??.??.1966 / Leppälahti
??.??.1966 Hr13-vetoinen juna saapuu Leppälahdelle Pieksämäen suunnasta. Junalle annetaan opaste 'ohikulku sallittu'.
Kommentit
| 10.01.2011 07:13 | [Tunnus poistettu]: | Näyttää olevan tarkoitus antaa ohikulkijalle viestirengas koska seiväskin on mukana. | |
| 10.01.2011 19:28 | Tero Virta: | Minusta näyttää siltä että vihreässä lipussa on reikä? | |
| 11.01.2011 16:31 | Petri Soronen: | Vihreä? Minusta tuo on sininen :) | |
| 11.01.2011 20:49 | Tapio Muurinen: | Kuvaajalle tulee kohta kiirus. - Ihanan pölyisiä dioja; tuollaisiahan ne joskus tuppasivat olla. | |
| 12.01.2011 01:34 | Kimmo Pyrhönen: | Tuota noin, nyt heitetään villi veikkaus ja arvellaan tulojunan olevan P 92. Varjojen suunta ja ko. junan aikataulu sopivat yhteen ja toisaalta muuta vakinaista Hr13-vetoista junaa ei tuohon päiväaikaan kyllä ollut kulussa. Upea kuva kyllä! | |
| 28.02.2012 16:49 | Raimo Harju: | Näitä kuvia ei voita mikään. | |
| 19.04.2012 13:45 | Harri Pesonen: | ilmoitus rengas taitaa olla kädessä myös vipattavaksi 13 kuljettajalle ? | |
| 20.04.2012 00:57 | Niila Heikkilä: | Missäs punainen lakki on. Saako ohikulkeva juna totella (1966) sinisellä virkalakilla annettua ajon sallivaa opastetta? | |
| 20.04.2012 02:01 | Petri Nummijoki: | Punalakki oli junanlähettäjällä mutta vain osa miehitetyistä liikennepaikoista oli junanlähettäjän hoitamia. Näiden lisäksi oli osittaisilla valtuuksilla toimivia kohtaus-, valvonta- ja puhelinvartiopaikkoja. Junaturvallisuussääntöä yksinkertaistettiin tältä osin 1969, jolloin ruvettiin puhumaan junasuorituspaikoista ja ne olivat tämän jälkeen junien kulun kannalta keskenään tasa-arvoisia. | |
| 21.04.2012 14:55 | Petri Nummijoki: | Tai siis tarkasti ottaen punalakki tarkoitti vuoteen 1969 asti, että kysymyksessä oli junanlähetyspaikan junanlähettäjä tai varsinaisen junanlähettäjän valvonnan alla toimiva junanlähettäjäharjoittelija. Jälkimmäisessä tapauksessa vastuullinen junanlähettäjä ei itse käyttänyt punaista lakkia, koska laiturilla sai olla samanaikaisesti vain yksi punalakkinen henkilö, jotta opaste olisi kuljettajan kannalta yksikäsitteinen. Muilla kuin junanlähetyspaikoilla vastasi miehityksestä yleensä asemamies ja hän ei käyttänyt punaista lakkia. Myös junanlähetyspaikoilla opasteen saattoi näyttää asemamies eikä silloinkaan opasteen antajalla ollut punalakkia. Näitä tilanteita oli esim. risteysasemilla, joissa ratapiha oli niin pitkä, ettei junanlähettäjä voinut itse näyttää opastetta tai kaksiraiteisella radalla, jossa ohikulkevien junien lukumäärä saattoi olla niin suuri, ettei junanlähettäjä ehtinyt näyttää ohikulkua. Vastaavasti, jos junanlähettäjän pätevyyden omaava henkilö toimi liikennepaikalla, joka ei ollut junanlähetyspaikka niin silloin hänkään ei käyttänyt punaista lakkia. Vuoden 1969 uudistuksessa junanlähetyspaikan ja junanlähettäjän käsitteet poistuivat ja puhuttiin vain junasuorituksesta. Tässä yhteydessä asemamiehille annettiin oikeus toimia tietyn tyyppisillä asemilla junasuorittajina eli täysin valtuuksin. Siten vuodesta 1969 lähtien myös asemamiehet käyttivät punalakkia junasuorittajina toimiessaan. | |
