03.02.2011 / Tampere, Tampere asema
03.02.2011 Flirtti poikkesi Tampereella.
Kommentit
| 06.02.2011 01:16 | Jorma Toivonen: | Näyttäisi keräävän keskuspuskin lunta ja jäätä muiden tapaan (Sm 1, -2, -4) - ei parannusta. Kytkeytymisen varmistamiseksi toiseen runkoon, täytyy kuljettajan edelleen poistua ohjaamosta poistamaan kytkeytymisen estävät kompenentit - ei ole varmaankaan huomioitu aikataulullisesti. Ja vielä korkea laituri, kyllä tuonne hyvin pudottautuu, mutta se ylösnouseminen... | |
| 06.02.2011 04:51 | Topi Lajunen: | Vai olisikohan koeajoissa menossa sellainen vaihe, jossa kaikkia toimintoja ei ole vielä testattu ja otettu käyttöön. Kuten keskuspuskimen lämmitys. | |
| 06.02.2011 09:26 | Jani Aas: | Flirtissä keskuspuskimen lämmitys on erittäin hyvä kun se on päällä. | |
| 06.02.2011 11:43 | Jimi Lappalainen: | Keskuspuskin = kytkin? Noinko se siis on? En mä tiedä. | |
| 06.02.2011 12:01 | [Tunnus poistettu]: | Keskuspuskin ja automaattikytkin ovat synonyymejä. Melko yllättävä tieto muuten Janilta: keskuspuskimen lämmitys on erittäin hyvä kun se on päällä; kaupasta voi ostaa enemmän tuotteita, kun se on auki. | |
| 06.02.2011 12:34 | Topi Lajunen: | Ei sen kuitenkaan tarvitse olla automaattinen ollakseen keskuspuskin... Yleisimmin käytössä oleva termi vekottimelle lienee "päätykytkin". | |
| 06.02.2011 12:37 | [Tunnus poistettu]: | No nyt päästiin Topin kanssa ns. väittelyetäisyydelle: käytät muotoa "yleisimmin (käytössä oleva termi)". Onko nyt aivan varma ja kiveen kirjoitettu, että nimenomaan päätykytkin olisi useammin käytetty kuin keskuspuskin tai automaattikytkin? Sallinet mun olla eri mieltä asiasta. Mitä automaattikytkimeen tulee, mun nähdäkseni melkein kaikki keskuspuskimet ovat tässä maassa automaattikytkimiä. (EDIT: lisätäytteenä vika lause) | |
| 06.02.2011 14:11 | Harri Junttila: | Oulussa kun kuvasin flirttiä lähempää niin kiinnitin huomiota juuri siihen että kytkin oli sula ja vesi tippasi siitä vaikka oli lumikeli ja pakkasta. | |
| 06.02.2011 14:33 | Topi Lajunen: | Mikko, ei minulla luonnollisestikaan ole kirjoitettua faktaa sanojen yleisyydestä sen enempää kuin sinullakaan, mutta käsitykseni mukaan sanaa "päätykytkin" käytettäneen tällaisesta Sm-tyyppisestä automaattikytkimestä siellä, missä näiden kanssa ollaan päivittäin tekemisissä. Voisi ehkä ajatella, että "keskuspuskin" on tällaisen päätykytkimen yksi funktionaalinen osa. Ei-automaattinen keskuspuskin muuten löytyy esim. Helsingin raitiovaunukalustosta. | |
| 06.02.2011 14:52 | Ilmari Seutu: | Milloinkohan tulee Helsinkiin yleiseen liikenteeseen. | |
| 06.02.2011 15:00 | Jimi Lappalainen: | Ei varmaan kauan mene. | |
| 06.02.2011 16:47 | Kimmo T. Lumirae: | Etenkin kapearaiteisilla radoilla käytetään hyvin usein keskuspuskimia, jotka eivät ole automaattisia. Keskuspuskin on rautateiden liikkuvassa kalustossa käytetty puskintyyppi, joka sijaitsee kaluston keskilinjalla. Keskuspuskinta käytettäessä ei tarvita sivupuskimia. Keskuspuskimeen voi olla yhdistetty automaattikytkin. Moottorijunien junayksiköiden päissä käytettäviä, yleensä automaattisia keskuspuskimia nimitetään päätykytkimiksi. (Taidan viedä wikipediaan suunnilleen tällaisena...). | |
| 06.02.2011 17:34 | [Tunnus poistettu]: | Kimmon kommenttiin: juuri kapsujen käyttämien ei-automaattisten keskuspuskinten vuoksi käytinkin sanamuotoa "melkein kaikki". Topin kommenttiin: onko niin, että Stadin sporien keskuspuskimet eivät ole automaattikytkimiä? Ts., jos spora ajetaan toiseen kiinni, vaaditaanko välin kytkentään habavoimaa? Mainittakoon, että mulla sitä olisi hyllyssä, sillä sain pyörätuolini sutimaan tossa pari päivää sitten. | |
| 06.02.2011 20:53 | Jorma Toivonen: | Pyydän anteeksi, että ajattelematon ensimmäinen kommenttini sai aikaiseksi moisen sanailun. Toki tarkoitin päätykytkintä. Muutaman kymmenen vuotta tulin hyvin ymmärretyksi ammatissani käyttäessäni päätykytkin nimitystä Dm- ja Sm-kaluston yhteydessä ja keskuspuskinta SA3-varustettujen vetureiden puheessa ollessa - "automaatti-väliä" käytettiin puhekielessä kahden SA3:n kytkeytyessä. Mitkälie oikeat nimitykset, mutta toimehen tultiin useimmiten. | |
