26.03.1964 / Hamina, Hillo, Hamina (uusi)
26.03.1964 Pääsiäisaiheinen kuva - kiirastorstaina koulupäivän jälkeen ajattelin käväistä Hillossa katsomassa, mitä mielenkiintoista tällä kertaa. Ainakin T7511 tulee "alas" vähän ennen klo 16. Riston pyörästöä olin yrittänyt piirustaa, mutta miten ne kiertokanget, luistit ym. oikein menivät. Mennäänpä Nuutniemen ylikäytävälle ja otetaan kuva selventämään asiaa. Pahus kun kiertokanki sattui juuri kuolleeseen kulmaan ja peittää kytkintangot, mutta näkyyhän muut aika hyvin. - Juna oli hiljentänyt Ässälle, jos pitää vaikka pysähtyä, mutta ratapihalla heilahtaa vihreä lippu. Vislaus merkiksi ja valtaventtiilistä hyöryä sylintereihin. Juna vyöryy Keskiratapihalle. (Päättelin vuoden lumitilanteen mukaan. Vuonna 1963 pääsiäinen oli pari viikkoa myöhemmin, kuin 1964).
Kommentit
| 21.04.2011 21:36 | Sauli Mäkelä: | Ai että jonaan päivänä, .kun miä kirjotan (tai ees ottasin mun iskän puheet nauhalle). Siitä saattais tulla "Myllykosken Kyläkirja 3. Rautatien vaikutus jokaiseen pieneen poikaan" | |
| 21.04.2011 21:50 | [Tunnus poistettu]: | Pieni pääsiäispähkinä:Kun tuossa kuvassa on kiertokangen isopää kello kolmessa niin paljoakohan se näyttäs toisella puolen? | |
| 21.04.2011 22:49 | Topi Lajunen: | Arvataan kahdesta vaihtoehdosta toinen: kuusi. | |
| 21.04.2011 23:19 | Petri Koskela: | Kun toisen puolen kammentapin paino pitää kompensoida tällä puolella (Ivalo s.203) on vastapainoa kasvatettu ja siirretty toisen puolen tapin suuntaan. Kello kuusi sanon minäkin. | |
| 21.04.2011 23:43 | Tapio Muurinen: | Oikeanpuolen kampi menee 90 astetta edellä. | |
| 22.04.2011 15:10 | Tapio Muurinen: | Antsa ei ole kiireiltään ehtinyt tuomaroimaan vastauksia (klo 6/12). Mutta pääsiäinen jatkuu - jos veturin näki kauempaa, eikä numeroita erottanut, niis mistä tunnisti, että on jungilainen? | |
| 22.04.2011 18:26 | [Tunnus poistettu]: | Tuomari on hieman epäpätevä eikä tiedä itsekään onko oikea vastaus kuusi vai kaksitoista. Mutta kampien kulma 90 astetta on oikein. Alussa ne pystyi erottamaan, myöhemmin ei, tai kyllä kai ehkä, suappaapa pystyä. Kun savolainen puhuu on ymmärtäminen aina kuuntelijan vastuulla. :-)) | |
| 22.04.2011 19:00 | Petri Koskela: | Tämän kuvan perusteella on vaikea sanoa kumpi on oikein kun kampi ei taida olla ihan kolmessa vaan vähän vaille, muissakaan vorgin ristokuvissa ei kunnolla näy vastapainon asemaa kammentappiin nähden - sen tiedon ja neljännessä kommentissa olevan perustelun voimin voisi varmistua asiasta. Nyt joku Toijalaan, Haapamäelle tai Kurikkaan tarkistamaan luonnosta kumpi on edellä - ellei Tapion asteet ole varmaa tietoa, kaipa Haapamäellä joku on paikalla kun on näin pitkä vapaa. Tarkoittaako veturin oikea ja vasen kuljettajan näkökulmasta katsottuna vai edestä? | |
| 22.04.2011 21:46 | [Tunnus poistettu]: | Tuo näkyvä puoli kai yleensä ymmärretään oikeaksi puoleksi. Käyttöpyörän kammentappi on noin kello kolmessa; ollaanko samaa mieltä? Olen vahvasti sitä mieltä että tällöin toisen puolen kammentappi on silloin kello kahdessatoista. Pyörien vastapainot eivät ole täysin symmetrisesti kammenetappien vastakkaisella puolella vaan ikäänkuin hieman edellä. Tällä tasapainotetaan kiertokangen liikkeestä syntyvää epätasapainoa. Parhaitenhan tasapaino saataisiin kun kammentappien aste-ero olisi 180 astetta mutta tällöin kävisi niin että jos kone pysähtyisi kuvassa näkyvään asentoon se ei lähtisi omin voimin liikkeelle.Tuolla pystyikö alussa erottamaan, tarkoitin oliko kone jungilainen vai joku muu. Mutta eipähän tuo tunnistus taida kattilan vaihdossa hävitä minnekkään. | |
