??.??.1966 / Kotka, Kotkan satama
Tapio Muurinen

??.??.1966 Hr13 2334 on tuonut jälleen kerran tavaraa Kouvolasta sataman ratapihalle. Muuten on hiljaista, koska on suunnuntai. - Palotorninvuoren kohdalla kaijassa on mm. FÅA:n m/s "Triton" suojakannet suljettuna. Aamulla hyörinä taas alkaa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kotkan satama (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Kotka
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 11.02.2011 22:48
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

12.02.2011 04:27 Toivo Ylimaa: Hei! Olenpa nyt pari vuotta viettänyt tämän sivuston kanssa kolmisen tuntia joka päivä ja AINA kun tulee Sinun ottamasi kuva, aika pitenee... Tätä kuvaa olen tutkinut kohta vartin.
Minua ei todellakaan kiinnosta nämä nykyiset "muovijunat", vaan kaikki entinen..Tosin olen sen verran tekniikkahullu että voisin katsella koko yön näiden Oikeiden vetureiden konehuonekuvia. Kuten myös mitä kaikkea on tapahtunut niissä tuhansissa ajoissa joita nämäkin ovat tehneet..Olen syntynyt 1956. Ensimmäinen junamatka Helsingistä Hämeenlinnaan oli hyvin mieleenpainuva. Ehkäpä 1962. Muistan sen höyryn ja vihellyksiä. Ja ehkä 1969? Isä vei poikansa Porvooseen lätällä.
Viime kesäkuukaudet hupenivat kun katsoin kaikki nimelläsi olevat kuvat. Katson vielä uudestaan!!
ps. Riittikö nuo ilmanottoaukot MG-moottoreille? Oliko sisällä tuulettimet niinkuin deevereissä??
Olivatko/ovatko "valokaaret" totta siellä sähköpuolella?

Kaikkea hyvää Sinulle!!!

