??.02.???? / O&K tehtaat Berliini, Saksa
??.02.???? Oenstein & Koppelin luottelosta olevat kuvat LWR7 ja LWR11 vetureista. Tässä ilmeisesti varustettuna turvepolttoa varten. Turve saatiin Röjsjön turvesuolta, josta oli ratayhteys LWR:lle
Kommentit
| 18.02.2011 20:06 | [Tunnus poistettu]: | Hienoja harvinaisuuksia! | |
| 18.02.2011 20:26 | Markku Blomgren: | Mikäs LWR:n veturi vielä odottelee kunnostamista Minkiöllä (vai onko Humppilan hallissa)? Muistelin että olisi tuo 11:nen? | |
| 18.02.2011 22:11 | : | Kyllä se on noista kahdesta alempi, eli aiemmin Lahdessa muistomerkkinä seissyt LWR7. | |
| 18.02.2011 23:54 | Jorma Toivonen: | LWR11:ssä kaksi hiekkakupua? En tosin ole minkäänlainen tietäjä näissä veturiasioissakaan, mutta kuinkahan yleinen/harvinainen moinen rakenne lienee? Veturit taitavat olla suunnilleen saman pituisia (?), LWR11:ssä veturiosa pidempi ja tenderi lyhyempi ja LWR7:ssä päinvastoin. | |
| 19.02.2011 10:22 | [Tunnus poistettu]: | Ainakin HKR6 -veturissa oli kaksi hiekkakupua. Toinen lisättiin Karkkilassa, veturihan oli entinen Kuurilan metsäradan Neumeyer. Toinen kupu tarvittiin koska veturia käytettiin raskaimmassa vaihtotyössä ja se ilmeisesti alkoi muuten turhan herkästi lyödä ympäri. Numerosta en ole varma; se ei esiinny historiikissa ja sitä käytettiin ilmeisesti vain puhekielessä - oliko veturissakaan, en tiedä. Veturihan romutettiin radan purkamisen jälkeen. Miten sitten LWR11, olettaisin että toinen kupu on erityistilauksesta lisätty. Ilmeisesti jonkinlainen kokeilu; tämä veturi muistini mukaan oli toinen niistä jotka vietiin sinne Ylä-Syväriin leikkikaluiksi ja sinne jäikin. Se ratahan oli toivoton yritys eikä valmistunut oikeastaan koskaan - vielä toivottomampi kuin saksmannien Kuusamon yritelmä: aadolfit pääsivät sentään kolmisensataa metriä vuorokaudessa eteenpäin, Yläsyvärillä mentiin hyvä jos sata. Ja tämä rata oli sentään lyhyempi ja helpommassa maastossa. | |
| 19.02.2011 11:54 | Ilkka Hovi: | HKR (6) oli romutettu ennen vuotta 1967. Kuljettajat sanoivat näin. LWR11 ei käynyt Y-SR:llä, sinne menivät LWR 8 (0-4-0WT joka sinne jäikin) ja 10 (0-4-2T) joka tuli takaisin. Museorautatie on kustantanut pari hyvää kirjaa, Ylä-Syvärin Rautatie (saa tarkan selvityksen millaisessa maastossa jne rata kulki ) ja Kapeat Kiskot jossa Suomessa olleiden yleiselle liikenteelle avattujan rautateiden historia. Myös hyvät veturilistat. |
|
| 19.02.2011 15:21 | Arttu Manninen: | Hienot kuvat, kiitos Ilkka. Mitä tulee sotaratojen toivottomuuteen tai hitaaseen tai nopeaan etenemiseen, niin kannattaa ajatella niitä resursseja joita eri toimijoilla oli ratansa rakentamiseen; saksalaisilla, vaikka olikin omat hankaluutensa, oli uutta materaalia suoraan tehtaalta ja ilmainen sotavankityövoima (ja varmaan melko ronskit työnjohtomenetelmät); suomalaisilla kippuraisia, sieltä täältä haalittuja kiskoja ja erityyppisiä, osin romukunnossa löydettyjä, vetureita ja vaunuja, joita sitten hyttyssuossa sovitella toimivaksi radaksi. Siihen nähden melkoinen suoritus, vaikkakin lyhytikäinen. | |
| 19.02.2011 22:53 | [Tunnus poistettu]: | Kuitenkin: Ylä-syvärin rata oli tarpeeton jo alun alkaen - koska se rakennettiin silmälläpitäen sitä että sinne aiottiin jäädä, ja ainakin korkeimmalle johdolle oli selvää että mahdoton mikä mahdoton. Nekin voimavarat olisi tarvittu kipeämmin Kannaksella linnoitustyössä joka alkoi vasta viime hetkellä kun siihen asti voimat haaskattiin sinne Äänisen taakse - ja niitä linnoituksia ei koskaan kukaan tarvinnut. Siellä maatuvat vieläkin. Olen jo kauan sanonut että vaikka Itä-Karjalan miehitys oli järkevää sikäli että näin estettiin sivustahyökkäys olisi silti pitänyt kiinnittää päähuomio vanhalle rajalle Kannaksella - silloin olisi se rynnäkkö pysäytetty viikkokausia aiemmin ja ehkä historia kirjoitettu toisin: Viipuri oli ryssille reikä päähän ja sehän oli pakko valloittaa - ja mikä olisikaan ollut seuraus: sota olisi venynyt vähintään kuukauden ja niin olisivat jenkit ehtineet ajoissa aina Brest-Litovskiin asti... ja Itä-Eurooppa olisi säästynyt puolen vuosisadan orjuudelta. Sen erehdyksen jälkiä siivotaan vielä kauan... | |
| 21.02.2011 09:10 | Jouni Halinen: | Kuvia Ylä-syvärin kenttäradasta http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/rata/ | |
| 21.02.2011 11:01 | [Tunnus poistettu]: | Kiitoksia... historia on aina historiaa, erehdyksetkin... | |
| 23.02.2019 01:47 | Anders Still: | LWR 11 ja 9 mikä vuosi oli valmistettu ? LWR1-3 1899 Brooks locomotive works 2-8-0 LWR4-5 1899 Brooks locomotive works 2-6-0 LWR6 1909 Tampella Oy 2-8-0 LWR 1913 moottoridressina "punapiru" LWR7 1921 Orenstein& Koppel 2-8-0 LWR8 1923 Orenstein& koppel 0-4-0wt LWR9 192? Orenstein& koppel 2-8-2 LWR10 1928 Orenstein & koppel 0-4-2t LWR11 19?? Orenstein & Koppel 2-8-2 LWR 1938 Hudson Rata auto |
|
| 23.02.2019 15:13 | Eljas Pölhö: | O&K Dampflokomotiven Lieferverzeichnis (Bude+Frickr+Murray, 1978) mukaan 9 = O&K O&K 11297/heinäkuu 1927 ja 11 = O&K 11565/huhtikuu 1928. Hudson muutettiin rata-autoksi 1947. | |
| 23.02.2019 16:22 | Anders Still: | Suuri Kiitos Eljas Pölhö |