27.04.1965 / Hamina, Hillo, Hamina (uusi)
27.04.1965 Lämmittäjä on noussut tenderille siirtämään hiiliä vähän lähemmäs alkavalle paluumatkalle Kouvolaan. Juna on joku aamupäivän junista, todennäköisesti T7506, lähtö 10:00. Perässä seuraa tyhjä avoroikka.
Kommentit
| 16.12.2010 16:35 | Tunnus poistettu: | Hyvä kuva arjen touhuista. Kaatumisvaarassa oleva lautakasa ja muu roju ovat sitä arkipäivää, ja sekin, kun piti nousta hiilikuorman päälle jotta matkanteko joutuisi. | |
| 16.12.2010 16:43 | Tunnus poistettu: | Tuli mieleen sellainenkin pohdinta, että Ristoja ja Pekkojakin taidettiin joskus ajaa halkovoimalla, mutta oliko sellaiseen vaihdettu piippumalli. En ainakaan muista nähneeni. | |
| 16.12.2010 16:57 | Kurt Ristniemi: | Suurimman osan vuodesta 1945 jotkin Ukko-Pekat käyttivät koivuhalkoja. Ja piippuna silloin oli tosiaan halkopiippu. Myös öljyä kokeiltiin kun se oli hinnaltaan hiiltä edullisempaa: Ukko-Pekka 1005 oli öljypolttoisena helmikuusta 1948 helmikuuhun 1950. | |
| 16.12.2010 18:54 | Tunnus poistettu: | No en sentään niin vanha ole, että olisin luonnossa nähnyt, ja vanhoja valokuviakin on sen verran vähän, ettei niistäkään ole silmiin sattunut. Halkopolttoisia muita vetureita olen kyllä mielestäni nähnyt pitkälle 1950-luvulle. | |
| 16.12.2010 19:54 | Jouni Halinen: | Ja päällimmäinen lankku kasassa on kuuluisaa "Matti Vanhas" mallia, eli tuppeensahattua puutavaraa. Yleensä vain koivua ja kelohonkaa tuppeensahataan. | |
| 16.12.2010 22:51 | Tapio Muurinen: | Riston ja Pekan halkopiippu oli vähän saman näköinen kuin tuo yhdistetty hiekka- ja höyrykupu. Ei aivan yhtä suuri, mutta pyöreä kuin kakkuvuoka. Sotien jälkeen hiilipula oli välillä niin ankara, että vain 10 % vetureista voitiin ajaa hiilellä. Keväällä -47 hiili oli vähällä loppua kokonaan. Ristojakin muutettiin haloille pari kertaa. Tärkeimmät junat pyrittiin kuitenkin ajamaan hiilellä. Joku Pekkakin taisi halkopiipun saada; tosin eihän niitä vasta ollutkaan kuin 6 kpl. - Ison veturin lämmittäminen haloilla oli ankaraa työtä, joka vaati lisäksi apulämmittäjän. | |
| 16.12.2010 23:01 | Tapio Muurinen: | Vaikka ei olla vielä vapussakaan, niin Risto on jo saanut baskerin piippunsa päähän. | |
| 16.12.2010 23:17 | Ari Palin: | Poistettiinko kipinäsihti siis talven ajaksi? | |
| 16.12.2010 23:29 | Tapio Muurinen: | Kyllä se syksyllä poistettiin, ja pantiin keväällä taas takaisin, kun maasto alkoi olla kuiva. Joskus kipinäsihti matkusti pitkiä matkoja tuossa kattilan kupeeseen nojaten otetangon varassa. | |
| 18.12.2010 20:30 | Tapio Muurinen: | Vaihdoin kuvan parempiin sävyihin ja laajempaan vinkkeliin. Näkyy nuo tuppeen sahatut koivulaudatkin, jotka ensin häiritsivät, mutta kuuluvat jotenkin miljööseen. Vieressä oli tavallisesti myös pylväs- ja puomipinoja, joiden välistä sai kuvakulmaa hakea - Taustan kalliot olivat mieluisia paikkoja katsella Ristojen lähtökiihdytyksiä. Nythän noitakaan kallioita ei enää ole. | |
| 04.02.2011 10:59 | Kurt Ristniemi: | Ihan muita asioita etsiskellessäni tulin törmänneeksi vuonna 1999 Rautatiemuseolta saamaani kirjeeseen, jossa vastattiin kyselyyni halkopiippuisen Ukko-Pekan valokuvasta. Sen mukaan todennäköisesti vain Hr1 1001:llä olisi ollut halkopiippu. - Siitä onkin Matti Malminsalo ottanut valokuvan Helsingin asemalla heinäkuussa 1947. Piippu näkyy kuvassa hieman huonosti, mutta ei se yhdistetyn hiekka- ja höyrykuvun näköiseltä näytä, vaan se on tyvestä kapeampi. | |
| 04.02.2011 22:35 | Tapio Muurinen: | Riston halkopiipusta - en tiedä oliko Pekassa samanlainen, mutta ehkä "kakkuvuoka" on liian mielikuvitusta ohjaava, niin panin "vähän saman näköinen kuin..." Kuva on esim. K.Salo: Tr1 "Risto"-artikkelissa Resiina 2005/3 s.7. | |
| 10.02.2011 15:22 | Kurt Ristniemi: | Se tuossa aikaisemmin mainitsemani valokuva halkopiippuisesta Ukko-Pekasta 1001 näkyy olevan Resiinassa 4/1996 sivulla 6. | |
| 13.02.2011 19:44 | Tapio Muurinen: | Samanlaista halkopiippua käyttivät molemmat. | |
| 17.10.2012 19:31 | [Tunnus poistettu]: | Varmaan kovaa hommaa ollut tuo lämittäjän työ vai mikäs nyt onkaan. | |
| 18.10.2012 00:39 | Mikko Mäntymäki: | Hiiliä sai lapioida 1-2 tonnia/100km, näin isoisä kertoiminulle. | |
| 18.10.2012 17:37 | Kimmo T. Lumirae: | Puhuttiin jopa kymmenestä reilun sadan kilometrin pätkää kohden, mutta se saattoi olla puukuutiometrejä eli motteja. Kuitenkin saattoi joskus sattua, että matkan jälkeen lämmittäjä oli niin fyysisesti lopussa, että kuljettaja käytännössä kantoi lämmittäjän lepohuoneelle; näin erityisesti sota- ja pula-aikana kun ruoat olivat huonota ja lanttu oli tuhdeinta, mitä pataan laitettiin. | |
| 18.10.2012 21:23 | Tapio Muurinen: | Hiilivetureissa lämmittäjä pääsi helpoimmalla ellei huomioida muutamia öljylämmitteisiä vetureita lyhyenä ajanjaksona 1940/-50 -luvuilla, ja Tr2-veturia silloin, kun stokeri toimi. - Kovaa hommaa oli varsinkin Ristojen ja Ukko-Pekan lämmittäminen haloilla, mutta silloin käytettiin kahta lämmittäjää. Kerrotaan sota-aikana Jumbon (?) lämmittäjän mättäneen 56 mottia pesään edestakaisella Tampereen Haapamäen reissulla (n. 25 m3 / 100 km). Joskus lämmittäjät uupuivat täysin, ymmärtäväinen kuljettaja antoi silloin paikkansa lämmittäjälle alkaen itse lämmittäjäksi. |