??.08.1967 / Hillo, Hamina, Hamina (uusi)
??.08.1967 Herkästi nousee tyhjäroikka uusia Ob- Hkk- ja vähän vanhempia Hk-vaunuja, kun Tr1 1082 iskee tihenevään tahtiin Poitsilan ratapihan tulotiellä. - Juna T7506 Hillosta Kouvolaan on aloittanut matkansa.
Kommentit
| 28.02.2011 23:09 | Harri Junttila: | Mikä kuva ja mikä tunnelma kuvassa, kerta kaikkiaan upeaa jälkeä. Ompa mahtavat värisävyt vaikka noinkin vanha tämä kuva. | |
| 28.02.2011 23:55 | Tapio Muurinen: | Mukavaa, jos kuva voi välittää menneen ajan tunnelmia. Aurinkokin juuri sopivasti pilkisteli pilvien raosta. - Höyrykone kävi puhtaalla; turhaan ei hiiltä haaskattu taivaalle. Tiheneviä poistohöyryiskuja säesti satojen teleskooppipylväiden ja päätypylväiden kolina, sekä löysien kuormakettinkien helinä. Viimeisten vaunujen jälkeen kuului hetken aikaa pätkäkiskojen lonksutus ja etääntyvän junan kohina. | |
| 01.03.2011 00:52 | Jorma Toivonen: | Herkästi varmaan nousee, mutta ei herkästi kulje... Kevyistä tyhjistä avovaunuista koottu juna taisi olla kaikkein huonoin kulku-ominaisuuksiltaan, joka sa*****n tolppa lisäsi ilmanvastusta, ei rullannut alamäessäkään - kevyesti tosin saattoi nousta ylämäet, mutta ei antanut helpotusta alaspäin tultaessakaan. Muistuu mieleen yksi tammikuun pakkaspäivä vuonna 1975, veturina (poikkeuksellisesti) vahva Dv16-sarjalainen (2021) ja juna Lahdesta Riihimäelle. Junapaino 624 tn:a ja akseleita junassa 104 (6tn/aks) , tyhjiä avovaunuja - koko matkan sai olla täysi rähinä päällä MAN:ssa ja silti 60km:n matkaan kului lähes 1,5 tuntia. Lyhyemmällä ja saman painoisella junalla selvittiin samasta matkasta usein tutummalla ja heikkotehoisemmalla Dv15-sarjalaisella tunnissa, alamäessäkin saatettiin välillä antaa MAN:n huilata. | |
| 01.03.2011 01:02 | Jorma Toivonen: | Vanhat muistot tulevat mieleen nähdessäni kuvia ensimmäisestä todellisesta työkalustani (harjoittelijana), ei ollut helppo ensimmäinen reissuni. Toivotavasti Haapamäkeläiset saisivat tämän yksilön vielä toimintakuntoon. | |
| 01.03.2011 09:28 | Tapio Muurinen: | Totta puhelet! Herkästi liikkuivat uudet rullalaakeroidut avokkaat pienissä nopeuksissa, mutta kun ilmanvastusta piti alkaa voittaa, varsinkin jos sattui kunnon vastatuuli ja kaikki sadat tolpat ja päätyseinät ottivat vastaan, niin alamäetkin sai vetää "täysillä". Onneksi tällä Haminan radalla vauhti ei ollut kummoinen tavarajunilla; sellaista leppoisaa matkavauhtia. | |
| 01.03.2011 09:39 | Tapio Muurinen: | Samantyyppinen kuva, jossa etummainen Vv15 hoiteli koko junan http://vaunut.org/kuva/20185?u=832&m=1&kv=1970&kv2=1974&paik=Hamina | |
| 01.03.2011 19:51 | Seppo Romana: | Tämä vetää hiljaiseksi. Mistä näitä kuva-aarteita aina vain löytyy? | |
| 01.03.2011 20:14 | Pasi Seppälä: | On kyllä mahtava kuva. Pitkään tuli ihailtua, muttei oikein hahmottunut kuvauspaikka. Maisema on kovin erilainen nykyään. Onko otettu nykyisen aseman tai viereisen veturitallin paikkeilta? | |
| 01.03.2011 21:45 | [Tunnus poistettu]: | Kuva lienee otettu aika läheltä Pasin mainitsemia paikkoja. Tuo junan takana näkyvä keltainen rakennus jossa on pääty ratapihalle päin taitaa olla vieläkin olemassa, on maalattu vaaleaksi. Heti rakennuksen takana on nykyinen ratapihan alittava tie veturitallille ja asemalle.Ratapihan toisella puolella oleva metsä ja kalliot on pantu tasaiseksi. | |
| 01.03.2011 21:47 | [Tunnus poistettu]: | Tien takana oli muutama vuosi sitten entinen kääntöpöydän monttu vielä ehjänä, tosin osittain täytettynä. | |
| 01.03.2011 22:48 | Tapio Muurinen: | Hyvin olette jäljillä. Uusi asemarakennus on jokseenkin vasemmalla näkyvän valomaston kohdalla. Se kääntäpöytä oli tuosta Nuutniemen tasolta, jota 4. Ob-vaunu juuri ylittää, noin 200 m samassa linjassa. Vieressä häämöttää heikosti Hillon luvanantokoppi. Kääntöpöytäkin oli louhittu suurimmaksi osaksi kallion sisään, koska sopivaa tilaa ei muualla ollut. | |
| 04.03.2011 20:37 | Tapio Muurinen: | Linkki toiseen kuvaan vastakkaisesta suunnasta http://vaunut.org/kuva/20407?u=832&m=1&kv=1963 Sama valomasto näkyy Riston savupatsaan edessä, ja tuo VR:n ruskea henk.kunnan asuintalo valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunanpielin linkkikuvan vasemmassa reunassa. Punatiilinen veturisuoja on rakennuksen tasalla, tällä puolen ratapihaa | |
