17.03.1982 / Hanko tavara
17.03.1982 Jonkinlainen koevaunu Gbl teksti kertoo kattoeristyksestä mutta ei kai kattoa varten tarvita tuollaista viivaa ovessa ?
Kommentit
| 24.01.2011 00:34 | Jorma Toivonen: | Olisiko ollut mahdollista, että tuolla selvällä merkinnällä kiinnitettiin esim. vaihtotyöhenkilökunnan huomio vaunuun? Työn tiimellyksessä ei aina ehtinyt tarkkailla kaikkia vaunun kyljen lappusia, mutta tuo havainto herkisti aatokset. Ei joutunut vaunu odottelemaan käyttöä jonkin sivuraiteen perukoille, vaan kierteli liikenteessä keräten koekokemuksia mahdollisia tulevia muutostöitä silmälläpitäen. Arvailua, arvailua... | |
| 24.01.2011 01:07 | Jorma Toivonen: | Tuolla "knoppipuolella" Alexin kysely ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,921.msg17973.html#msg17973 ) odottelee edelleen vastausta. Hieman "ravistelua" ketjun jatkolle ohi virallisen palstan, mitähän tarkoittanee tuo keltainen maalitahra tuossa vaunun kulmassa? Todellisia tietäjiä on lukuisia, mutta jos hieman malttaisivat mielensä ja antaisivat muidenkin kokeilla olettamuksiaan. | |
| 24.01.2011 12:06 | Timo Arolainen: | Voisiko olla niin että sillä merkataan pääty jossa on jalan- ja kädensijat vaihtotyön lyhyitä matkoja varten? Jorman mainitsemiin tietäjiin en kuulu mutta onpahan päätelmä kuvaa katsoessa.. | |
| 24.01.2011 17:43 | Ilkka Hovi: | Sain 99,99% varman tiedot, että VTG vaunun kuva on Hangosta. Tämä kuva oli samanlaisissa kehyksissä, joita minulla ei ole muita, joten päättelen kuvan olevan samasta paikasta. | |
| 24.01.2011 20:24 | Topi Lajunen: | Veikkaisin, että jalan- ja kädensijat ovat juuri tuossa vissistä syystä, ja tätä syytä merkkaa myös nurkkamaalaus. | |
| 24.01.2011 21:45 | Ilkka Hovi: | Voisinkohan muistaa oikein, että vinoviiva on merkintä paperinkuljetuksessa olevan vaunun normaalia leveämmästä ovesta ? Olisiko vielä siten, että oven viiva olisi ensin maalattu "väärin" kun ovesssa on vas ylhäältä oikealle alas tuleva tumma viiva ? |
|
| 25.01.2011 00:30 | Jorma Toivonen: | Topi näköjään tietää vissin syyn keltaisille töherryksille. Timo: vaunun oikeassa reunassa on myös kädensijat ja askelma, mutta ei keltaista pensselin sutaisua... jäljillä olet. | |
| 25.01.2011 09:25 | Tapio Muurinen: | Se on merkki jarruttajalle, että hypää tähän kulmaan. | |
| 25.01.2011 13:22 | Jorma Toivonen: | Näinhän tuo on, merkki ilmaisee vaunun seisontajarrun sijainnin. | |
| 26.01.2011 13:35 | Topi Lajunen: | Tarkennetaan Jorman edellisen edellistä: en suoranaisesti tiennyt syytä, mutten keksinyt muutakaan selitystä merkinnälle. Olen kyllä vastaavia merkintöjä nähnyt aiemminkin, mutta ovat olleet erilaisia. | |
| 10.04.2014 11:17 | Kimmo Huhta: | Mikä mekanismi on tuo, joka kytkee lehtijousten sisemmät kiinnityspisteet jollakin tangolla toisiinsa? Ainakin kaikissa Gbl:ssä tuo näkyy olevan. | |
| 10.04.2014 13:44 | Tapio Muurinen: | Ns. kaksoislenkkiripustus, joka otettiin käyttöön v.1958 ensimmäisenä kai Ggv-lämminvaunissa. Sittemmin se yleistyi lähes kaikkiin tavaravaunuihin. Esim. http://vaunut.org/kuva/45317?t=kaksoislenkki | |
| 10.04.2014 19:19 | Kimmo Huhta: | Kyllä kaksoislenkki on selvä tapaus, mutta tarkoitan kummankin akselin vaunun keskikohdan puoleisissa ripustuksissa olevia rakenteita, joista lähtee jokin tanko keskelle päin ja näyttää siltä, että tangot yhdistyisivät keskellä, vaunun alla. Tuosta Ggv:stä tämä puuttuu. | |
| 11.04.2014 00:05 | Jorma Toivonen: | Voisikohan tuo Kimmon havaitsema vivusto liittyä vaunun ns. kuormajarruun? Vaunun kuorman kasvaessa jonkin ennalta määritellyn pisteen yli vaunu jarrutti voimakkaammin ja nuo tangot "haistelivat" jousien asennosta vaunun painoa - olenkohan täysin hakoteillä? Varmaan sivustolta löytyy henkilöitä, joilla "vaunuoppi" on paremmin muistissa. Ennenhän junaa tarkastanut vaunumies ilmoitti kuljettajalle jarruttavien akseleiden lukumäärän, ottaen huomioon myös nämä mahdolliset toimivat kuormajarrut ( tuolla jossa nuo tangot yhdistyvät taisi olla keltaiseksi maalattu "tappi", joka ilmoitti asennollaan vaunun jarrutuksen voimakkuuden?). Kuormajarrun toimiessa taidettiin akselin jarruvoima laskea 1,5-kertaiseksi (?), joten erittäin hyvissä olosuhteissa (todella harvinaista) saattoi junassa olla enemmän "jarruttavia akseleita" kuin todellisia "akseleita". Toisaalta taas kuormassa olevan Silk-junan jarruttavien akseleiden lukumäärän kerroin taisi olla 0,75 (+ monella muulla kuormatulla vaunulla). Tosin "sopivassa" paikassa tehtävä, matkan alun aikana, koejarrutus toi tuntuman kuljettajan takalistoon junan todellisesta jarrutuskyvystä. |