| 22.04.2012 22:57 | Pekka V. Puhakka: | Liittyikö vuoden 1969 uudistuksen jälkeen punalakin hopeinen tai musta otsanauha siihen oliko kyseessä asemamies- vai virkamiessuorittaja? | |
| 02.05.2012 18:29 | Petri Nummijoki: | Ainakin virkamiessuorittajan lakissa oli harmaa nauha. Jos niitä oli mustallakin nauhalla niin jälkimmäinen saattoi olla asemamiehen. Veturinkuljettajan virassa olevalla oli kai harmaa nauha ja lämmittäjällä musta, joten ehkä tässäkin oli samaa logiikkaa. Itse en kuitenkaan näitä lakin arvomerkkejä tunne eikä niillä ollut junaturvallisuuden kannalta merkitystä. Käsittääkseni vuoden 1969 uudistukseen asti oli lakin nauhoista ja kokardista pääteltävissä tarkemminkin henkilön tehtävä. Esim. asemapäällikön lakki ei ollut identtinen tavallisen junanlähettäjän lakin kanssa. Rautatiehallituksessakin tuli liikenneosaston päälliköllä olla junanlähetyspätevyys, joten hänellä kenties oli oma yksilöllinen lakkinsa. Eri asia sitten, onko liikenneosaston päällikön virassa oleva lähettänyt (päällikön asemassa ollessaan) yhtäkään junaa. Jonkun juhlajunan on voinut lähettääkin. | |
| 02.05.2012 18:34 | Kimmo T. Lumirae: | Hopeanharmaa nauha oli veturinkuljettajalla, siinä missä veturinlämmittäjän nauha oli musta. Samalla tavalla konduktöörillä oli harmaa nauha ja junamiehellä musta. Sekä kuljettaja että konduktööri olivat virkamiehiä, mutta lämmittäjä ja junamies toimenhaltijoita eli ei varsinaisia virkamiehiä; virkasuhteessa valtioon, mutta ei virkanimitystä vaan toimi. Tavallaan alempi virkamieskunta siis nämä mustanauhaiset. | |
| 02.05.2012 21:38 | Jorma Rauhala: | Helsingin 1.lk asemapäälliköllä Tapio Sormusella oli virkalakissaan keltainen (kultainen) punos. Hän käytti virkapukua presidentin odotussalin ja asemalaiturin välillä saattaessaan Tasavallan Presidentin (Kekkosen, Koiviston) junamatkalle ja presidentin salonkivaunuun. Sormusen jäätyä eläkkeelle joskus 80-luvulla, seuraaja Kari Pekka Rosenholm ei tietääkseni enää laittautunut noin hienoksi. Mistä sitten löytyykin värillisiä lehtikuvia presidenttien matkaanlähdöstä, niin siellä näkyy myös tuo keltapunoksinen lakkikin. | |
| 03.05.2012 08:52 | Lasse Hinkkanen: | Aikoinaan Haapamäellä oli sähkötarkastaja määrännyt virassa tai toimessa oleville sähkömiehille virkalakit. Eräällä vanhemmalla asentajalla oli vielä lakki tallessa ja sama logiikka niissäkin oli. Sähköasentajalla oli musta nauha ja yliasentajalla harmaa. Virkalakkimääräys kuitenkin kumottiin, kun matkustavat asiakkaat tulivat kyselemään junien lähtöaikoja eikä sähkömiehet niistä mitään tienneet. | |
| 07.06.2018 23:24 | Esa J. Rintamäki: | Sama ongelma oli Helsingissä, sähköjunankuljettajan rientäessä laiturilta toiselle mennessään ajovuoroonsa virkalakki päässään. Joku äkkinäinen matkustaja lakin nähtyään nykäisi hihasta ja kysyi: - Pysähtyykö tämä juna Oravakalliossa? |