06.12.1974 / Germania, Ruotsi
06.12.1974 Rautatieharrastajien kapearaidelättämatka, 891 mm. Junassa on Hilding Carlssonin valmistamia uumajalaisia lättiä, sarjassa YP, vuodelta 1954.
Kommentit
| 03.04.2011 08:43 | Timo Salminen: | Missäs tällainen Kermaania sijaitsee? Kartat eivät näyttäisi äkkiseltään tuntevan. Ubi Germania est? | |
| 03.04.2011 11:07 | Tunnus poistettu: | Ovat tainneet eksyä Saksaan :) Ovatko nuo vaunut ulkomitoiltaan sanlaisia kuin normaalleveyden radallakin? |
|
| 03.04.2011 13:42 | Kimmo T. Lumirae: | Pituustietoa ei nyt löydy tähän hätään mutta kapeampiahan nuo ovat kuitenkin. Moottorina oli muistaakseni Scanian kuusisylinterinen Scanian/Valmetin suoraa kasia vastaan, ja teho 115 hv. | |
| 03.04.2011 14:45 | Tunnus poistettu: | Kyllä vaikuttaakin vähän kapeammalta, mutta ilme on kovin tutun näköinen. Entä miten suhtautuvat Ruotsin normaaliratojen lätät suomalaisiin sukulaisiinsa? | |
| 03.04.2011 15:49 | Arto Hellman: | Germania: http://banvakt.se/sok.php?objekt=5246 YP: http://www.jarnvag.net/index.php/vagnguide/utgangna-motorvagnar/yp |
|
| 03.04.2011 16:56 | Tunnus poistettu: | Jännä muuten tuo raideleveys. Lieneekö tasaluku vaaksoja, kyynäröitä tai tuumia? Kerran erehdyin kysymään liikennöitävien ratojen raideleveyksiä ja sain mykistävän määrän versioita. Mikähän ihme panee keksimään aina pyörää uudestaan? Luulisi parin kolmen leveyden riittävän jolloin yhteensovittaminenkin olisi helpompaa. Olen kyllä kuullut valinnalla olevan strategistakin merkitystä, mutta kai sitä harva kenraali lähtee junalla naapurimaata valtaamaan. | |
| 03.04.2011 17:11 | Topi Lajunen: | 891 mm on kolme ruotsalaista jalkaa. http://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_feet . Eri raideleveyksistä listausta (niitä tosiaan on paaaaaljon): http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_rail_gauges | |
| 03.04.2011 17:32 | Tunnus poistettu: | Niin on tosiaan raideleveyksiä maailmassa muillekin jakaa. Nuo vanhat pituusmitat (ja monet muutkin mitat) jalat sun muut perustuvat ihmisen mittoihin, mutta erikokoisillahan, ja eri maissa nuo mitat vaihtelevat. Antavat kuitenkin suuruusluokan asioille. Minulla on tapana kertoa leipäreseptini niin, että otetaan kahmalollinen vehnäjauhoja, kourallinen ruisjauhoja ja muutama hyppysellinen suolaa ja hiivaa sellainen sopiva määrä. Siitä syntyy yksi passelinkokoinen leipä lämpimäisiksi. | |
| 03.04.2011 19:45 | Joni Lahti: | Ollaan Danderydissä RT90:n mukaan paikassa X 6588962 Y 1630141. Värikuva vuodelta 1976 http://banvakt.se/bvst_stor/2923.jpg Noilla tienoilla on joskus mennyt Germaniavägen. Miten paikan nimi on mahtanut ääntyä ruotsalaisten suussa? Mikä olisi lähin asu: [ gærmania], [jærmania] vaiko [jær mania] tai [jær ma:nia]? - Ruotsalainen tuuma oli vain 24,74 mm ja Ruotsin jalka näin ollen vain 296,9 mm. Jos tässä olisi brittiläinen tuuma ollut perustana, olisi raideleveys kolmella jalalla ollut 914 mm. Kerrottakoon myös, että Ruotsin sodissa tuli paljon sekaannuksia, sillä Venäjä noudatti brittiläistä tuumaa. Kun toinen sai sotasaaliina tuumaisesti merkittyjä tykkejä taikka ammuksia niihin, eivät ne mitoiltaan sopineet ristiin. Kolme tuumaa ei ollutkaan kolme tuumaa... | |
| 03.04.2011 22:49 | [Tunnus poistettu]: | Hankala on kirjoittaa lausumistapaa auki, mutta ite sanoisin Germanian rikssvenskaksi "jermaannijje". Mikäli tämän haluaa kuulla livenä, ei kun seutubussi kainaloon ja tervetuloa kämpilleni kuuntelemaan tämä veto. | |
| 04.04.2011 15:23 | Joni Lahti: | Ruotsi on ollut aikoinaan todellinen raideleveyksien mekka! Tässä joitakin muita Ruotsissa käytettyjä kapearaiteisia mittoja: 1217 mm = 4 eng. jalkaa, 1188 mm = 4 ruots.jalkaa, 1099 mm = 44 ruotsin tuumaa, 1093 mm = 3,59 ruots.jalkaa, 1067 mm = 3,5 eng.jalkaa, 1000 mm, 802 mm = 2,7 ruots.jalkaa, (891 mm:n "budgetversion"), 770 mm, 762 mm = 3 eng.jalkaa). 750 (saksalainen), 693 mm = 28 ruots.tuumaa ja 600 mm. Lisäksi vielä 1435 mm ja 891 mm ohella tietysti 1431 mm ja 1524 mm. Täältä lisää yksityiskohtia http://sv.wikipedia.org/wiki/Sp%C3%A5rvidd#Sp.C3.A5rvidder_i_Sverige - Jotain tuollaista lausumistapaa olettaisin kuin Mikko esittää. | |
