ajoneuvot ja jalakulkijat kuin ne radalla kulkevat junatkin. - Lisäksi on muistettava, että 20 % autoilijoista näkee erittäin huonosti, niinkuin Autoliiton Moottori-lehti kertoo uusimmassa numerossaan 12/2010. | |
| 12.12.2010 15:14 | Robert Sand: | Ja tämä ei koske vain autoilijoita. Viime viikolla oli lähellä että pyöräilijä olisi jäänyt tavarajunan alle Nivalassa. Pienenä erona vain että se näki junan mutta päätti kuitenkin ylittää radan noin 40-50m ennen junan tulo tasolle. Kiire on... | |
| 12.12.2010 16:56 | Arto Lopia: | Autoilijoille jotka tekevät jo nyt havaintonsa huolellisesti ei värityksestä aiheudu mitään ongelmia, niille taas jotka eivät tee käytännössä mitään havaintoja, ei värityksellä tai vilkkuvilla valoilla ole mitään merkitystä, ainoastaan jokin kiinteä este voisi estää pahimpia "tunareita" ajamasta junan alle. Pääosa autoilijoista sijoittuu kuitenkin johonkin näiden ryhmien väliin. |