toivo ylimaa pepe.ylimaa@dnainternet.net
12.02.2011 10:51 [Tunnus poistettu]: Montakohan laivaa tuota samaa sarjaa, kuin mitä oli Triton, mahtoi FÅA:lla olla? Tuntui että joku niistä oli aina Kotkassa satamassa. Huru on tuossa kuvassa vielä aika alkuperäisessä asussaan, vislat ja kellot ovat ohjaamoiden "vintillä" pellin alla, josta ääni kuului kai paremminkin ohjaamoon kuin sinne minne sen oli tarkoitus kuulua. Pakoputkien jatkeet on tulleet muotiin myöhemmin. Nuo "räystään " alla olevat aukot ovat moottorin polttoilmaa varten ja aukkojen takana on ilmanpuhdistussuodattimet, öljyssä kastellut metalliset verkkosuodattimet. Vasemmanpuoleisen ohjaamon oven takana sivuseinällä olevat suunnikkaan muotoiset aukot ovat dieselin jäähdyttimen ilmanottoaukot. Aukoissa on ulommaisena moottorin lämpötilan ohjaamat paineilmakäyttöiset säleiköt. Säleikköjen takana on jäähdytyskennot. Veturin katolla heti ohjaamoiden takana näkyy jäähdyttimien tuulettimet jotka imevät jäähdytysilman sivulla olevista aukoista ja puhaltavat ne ylöspäin.Noitten tuulettimien tehoa kuvaa se että jäähdyttimien suojasäleiköt sivät avautuneetkaan ja tuuletin lähti käyntiin niin imu tempaisi säleikköjen ympäriltä tiivistekumit vaivatta mukaansa. Oikeanpuoleisen ohjaamon takana "räystäällä" näkyvästä aukosta otetaan ilmaa ratamoottorin tuuletukseen. Lämpöä koneisto kehittää niin paljon että se vaatii hyvän ja jatkuvan tuuletuksen, muuten matkanteko loppuu pian. Periaate Dv:n jäähdytyssysteemin kanssa on samanlainen, ilmaa imetään kennojen läpi ja puhalletaan ylös. Tuulettimen säätö poikkeaa periaatteeltaan, Dv:ssä säätö on hydraulinen, hurussa sähköinen. Nuo Toivon mainitsemat "valokaaret" olivat ihan totta. Oli sellainen ei haluttu ilmiö. Päägeneraattorit ja ratamoottorit ovat tasavirtakoneita ja niissä on hiilet kuten
tasavirtakoneissa yleensä on. Hiilistä kehittyy pölyä joka on sähköä johtavaa. Kun pölyä on riittävästi sähkö "karkaa" hiilipölyn muodostamaa oikotietä pitkin. Sähköhän on tunnetusti laiskaa ja pyrkii menemään suorinta tietä. Tuo oikotie tulee käyttöön yleensä silloin kun on paljon tehoja päällä ja jännite korkea. Karkulaissähkön määrä on luokkaa useita satoja kilowatteja ja karkaamisen kuulee tykinlaukausta muistuttavasta äänestä. Puhutaan läpilyönnistä tai ylilyönnistä. Tuo tapahtuma on siitä hankala että se rikkoo usein generaattorin ja ratamoottorin eristyksiä. Paukku saaattaa tapahtua generaattorissa mutta pahimmat eristeviat ovatkin tulleet moottorin puolelle.
12.02.2011 12:06 Tapio Muurinen: Kiitoksia Toivo mukavasta palautteestasi. Tarkoituksella olen painottanut näitä vanhempia vuosikertoja, kun itsekin oli nuori ja kuvattavaa riitti.
12.02.2011 12:31 Tapio Muurinen: Antsa tuntee Hurun perinjuurin; asunut yhteenlaskettuna varmaan vuosia Hurun hytissä ja konehuoneessa :) - Tuota "Mira-luokkaa" (ensimmäisen aluksen mukaan vuodelta 1956) oli tusinan verran; näitä Suomen vientiteollisuuden "työjuhtia" - toivat toki myös paluukuormina Euroopasta hyödykkeitä ja etelän "hetelmiä" Pohjolan perukoille . Jos sallitaan (tähtisarja): Mira, Triton, Vega, Poseidon, Tellus, Taurus; (kuntasarja): Ivalo, Inari, Salla, Iniö; (orpo) Inha. Jäiköhän joku pois? Olivat erittäin tuttuja kaikki niin Kotkassa kuin Haminassa. Aina niistä joku oli lastaamassa.
12.02.2011 20:28 [Tunnus poistettu]: Aikaisemmin vetureiden jäähdytysjärjestemässä käytettiin vettä. Huollossa siihen lisättiin jotakin ruostumista ja syöpymistä ehkäisevää kemikaalia mutta jäätymispistettä se ei muuttanut. Hr13 veturissa, kuten monissa muissakin sarjoissa, on kaksi jäähdytyskiertoa,pääkierto ja sivukierto. Pääkierto jäähdyttää varsinaisen moottorin ja ahtimet, sivukierto ahtoilman välijäähdyttimet, (intercoolerit) ja moottorin öljynlämmönvaihtimen. Pääkierron lämpötila on luokkaa 78-82 astetta, sivukierto 43-45 astetta. Sivukierron jäähdytyskennot ovat säleikköjen takana ulommaisina ja kun kierron lämpötila on alempi, kennot joskus kovilla pakkasilla jäätyivät. Veturissa on hana jolla esilämmityksen aikaan yhdistetään kierrot toisiinsa jotta molemmat kierrot lämpenevät ja pysyvät sulana. Lämmittäjän täytyi pakkasella seurata sivukierron lämpötilaa ja laskea tuon hanan avulla pääkierrosta sopivasti kuumaa vettä sivukiertoon ettei se pääse jäätymään. On veturissa lämpövahtikin joka varoittaa kiertojen liian alhaisesta lämpötilasta, mutta tuo "hallavahti" toimi,olivat sivukierron kennot siinä vaiheessa yleensä jäässä. Parempi oli lähtiessä jättää hanat reilummin auki ja käydä hieman sulkemassa tilanteen mukaan. Kuinka paljon, siinä eri veturit olivat vähän yksilöitä, jopa samassa veturissa oli vähän erilaiset ominaisuudet eri koneistoilla. Tai oikeastaan Hr13 veturissa on neljä jäähdytyskiertoa, kaksi molemmissa moottoreissa. Moottoreiden kesken kierrot ovat täysin erillään toisistaan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!