| 04.04.2011 15:47 | Kimmo T. Lumirae: | Muistelen, Markku, että ruotsalaisten pituus (siis lättien) on enemmän kuin suomalaisten (johtunee osin ruotsalaislättien pidemmästä ja suipommasta nokasta) mutta muuten kaiketi mitoitus on kovin samantapainen. Ruotsalaiset käyttävät pienempiä pyöriä malliin Dm6 ja laatikko lienee viisivaihteinen. Tarkistelen näitä faktoja heti, kun muistan pöyhiä kirjahyllyäni. Tämä kapearaidemalli on itse asiassa paljon enemmän suomalaislätän näköinen kuin leveäraideversio http://www.vaunut.org/kuva/59157?maa=141&tag0=3|| | |
| 04.04.2011 19:13 | Tunnus poistettu: | Ainakin tuossa edestä kuvatussa kapearaideversiossa on kovasti samanlaiset piirteet kuin suomalaisissa. Joissain ruotsalaisversioissa taisi olla myös huomattavan leveät ikkunat keulalla. | |
| 04.04.2011 20:13 | Eljas Pölhö: | Kyllähän kapearaidemallli on enemmän suomalaistyylinen, koska se on Hilding Carlssonin piirustuspöydältä, kuten myös Dm6-7 (perusta). Sen sijaan ruotsalaiset normaaliraiteiset ovat ihan muiden suunnittelemia. | |
| 04.04.2011 22:03 | Jorma Rauhala: | Tämä seisake on siis Tukholmassa, Roslagsbananin verkostolla, lyhyehköllä ( n. 4-5 km) Eddavägenin rataosalla (Djursholms Ösby-Eddavägen). Noin 9 km päässä Tukholman Itäiseltä rautatieasemalta. Kun tämä ruotsalaisten järjestämä harrastajamatka ajettiin, ajojohdot oli jo päästetty tällä haaralla kylmiksi ja arkipäivän pari hassua junavuoroa ajettiin Roslagsbananin dieselverkostolta pohjoisesta siirretyillä lättähatuilla. Tällaisilla junilla on muuten 1960-luvun alussa ajettu jopa laivapikajunaa "Finländaren" Tukholman ja Norrtäljen välillä. Tämä rataosa lakkautettiin 1976 ja kaikki liikenne siirrettiin busseille. | |
| 05.04.2011 06:11 | Tunnus poistettu: | Minkähän värinen tuo laivajuna oli? Muistan kyllä lehtiuutisen, mutta kun kuvat olivat noihin aikoihin mustavalkoisia, kuvittelin lätän suomalaisväreihin. | |
| 05.04.2011 19:11 | Jukka Eklund: | Tuollaisella olen pikkupoikana kuukytluvun puolivälissä matkustanut Linköpingistä Normlösaan menopaluuna. Sen muistan, että epäilin junan kaatuvan helposti noin kapealla raideleveydellä. | |
| 05.04.2011 19:39 | [Tunnus poistettu]: | Mä menin vuonna 1991 Västervikistä Hultsfrediin ja takaisin tommosella lätällä. Matka kustansi muistaakseni 80 kruunua eessuntaassun. En kylllä muista VHVJ:n lätän sen kummemmin kiikkuneen puolelta toiselle. Sen sijaan Västervikin Smalspåretin lipunmyynnin mimmin kommentin muistan varmasti aina, kun ostin lippua: "Du har lite dialekt, är du från Norrbotten?" -Nää, jag är från Martsari, tuumasin. Rouva tuumasi tähän amerikkalaisittain "Ja, bra", eikä hänellä ollut harmainta hajuakaan, että mitä sanoin. | |
| 25.12.2012 11:44 | Teemu Tuomisto: | Asjallista. | |
| 25.12.2012 13:18 | Heikki Kannosto: | Siellä täällä muistan nähneeni Ruotsin jalalle nimet decimalfot ja kymmenysjalka ja vastaavasti nimen kymmenystuuma, joka onkin siis ollut 29,7 mm. | |
| 18.03.2013 21:24 | Heikki Kannosto: | Jälkijättöisesti tuohon kielikommenttiin: 1981 tukholmalaisessa pienoismallikaupassa piti pyytää että hidastatko vähän, "jag är från Finland", johon kommentti oli "Ojdå, jag trodde att du är från Luleåtrakten". Jälkeenpäin on usealtakin taholta vahvistunut että suomalainen kouluruotsi on riikinruotsin murteista intonaatioltaan lähimpänä norrlanninruotsia. | |
| 19.03.2013 02:31 | Timo Valtonen: | Vuosikymmeniä sitten ihmettelin kun useamman kerran minua luultiin Tukholmassa islantilaiseksi. Luulin sitä pahemmanpuoleiseksi herjaksi kunnes kuulin jossain kaupassa kahden islantilaisen keskustelevan ruotsalaisen myyjän kanssa. Puhuivat ruotsia kuin suomalaiskoululaiset pakkoruotsia. Aivan sama ääntämys ja intonaatio. |