| 22.04.2011 22:51 | Tapio Muurinen: | Samoilla lukemilla ollaan. Oikean puolen kammentappi menee klo 3:ssa ja vasen tulee 90 astetta perässä. - Noista Jungin pelleistä; samat suojapellit kääräistiin kattilan ympärille, vaikka kattila vaihtui. Suomalaisiin verrattuna niissä oli eroa. | |
| 22.04.2011 23:29 | Tatu-Pekka Paukkunen: | Jungin ristoissa oli tietty rullalaakeritenderi, jotka nyysittiin Pekkoihin. Jostain päin mielen sopukkaa puskee tieto rullalaakereista juoksu- ja/tai etutelissä. Tämä on sit vain kuultua tietoa, voiko joku vahvistaa? Vanhoillis-VR tilasi vissiinkin taloussyistä liukulaakerikoneita, vaikka Jung olisi rakentanut kokonaan rullalaakeroidut veturit. Muistaakseni johto- ja juoksuteli on rullalaakereilla, mutten ole varma. | |
| 24.04.2011 11:02 | [Tunnus poistettu]: | On sattunut tuokin ristikappale kuvaan, minkä suuntaisia voimia siihen kohdistuu veturin vetäeässä junaa? | |
| 24.04.2011 17:03 | Tapio Muurinen: | Oliko tämä yleisökysymys? - Harrastelijan vapaalla mielikuvitustietämyksellä sen kautta kohdistuu kaikki junan kiihdyttämiseen tarvittavat voimat, jotka varmaankin liikkeellelähdettäessä ovat suurimmillaan. Juuri nyt männän etupuolelle paukahtaa höyrynpaine, joka välittyy männänvarren kautta ristikappaleeseen kovana puristuksena. Kun kiertokangen tappi pyörähtää 90 astetta ala-asentoon, pyrkii momentti työntämään ristikappaletta ylöspäin, mutta johtokisko eliminoi ylöspäin suuntautuvan voiman, eikä männänvarsi pääse taipumaan. Toisella puolella tilanne on juuri sellainen, mutta voimamomentti on alaspäin. Eli ristikappaleeseen kohdistuu koko ajan sekä puristavia että vetäviä voimia, mutta myös ylös-alas vääntäviä voimia, jotka yhdellä (tässä tapauksessa) tai kahdella johtokiskolla suunnataan vaakasuoriksi, eli eteenpäin vieviksi voimiksi. - Joskus on sattunut, että männänvarsi on taipunut liian koville joutuessaan. Siihen on ehkäisevä hoito; alennetaan painetta. | |
| 24.04.2011 22:23 | [Tunnus poistettu]: | Ajattelin nyt vain tuota tämän puolen ristikappaletta, eikö toisella puolella tilanne ole vastaava? Tuosta alusta olen samaa mieltä että ylöspäin se pyrkii ristikappaletta nostamaan kun männänvarsi painaa ristikappaletta ja kiertokankea. Kun tappi on pyörähtänyt 180 astetta ja isonpään tappi nousee männävarren yläpuolella niin kiertokanki muodostaa polvikulman jota männänvarsi pyrkii nyt vetämään suoraksi ja taas on ristikappaleen voimavektori ylöspäin? Männän liikkeen voiman suunta muuttuu männänvartta vetäväksi. Joskus on kiva pähkäillä noitakin. | |
| 25.04.2011 00:46 | Tapio Muurinen: | Kyllä, veli todistaa oikein - minä väärässä. Siellä toisella puolella on tosiaan vetävä voima ja kulma nyt suurimmillaan. | |
| 25.04.2011 13:39 | [Tunnus poistettu]: | Ei ole tarkoitus mitenkään kompeilla vaan herätellä porukkaa hieman pähkäilemään asoita. Kun on iso juna perässä ja sitä kiskotaan liikkeelle retuutellaan ristikappeleen johtokiskoakin melkoisilla pystysuuntaisilla voimilla. Öljy johtokiskon ja ristikappaleen liukupintojen välissä on varmaan tarpeen. | |
| 25.04.2011 23:42 | Tapio Muurinen: | Sehän on vain hyvä, että herättelet pähkäilemään. - Öljyt olivatkin silloin tarpeen, kun kiertokanget reuhtoivat ja vääntelivät runkoa puolelta toiselle ja laakerit olivat lujilla. Ristossakin niitä käsikannulla voideltavia kohteita taisi olla puolellaan kolmisenkymmentä; voitelupumpun huolehtimat kohteet erikseen. Jos vielä vähäsen venyttää, niin taakse päin vedettäessä taitaa ristikappaleeseen kohdistua myös alas suuntautuvia voimia. Tosin Ristot enää harvemmin sellaisiin töihin isojen junien kanssa joutuivat. | |
| 26.04.2011 19:45 | [Tunnus poistettu]: | Noinhan se on, takaperin mentäessä voimat suuntautuvat päinvastoin. Nykyään Ristot pärjäävät heikommallakin voitelulla. Olishan hyvä saada joku runsaamman voitelun tarpeeseen. |