26.04.1989 / Heinola, Sinilähde
26.04.1989 Kuva-arvoituksena olleessa kuvassa on Heinolan ja Myllyojan välillä noin 10 vuoden ajan kulkenut aikatauluihinkin merkitty jakelujuna. Se lähti täsmällisesti 10.00 aikaan Heinolasta. Valitettavasti junanumeron olen hukannut. Tavarajunat eivät silloin pysähtyneet Myllyojalla, vaan Kuusakoski Oy:n kuljetukset hoidettiin Heinolan asemalta käsin. Myllyojan sivuraiteelta haki vaunut tehtaan oma veturi.
Kommentit
| 13.05.2011 16:14 | Perttu Karttunen: | Tututlta vaikuttaa, mutta lienee ennemmn Lahti - Loviisa rataosalta kuin täältäpäin suomea, melkein joo lin sijoittamassa tätä kuvaa jonnekkin Sysmäjärvi - Luikonlahti osastolle.. | |
| 13.05.2011 17:17 | Tero Korkeakoski: | Kauttuan ja Kokemäen välillä jossain? | |
| 13.05.2011 17:24 | : | Arvaan Heinolan - Myllyojan - Lahden väliltä. Kauttuan ja Rauman välillä tätä sarjaa käytettiin myös. | |
| 13.05.2011 18:46 | Jukka Martio: | Lahdesta ei olla kaukana, mutta paikan tunnistaminen on vaikeata, sillä tästä aikoinaan usein kuvaamastani maisemasta ei ole nykyisin mitään jäljellä. | |
| 13.05.2011 23:57 | Ari Palin: | Jos Lahden lähellä ollaan, valon suunnasta ja kilometritolpan sijainnista päätellen ollaan Heinolan radalla, ilmeisesti jollakin sellaisella paikalla, jossa rata nykyisin risteää moottoritien. Veikataan vaikka kilometrin verran Myllyojalta etelään. Kuvan päivämäärästä: Seuraavana päivänä rytisi Helsingissä, tarkemmin sanottuna Linnunlaulussa. | |
| 14.05.2011 00:07 | Jarno Piltti: | Veikataanpa Heinolan Sinilähdettä. Siinä tapauksessa rata menisi nykyään kuvaajan selän takana. Lammen yli on jyrätty moottoritie. | |
| 14.05.2011 10:29 | Jukka Martio: | Selvisihän tämä. Ari on lähellä, mutta Myllyojan eteläpuolella ei ole mitään lampea ollut. Jarno kuvaa paikan täysin oikein. Juna on tulossa Heinolaa kohti ja ohittaa kohta entisen Sinilähteen seisakkeen paikan. Kauniista lammesta on nykyisin jäljellä moottoritien ja radan välissä vähäinen "lähde". | |
| 14.05.2011 19:34 | Ilkka Hovi: | Eräs toinen 1980 luvun lopulla ollut Tve4 ajo oli Pori - Harjavalta välin Outokummun kupari anodien kuljetus Porin elektrolyysistä sulatettavaksi Harjavaltaan ja Harjavallasta uusien anodien kuljetus Poriin. Tve4 pörrräsi kovin mutta liikkui hitaasti. Enpä usko, että Tve4:n käyttö oli pitkäaikaista. Olisinko oikeassa jos sanoisin. että Tve4 jäi tarpeettomaksi vaunukuormaliikenteen vähenemisen takia ? |
|
| 14.05.2011 20:24 | Tero Korkeakoski: | Et, koska määrät ovat varmasti kaksinkertaistuneet tuosta. Nykyään anodit kulkevat vain jossain sopivassa junassa, kun Porin ja Harjavallan välin liikenne on moninkertaistunut tuosta. |
|
| 14.05.2011 22:15 | Jukka Martio: | Kyllä Ilkka on pääosin oikeassa, sillä tavarajunat ovat yleisesti yhden asiakkaan kokojunia. Heinolassa oli 1980-luvulla kymmenkunta asiakasta, joilta vaunuja haettiin. Hevossaaressakin Keltuainen kävi jopa kahdesti päivässä. Nyt Heinolan alueella on vain yksi säännöllinen asiakas, joten mitään muuta kuin linjaveturi ei tarvita. | |
