??.??.1966 Resiinansa hyvin lukeneille kuva saattaa olla tuttu. Oli kuvatekstissä ainakin yksi virhe; ei kevät vaan mieluummin syksy, koska koivuissa lehdet ovat tallella. Eikä valkoinenkaan ole välttämättä lunta vaan kaoliinia ja ylivalottuneita silokallioita. - Kuvassa on kuitenkin paljon mielenkiintoista "tavaraa". Mak-vaunujen takana on vaakakoppi ja vaunuvaaka lähinnä hiilivaunuille. Sitä vastapäätä aivan rannassa, "Prinsenseek" laivan keulan edessä tai vähän tänne päin, oli Hillon ensimmäinen "asemarakennus", sellainen leikkimökin kokoinen parakki. Keskellä kohoaa korkeimpana Kaukas-Hackmanin hiilivarasto. Sen tällä puolella on laaja Kymin Oy:n hiilivarasto. Välissä erottuu heikosti Paraisten Kalkkivuori Oy:n itselleen rakentama hiilisiilo. Laahakuljetinta hiilen lastauksessa vielä käytettiin, koska luiskat ovat noin siistit. Vaunuthan lastattiin joko varastokentältä pudottamalla hiili yläkautta, tai kahmarilla suoraan laivasta. Vaunujen siirtoon käytetty "Toope"-niminen vaijerivinssi näkyy osittain Mak- ja Gb-vaunujen välissä. Entinen Maatalouskauppa Oy:n varasto etualalla oli jo tuolloin vaihtanut omistajaa toimien kaoliinivarastona. - Työntouhua ei näy, koska on sunnuntai.
Kommentit
| 19.12.2010 11:40 | Tapio Muurinen: | Tuohon Kymin suureen kenttään mahtui hiiltä lähes 100000 t. Kuvassa määrä on reilusti vajaa. Enimmillään, mitä tiedän hiiltä tuli huhti-toukokuussa 1963 yhteensä 170000 t. Hiili ei jäänyt tuohon makaamaan, eikä se olisi kaikki sopinutkaan. Huippuaikoina lastattiin hiilivaunuja 180-200 vuorokaudessa, joista tuli 5-6 hiilijunaa. Näin oli 1950-luvulla, jolloin junapainot olivat pienempiä. | |
| 19.12.2010 16:43 | Tunnus poistettu: | Mitähän hilloa tuolla oli? Ei liity aiheeseen muuten kuin nimen osalta, mutta olen kiinnostunut paikannimien etymologiasta. Ei ehkä tarkoita sitä yleisemmin tuntemaamme hilloa, sillä kielessä on useita ns homonyymejä ja paikannimissä kielestä toiseen käännettäessä äänteenmukaisia väännöksiä. | |
| 19.12.2010 18:12 | Pirkko Alanen: | Oli mitä hilloa tahansa, niin Suomen makein ratapiha joka tapauksessa. | |
| 19.12.2010 20:12 | Tapio Muurinen: | "Hillo"-sanan alkuperää en ole luotettavasti selvitellyt, vaikka se onkin entisen kotikyläni nimi. Kaakonkulmilla on myös samaa sukunimeä. - Tämä satama-alue kuului "Hillo"-nimiseen, jonka kaupunki osti 1930-luvulla ilmeisesti Poitsilan kartanolta, joka kuului Vehkalahden kuntaan. Koko alue oli vajaa 300 ha, käsittäen myös Hillonniemen. Jo 1700-luvulta olevassa ensimmäisessä tunnetussa merikortissa Hillonniemi tunnetaan nimellä "Hillnälandet". Kallioinen niemenkärki kohosi merestä n. 20 m. Olisikohan englantilaista vaikutusta? - Pirkon kanssa olen ehdottomasti samaa mieltä. Tästä Haminan vahva kasvu erääksi maamme tärkeimmistä satamista ja liikennepaikoista alkoi vuoden 1937 lopulla. |