25.11.2010 / Kaunas, Liettua
25.11.2010 Liettuan Kaunasissa toimii myös funikulaari. Liikenne tuntui yläkaupunkiin olevan melko hiljaista. Kalusto oli hyvässä kunnossa. Mahtaakohan kuitenkaan liikennöidä pitkään, Liettuan taloustilanteen huomioonottaen.
Kommentit
| 25.01.2011 13:41 | Jouni Hytönen: | Latviassa on huonompi tilanne kuin Liettuassa. En ole kyllä kuullut viime aikoina tuoreita uutisia maiden taloustilanteesta. | |
| 31.01.2011 00:28 | Eljas Pölhö: | Kaunasissa on tai on ollut kaksi funikulaaria. Kumpikohan tämä on? Aleksotas: Rata avattu 1935, raideleveys 1m, pituus 140m, korkeusero 38m, nousu 295‰, kaarresäde R=150m, vaunujen nopeus 2m/s, istumapaikkoja 24, vaunun pituus 6200mm. Vai Grüner Baum: Rata avattu 1937, raideleveys 1m, pituus 142m, korkeusero 34m, nousu 259‰, kaarresäde R=150m, Vaunujen nopeus 2m/s, istumapaikkoja 28, vaunun pituus 7000mm. | |
| 31.01.2011 00:32 | Eljas Pölhö: | Tässä annettiin vähän eri tiedot kuin Walter Hefti: Schienenselbahnen in aller Welt -kirjassa. http://vaunut.org/kuva/66346 | |
| 31.01.2011 08:13 | Pentti Yli-Karjanmaa: | Žaliakalnisin rata taitaa tämä olla. Toista emme löytäneet, ainakaan kaupunkikartalta. Liekö lopettanut toimintansa? Tällä kun ajaa mäelle niin siellä on aika massiivinen kirkko. Kirkossa on hissi torniin, näköala Kaunasiin todella komeat. Viereisessa entisessä tehtaassa toimii parin nuoren pitämää seinäkiipeilypaikka. "Nukkuva Elefantti". Kannattaa poiketa. | |
| 03.02.2011 21:40 | Jouni Seilonen: | Kysyin kuukkelilta, mitä on saksan grün liettuaksi ja se vastasi, että zalias (z:n päälle kuuluu väkänen, mutta en löytänyt sitä näppäimistöstä). Kalnis olisi kuitenkin Berg eikä Baum. | |
| 03.11.2011 06:57 | [Tunnus poistettu]: | Funinkulaarit ovat aina yhtä kiinnostavia; ne ovat mielestäni eräs monimuotoisimpia rautatien lajeja. | |
| 03.11.2011 14:23 | Topi Lajunen: | Tosin lasketaanko niitä oikeastaan edes rautateiksi. Enemmänkin teknisesti kyseessä on hissi. Hissihän on "vain" erikoistapaus funikulaarista - funikulaari, jonka nousukulma on 90 astetta. | |
| 03.11.2011 15:19 | Jarno Piltti: | Hissit ovat kyllä aliedustettuja matkustusvälineitä kulkuneuvoromantiikan saralla. | |
| 03.11.2011 16:40 | Niila Heikkilä: | Mites hiihtohissi? Ennen lumilauta-aikaa nousuladulla mentiin kuin kiskoilla :) | |
| 03.11.2011 22:38 | Jarno Piltti: | Resiinassa 1/1997 käsitellään latuasioita lähes henkeäsalpaavasti sivulla 12. | |
| 04.11.2011 11:41 | [Tunnus poistettu]: | Tuo oli ilmeisesti herja mitä heitettiin hisseistä - mutta ihan totta, hissitkin ovat monimuotoisuudessaan kiehtova aihe. Kiskoliikennettä nekin ja vahvasti. Minä käytän hissejä päivittäin työkaluinani - on aika vaikeata siirtää esimerkiksi kaasukasetteja viiden kerroksen verran muulla tavoin. No, se on nyt ääriesimerkki, mutta hyvin tavallinen kuorma on vaikkapa täysi häkkikärryllinen lääkkeitä tai instrumentteja joko tulossa puhdistuksesta tai menossa sellaiseen. Matkoillani olen tavannut jos minkälaisia hissejä; ehkä kiehtovin on Pyhän Katariinan luostarissa Siinailla; se tosin ei ole enää vuosikymmeniin ollut käyttökunnossa, mutta vielä se oli viimeksi käydessä noin vuonna -95 paikallaan... mitenkähän nykyisin? Se poistui käytöstä joskus 50-luvulla kun lähelle sen paikkaa siihen korkeaan muuriin puhkaistiin kulkuportti. Toimittaja-kirjailija Karl von Schoulz joka oli ensimmäisenä lehtimiehenä mukana suomalaisen YK-komppanian matkassa silloin vuonna -56 kertoo päässeensä kerran kokeilemaan hissillä kulkua - mutta sekin kuulemma tapahtui omalla vastuulla. Hän sijoitti tämän kokemuksensa hiukan romantisoituna nuortenkirjaansa SEIKKAILU SIINAILLA, joka on kiehtova ajankuva maailmasta jota ei enää ole. |