| 05.03.2011 01:41 | Jarno Piltti: | Olisipa kuvaajalla ollut mankka mukana. Pankkojen ja ketjujen konsertin voi vain kuvitella! Ensin ehkä painetaan juna kokoon, vaimean kolinan aalto etenee kohti viimeistä vaunua. Vihellys ja rähinä alkaa... | |
| 05.03.2011 17:13 | Tapio Muurinen: | Kieltämättä samoja ajatuksia tuli joskus mieleen silloin ja myöhemminkin; ollapa nyt NAGRA olalla muiden romppeiden lisäksi. Nämä tyhjävaunuroikat tuhansine irto-osineet helisivät ja kolisivat, Gks-roikat kumahtelivat ja jymähtelivät epärytmikkäästi, eri tavalla kuin tyhjät pyttyroikat, Gb:t natisivat ja nitisivat. Hiljaisimpia olivat Hdk-roikat, kuin myös kaikki vaunut lastissa ollessaan. - Kun roikkaa pantiin lähtökuntoon päivystäjän avulla, junamies kävi kytkemässä välit ja kiristeli vähän lenkkejä. Tarvittaessa painettiin välejä kokoon. Samalla hän tarkasti ettei ollut roikkuvia kettinkejä. Lopuksi päähän loppuopastimet valmiiksi. Kun veturi aikanaan tuli päähän, niin vielä junamiehen kävely päästä päähän, jarrujen tarkastus ja kaikki muu OK. sitten kun Salmenkylä oli antanut luvan, vielä kun Haminan h-junat kulkivat, tuli junamies luvanantokopista, käänsi vaihtokielto-opastimen ja vaihteet, jos niitä oli linjaveturin jälkeen muuteltu. Sitten lähtölupa lipulla tai valolla. Kovalla lumisateella joskus roikkaa painettiin vähän kasaan, että edessä on vähän matkaa puhdasta kiskoa. Ne lähtövihellykset oli jääneet jo pois käytöstä. Sitten roikan kiristys muutamalla varovaisella iskulla, kunnes kolina meni koko roikan läpi, kuulostellaan vähän ettei lyö ympäri, ja eikun menoksi... (näin "nuorenmiehen" silmin) | |
| 05.03.2011 17:52 | Jorma Toivonen: | Kiitettävän tarkkaavaisena on Tapio istuskellut Haminan kallioilla seuraten ratapihan elämää - toki runsaasta kuvasadostakin sen on voinut jo aiemminkin päätellä. Sallinet, Tapio, kuitenkin pari korjausta edelliseen tekstiin. Junamiehet toki kokosivat lähtöroikan, mutta vaunumies tarkasti jarrut ja matkakuntoisuuden, vaihdemies taasen käänsi vaihteet ja toimi lähtöluvan välittäjänä junanlähettäjän määräysvallan alaisena. Vaihdemiehen vireys terästäytyi kuultuaan kaksi karkeaa vihellystä (= jarrut kunnossa) ja tiiraili minkä lähdössä olevan veturin valonheitintä vilkauttamalla annettiin ymmärtää junan olevan valmiina lähtemään, saattoi valkoista valoa ikkunasta vilkauttamalla tai ovesta käden heilautuksella ilmoittaa asian tulleen ymmäretyksi. Soitto junanlähettäjälle, joka teki omat toimenpiteensä junan kulun turvaamiseksi. Vihdoin vastasoitto tuli ja toiminta jatkui, kuten Tapio edellä kertoi... | |
| 05.03.2011 18:31 | Tapio Muurinen: | Jorma, sallin mielellään ja otan korjaukset kiittäen vastaan. Muistelin tuossa lähinnä 1960-lukua, jolloin oli aikaa vielä istuskella tässä kalliolla http://vaunut.org/kuva/67563?u=832&m=1&kv=1962&kv2=1970&paik=Hamina Tehtäväjako ja hierarkia ei täysin tullut selville. Silloin ei ollut radioita, kaikki pelasi signaaleilla. Ratapihan loppupään kaarteisuuden takia jarrujenkoettelijan oli joskus selvästi vaikeuksia saada yhteyttä veturiin. Parhaimmillaan mitä näin oli aikaisin aamulla kolmekin junaa Ristot keulassa odottelemassa lähtölupiaan. | |
| 05.03.2011 20:07 | Jorma Toivonen: | Yksi ammattilainen jäi mainitsematta. Junan valmistuttua junatoimistosta lähti junan viertä maleksimaan järjestelymestarin alainen "sihteeri", kainalossaan rahtikirjapaketti veturin päälle toimitettavaksi ja kädessään vaunuluettelo. Hänen tehtävänään oli tarkistaa, että junan vaunujärjestys oli luettelon mukainen, eikä mukaan ollut eksynyt "pimeitä" vaunuja. | |
| 06.03.2011 01:16 | Jorma Toivonen: | Nimityskin taisi tulla aivojen kätköistä mieleen vihdoinkin - "sihteerin" tilalle voisi laittaa nimityksen "aave-konduktööri" (muistinkohan nimen oikein?). | |
| 09.03.2011 20:48 | [Tunnus poistettu]: | Pohjois-Savossa tuo "sihteeri" "aavekonduktööri" tunnettiin petsarina. Nimitykset vaihtelevat eri puolilla Suomenmaata. |