| 15.05.2011 00:02 | Tero Korkeakoski: | No joo jos noin ajatellaan. Porissakin oli 80 -luvulla nopeasti laskettuna reilusti toistakymmentä junanvaunukuormia käyttävää asiakasta ja nyt vain nelisen kappaletta säännöllisempää. Ja täällä tuo keltuainen kulki pääasiassa Porin ja Kauttuan välillä päivystysjunissa. Vempujakin oli kolme. Nyt ei ole kuin yksi deeveri joka hoitaa päivystykset. | |
| 03.06.2011 13:59 | Jarno Piltti: | Myllyojan JK-junapari ajettiin Heinolan Tve:llä (Tve3) jo ennen Tve4-aikakautta. Vuonna 1974 kulussa olivat JK 1320 Ha-Myl ja JK 1319 Myl-Ha. Veturina Tve, suurin nopeus 30 (25) ja paino 520 tn. Kulkuaikamerkintänä on pelkkä alaviite "Junasuorituspaikkojen johdolla". Vuonna 1983 JK 1320 Ha-Myl ja JK 1319 Myl-Ha Sn 60 (35) Tve4, 520 tn. Lähtöajat Heinolasta 9.00 ja Myllyojalta 10.30, edelleen tosin junasuorituspaikkojen johdolla. Oliko muitakin Tve4-linjajunia ajettu aikaisemmin Tve3:lla? Näissä junissa sai varmaan jotain käsitystä voivotin ja Tve4:n eroista työkaluina, olisi ihan mielenkiintoista kuulla veturimiesten näkemyksiä. | |
| 03.06.2011 14:38 | Teppo Niemi: | Eikös Pännäinen - Pietarsaari sekajuna (oliko sen vaunusto CEm vaiko Em + F, 6 aks.) ollut myös Tve3 / Vv13 vetoinen linjajuna? | |
| 03.06.2011 15:11 | Eljas Pölhö: | Poimin joskus tietoja Heinolan aseman junapäiväkirjoista vuosilta 1973-1982 etsien lähinnä vaihtoveturin siirtopäiviä ja ylimääräisiä henkilöjunia. Koko ajan Ha-Myl junat kulkivat Jarnon mainitsemilla numeroilla (välillä JK välillä PV) ja ne olivat kulussa pääsääntöisesti klo 9-11 välillä ma-pe. Hevossaaren päivystäjä sen jälkeen kun se alkoi kulkea, oli JK1322/JK1321 ja se oli kulussa yleensä klo 14-15 välillä. Ensimmäinen Tve4 Heinolassa oli Tve4 501, saapui 30.8.1978. Noin kerran kahdessa kuukaudessa se kävi joko Lahdessa tai Riihimäellä, ilmeisesti huollossa. Kerran se kävi Toijalassa (28.10.78-1.11.78) ehkä kokeiltavaksi siellä. Heinolasta Lahteen Tve4 meni yleensä veturina, paluu ehkä joka toinen kerta tavarajunana. Toisena Tve4-veturina Heinolassa esiintyi Tve4 502 (saapui 28.4.1980) ja kolmantena Tve4 522 (saapui n. 9.12.80). Tve3 sijoittelu heijasi myös Lahti, Loviisa, Heinola kesken. Tve4 tulon jälkeen ne olivat varakoneina ja usein pitkiä aikoja käyttämättöminä. Vihonviimeiset poistumispäivät Heinolasta eri yksilöillä olivat Tve3 460 = 6.5.1977, Tve3 461 = 26.10.1979, Tve3 462 = 6.4.1978, Tve3 465 = 4.7.1978, Tve3 468 = (joskus 20.5.80-31.8.81 välillä), Tve3 482 = 26.5.1978. Harmi, että viimeisen poistumisaika jäi epäselväksi. Onnistuuko joku pienentämään raja-arvoja tai ehkä antamaan siirtopäivän. Muita Tve3 -> Tve4 linjajunia on ollut myös Loviisa-Valko (ainakin numeroilla JK tai PV1381/1382). |