|
| 04.11.2011 13:06 | Jarno Piltti: | Ei ollut tarkoitus ketään herjata, anteeksi jos sellainen käsitys jäi. Kohtaamistani hisseistä ehkä sympaattisimpana on mainittava erään entisen teollisuusrakennuksen tavarahissi. Kerroksiin ei mennä nappeja painemalla, vaan seinässä on jylhä vipu ja ajosuuntaa osoittavat nuolet "Ylöspäin" ja "Alaspäin". Oikean kerroksen kohdalla kulku pysäytetään viemällä vipu keskiasentoon. "Aluksen" kantavuus ei jää pariinsataan kiloon ja pituutta ja leveyttä löytyy enemmän kuin pienestä kapsusähköveturista. Ja monessa vanhassa kerrostalossa on veräjähissi kauniine puupintoineen, mutta monessako on säilytetty alas laskettava istuin? Tällainen penkki jää kiireessä helposti huomaamatta, joten tarkistakaa asia kun seuraavan kerran matkustatte veräjähissillä! | |
| 04.11.2011 14:27 | Niila Heikkilä: | Viipurissa on muutamia suomalaistaloja, joissa hissin toiminta oli pysähtynyt 1950-luvulla hissin koneiston rikkouduttua. Tämän jälkeen hissit eivät olleet käytössä vuosikymmeniin. Näin jälkikäteen voidaan ehkä vitsailla että miksei kukaan soittanut rautaesiripun takaa Hyvinkäälle Kone OY:lle ja tilannut hissille huoltoa, ei olisi tarvinnut laahustaa portaita korkean asuintalon yläkerroksiin. Vaikkei tavallinen henkilöhissi ehkä suoranaisesti kuulu tämän rautatiesivuston aihepiiriin, ja aika kaukaa saa hakea että sen voisi kirkkain silmin rinnastaa rautateihin muuta kuin sitä palvelevana jatkoyhteysvälineenä, on hisseillä ja kiskokalustolla ollut sentään joskus yhteinen valmistaja suomessa. Valmet lentokonetehdas teki Härmälässä aikanaan junien lisäksi myös hissejä Valmet-Schlieren tuotemerkillä. Hisseihin liittyvää keskustelua on lisää eräässä toisessa vorgissa http://elevaattorit.org/ | |
| 09.11.2011 20:46 | [Tunnus poistettu]: | Eräs erikoisimpia funinkulaareja minkä olen tavannut oli Hyvillan tehtailla Hyvinkäällä. Se kulki värjäämön ja parsimon välillä. Oikeastaan homma meni niin että värjäämön läpi kulki huoltotie josta pääsi läpi nelipyöräisillä häkkivaunuilla, ne olivat sellaisia noin metrin korkuisilla laidoilla varustettuja, metrin levyisiä ja kolmisen metriä pitkiä. Parsimo oli kolmannessa kerroksessa ja värjäämö ensimmäisessä, joten hissiähän siinä tarvittiin. Pulmana oli vain se että hissin lähtö oli kellarikerroksessa. Pulma oli ratkaistu tekemällä ykköskerroksesta kellariin laskeutuva tunneli; koska sitä pitkin siirreltiin painaviakin kuormia, oli turvallisuus ratkaistu syventämällä tunnelin pohjaa noin metri ja laskemalla kiskot. Kiskolla kulki häkkivaunu johon kärryt mahtuivat ja vaunua liikutti yläpäässä oleva vinssi. Radan pituus oli sellainen parikymmentä metriä eli aika jyrkkä se oli. Kun kuorma tai tyhjä kärry tuli paikalle, kiskovaunun päätyovi avattiin, kuorma sisään ja ovi kiinni. Sitten vain painallus tarpeen mukaan ylös- tai alas -nuolilla koristetusta napista ja funinkulaari ampaisi matkaan. Kuorman viejät kävelivät perässä, kiskojen vasemmalla puolella ylhäältä katsoen oli kävelylaudoitus. Toisessa päässä vain ovi auki ja kuorma joko hissiin tai värjäämön suunnalle. Hyvä ja hyvin toimiva järjestelmä; mahtaakohan olla enää jäljellä... onko koko tehdasrakennustakaan? Tietääkö joku? Itse olin työssä kesällä -73 eli ihan tehtaan viimeisinä aikoina... |