02.10.2010 / Riika, Latvia
02.10.2010 Riian keskusrautatieaseman nykyinen rakennus on 1960-luvulta. Jossain vaiheessa tornissa oli kai digitaalinen kello, mutta 2000-luvun alussa alkuperäinen analoginen malli palautettiin samalla kun asemaa remontoitiin. Samassa yhteydessä aseman yhteyteen rakennettiin myös ostoskeskus. Vaikka jotenkin yksitoikkoinen rakennus onkin ulospäin, niin täytyy myöntää että lasipinta ja valkoinen kivi sopivat ihan hyvin yhteen.
Kommentit
| 16.01.2011 11:32 | [Tunnus poistettu]: | Vähän ohi aiheen, mutta miten mahtaa Riika-nimisen kaupungin genetiivimuoto taipua? Erään kaverini sukunimi näet on Vihko ja jos menen hänen luokse kylään, menen Vihkolle, en Viholle. Itselläni ei ole näkemystä Riikan taivuttamisesta, mutta jollakulla mulla voinee olla. | |
| 16.01.2011 12:34 | Teemu Sirkiä: | http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#astev | |
| 16.01.2011 12:49 | Timo Salminen: | Siis samoin kuin siika ja piika. - Riian rautatieaseman tornissa oli digitaalinen kello ainakin vuonna 1994. Sieluuni on nimittäin syöpynyt eräs sen näyttämä kellonaika. Olimme erään virolaisen kollegani kanssa olleet Riiassa pari päivää. Majapaikkanamme oli halpa, pieni ja huono Viktoria-niminen hotelli asemaa vastapäätä. Sunnuntaiaamuksi olimme ostaneet linja-autoliput Pärnuun, josta aioimme pienen pysähdyksen jälkeen jatkaa Tarttoon. Linja-auton lähtöaika oli klo 7.00. Olimme nousseet aamulla aikaisin ja lähdimme heti kuuden jälkeen kohti linja-autoasemaa. Siinä vaiheessa tulin vilkaisseeksi aseman kelloa. Se oli 7.15. Kumpikaan meistä ei muistanut, että kellot oli edellisenä yönä käännetty kesäaikaan... Siinä sitten seisoimme sunununtaiaamuna Stacijas laukumsilla ilman santiimiakaan Latvian rahaa (olimme antaneet viimeiset katusoittajalle illalla) ja mietimme, miten pääsemme yksinkertaisimmin joko Pärnuun tai Tarttoon. Ensimmäinen valuutanvaihtopiste avautui klo 8, joten rahaa saimme taas siloin vaihdetuksi. Junia ei kulkenut oikeastaan mihinkään. Linja-autoasemalla totesimme, että parhaalta näyttävä keino oli lähteä joskus klo 10 aikoihin lähteneellä bussilla rajalle, mennä vaikkapa kävellen Viron puolelle ja katsoa siellä taas tilannetta. Ostimme liput. Istuttuamme jonkin aikaa linja-autoaseman odotushallissa kuulimme kuulutuksen, josta erotimme vain sanan "Tallina" - kumpikaan meistä ei tuolloin osannut lättiä eli latviaa, ja arvelimme sen tarkoittavan Tallinnasta saapuvaa autoa, mutta kun kuulutus toistui, lähdimme katsomaan. Ulkona oli kuin olikin linja-auto juuri lähdössä Pärnun kautta Tallinnaan, vuoro, jota ei näkynyt missään aikatauluissa. Koskaan emme saaneet tietää, oliko kyseessä klo 7 auto, joka vain sattui lähtemään kaksi ja puoli tuntia myöhässä, vai jokin aivan muu, mutta Pärnuun sillä pääsimme ja edellispäivänä ostamamme liputkin kelpasivat. Lisäksemme autossa oli kaksi muuta matkustajaa. | |
| 16.01.2011 15:32 | Topi Lajunen: | Sukunimeä Vihko saa taivuttaa myös yleiskielen mukaan. Lisäksi jostain käsittämättömästä syystä on sallittua taivuttaa myös sukunimen omistajan tahdon mukaan. Tämä johtaa siihen, että pitää ensin selvittää sukunimen omistajan tahto, ennen kuin nimen voi taivuttaa omistajan mielestä oikein. Surkuhupaisa esimerkki on valtakunnansovittelija Esa Lonka. Vai oliko se sittenkin Lonkka...? Terveisin Lajunenin kielitoimisto. | |
| 16.01.2011 19:02 | Timo Salminen: | Ja koska ollaan kiskoliikennesivulla, on tietysti mainittava eräs apulaiskaupunginjohtaja Loukko. | |
| 16.01.2011 22:21 | Jouni Seilonen: | Mikähän on tuo kolmas kieli, jolla asema näkyy olevan terminal? | |
| 16.01.2011 23:30 | Tuukka Ryyppö: | Englantihan se, mikäs muukaan? Ei kaikkien matkalaisten voi olettaa osaavan venäjää tai latviaa. | |
| 17.01.2011 13:32 | Tunnus poistettu: | Suomin kielitoimiston kanta vaikuttaa olevan (Kielikello 2 2010), että perhepiirissä kukin saa taivuttaa nimeään miten lystää, mutta ulkopuolisilta sitä ei tule vaatia. Taidan lähteä torille ostamaan lohea särpimeksi. |