| 06.02.2011 22:32 | [Tunnus poistettu]: | Elä nyt Jorma mitään pyydä anteeksi. Kiinnitä anteeksipyynnön sijaan huomiosi siihen, millainen etu tällaisestakin "sanailuista" on: jos Kimmo tuon rustaa tommosenaan Wikipediaan, niin tuskin koko artikkelia olisi Wikissä ilman tätä "sanailua". Itse kirjoitin tähän ketjuun tänään klo 12.01 väittämän, joka osoittautui sittemmin osin vääräksi tai osittain vääräksi: "Keskuspuskin ja automaattikytkin ovat synonyymejä." Tarkoitin tietenkin VR:n kalustoa, mutta sitten porukka keksi kapsujen keskuspuskimet, jotka eivät ole (aina) automaattikytkimiä. Jutun punainen lanka oli siis se, että sanailu on enemmänkin plussaa kuin miinusta, ainakin mun mielestä. | |
| 06.02.2011 23:52 | Kimmo T. Lumirae: | Jorma: eikö puheena olleiden määritelmien mukaan päätykytkin ole keskuspuskin, siinä missä SA3:t ovat automaattikytkimiä, nämähän ovat oikein. Mutta Mikko oli tosiaan metsässä noiden synonyymiensä kanssa, siitä aihe. | |
| 07.02.2011 00:29 | Jorma Toivonen: | Kimmo: älä ala sa****a sekoittamaan vanhuksen aatoksia, tokihan esim. Dm- ja Sm-kalustossa (-6, -7, -8, -9, -1, -2, -4) on / oli sivupuskimet, mutta erittäin harvoin koskettivat toisiaan, joten voiman otti vastaan päätykytkin (no-jaa, keskuspuskin). SA3-kytkin (sillähän saattoi puskea voimallisemminkin) ei mielestäni ole varsinaisesti automaatti-kytkin, koska "välissä" joutuu käymään joka tapauksessa (ilmayhteyksien kytkeminen/irroitus), vaikkakin noita ilmaisuja työelämässä tuli käytettyä. Jätän keskustelun jatkamisen nuorison huoleksi. Mielestäni puskin on puskin, johon voi voimallisesti puskea, noita vääntyneitä päätykytkimiä tuli aikoinaan nähtyä jonkin verran. Mm. lätän päätykytkintä ei suositeltu käytettäväksi vaunun/-jen työntämiseen apukytkimen avustuksella, vain vetämiseen. | |
| 07.02.2011 12:54 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvä että keskustelua syntyy, kiitos Jorma. Pitäisi varmaan vielä tarkentaa keskuspuskimen ja automaattikytkimen määritelmää. Eli: Keskuspuskin on rautatiekaluston kytkemiseen käytettävä laite, joka yleensä välittää sekä vedon että puskinvoiman ja korvaa näin sekä sivupuskimet että erillisen kytkimen. Automaattikytkin on keskuspuskin, joka koskettaessaan toista vastaavaa, kytkeytyy mekaanisesti automaattisesti. (Näin esim. Vapiti ei ole automaattikytkin mutta Lätän Runnvika on, ja muistettakoon, että siinäkin piti yleensä kytkeä välikaapelikin siinä missä SA3:ssa jarruletku). Joko tuo alkaa olla hyvä määritelmä? Mutta ne Porkkanan sivupuskimet...olisivatkohan ne olleet hätätilanteita varten, jolloin kalustoa oli kerta kaikkiaan pakko siirtää työntämällä, käyttämättä apukytkintä; silloin oli joku paikka koneen nokassa, mihin nojata puskimilla? Itse asiassa kotimaisissa SA3-vaunuissakin on sivupuskimet, ystävyyssidekäyttöä varten, vaikkei niitä siis automaattiväleissä tarvita mihinkään. | |
| 07.02.2011 14:26 | [Tunnus poistettu]: | Kimmo tai kuka tahansa muu: onko Sm1/2-kaluston sivupuskinten funktio näin ollen sama kuin Porkkanoidenkin? Hieman off topicina mainittakoon, että juuri tätä nimenomaista keskustelua en välttämättä lainaisi kahvipöytäkeskusteluun, jos olisin ensitreffeillä vastakkaisen sukupuolen kanssa... | |
| 07.02.2011 16:38 | Kimmo T. Lumirae: | Luulisin niin, Mikko. Ja olen tuosta kahvipöytäkeskustelusta samaa mieltä, tulee mieleen vanha kaverini, joka oli treffeillä keskittynyt selittämään 426 Hemi -veekasimoottoria...se tyttöystävä minulle siitä kertoi... | |
| 07.02.2011 16:53 | Juhani Pirttilahti: | Porkkanan sivupuskimet on järeää tavaraa. Taisivat olla 8mm teräslevystä kasattu. Kelpaa niihin työnnellä veturilla. | |
| 07.02.2011 17:37 | Hannu Lehikoinen: | Eiköhän Dm7-9 ja Sm1-2-kaluston sivupuskimien ensisijainen funktio ole vastapuolen sivupuskimista tulevien törmäysvoimien ohjaaminen runkorakenteisiin korin sijaan. Puskimet eivät kestä kovin kummoisia voimia (varsinkaan Lätässä), mutta ne säästävät korivaurioilta "pienissä hipaisuissa". Suosittelen Pirttikselle, ettei Porkkanaakaan siirrettäisi vain sivupuskimista työntämällä. | |
| 08.02.2011 01:22 | Juhani Pirttilahti: | Samaa sarjaa kytkettäessä sivupuskimet ei taida kovinkaan usein kohdata toisiaan. Etäisyyttä jää niin paljon. Päätykytkin ei anna myöten sen vertaa. Ei tietenkään voi olla ensimmäinen vaihtoehto tuuppia junaa veturilla sivupuskimia vasten, vaikka ne onkin kytkimen jälkeen (porkkanassa) vahvin kohta keulassa. |