??.??.1923 / Inkeroinen, Liikkala, Metsäkylä, Reitkalli, Hamina, välillä Inkeroinen–Hamina (vanha)
??.??.1923 Pitkästä aikaa ratapihakaavio Tällä kertaa rataosa Inkeroinen-Hamina 1920-luvun alusta
Kommentit
| 14.05.2011 20:36 | Juha Puusaari: | Kiitoksia nyt näkee minkä näköistä on ollu aikana jolloin en vielä syntynytkään kotiseudullani! | |
| 15.05.2011 12:07 | Tapio Muurinen: | Samat sanat, tämä on "kotiseutuhistoriasta" kiinnostuneelle friikille aivan mahtava - aikakaudelta, jolloin kaikkien meidän atomeja vasta muodostui maailmankaikkeudessa. Tuo rataprofiili ennen kaikkia; noita 12 ‰nousuja sinne jäi molempiin suuntiin; Liikkala oli asema, mutta Metsäkylä vain laiturivaihde, Rampsinkarissa Ämmäkosken raide (muuttui joskus 1950-luvulla Wahl Oy:lle), vanha veturitalli, armeijan laituri asemaa vastapäätä, kapsuraide satamantien varressa, ym, ym.... | |
| 16.05.2011 08:23 | Jouni Hytönen: | Mielenkiintoista tosiaan, että Liikkala on ollut 5.lk:n asema, mutta Metsäkylä vähäpätöisempi paikka. Mikä mahtoikaan olla se vuosi, kun 5.lk:n asemat muuttuivat pysäkeiksi? Vai muistanko nyt aivan väärin, että tällainen muutos olisi joskus tehty? | |
| 16.05.2011 20:33 | Tapio Muurinen: | Joskus 1950-luvulla sellainen kaiketi tapahtui, koska vielä 1951 oli asemaluokat I-V. Jostain on jäänyt mielikuva, että se muutos oli palkkaukseen liittyvä. V-lk asemapäällikön palkka oli pl 19 (sama esim. 1. lk kirjurilla, kirjanpitäjällä ja veturimestarilla). Metsäkylä nostettiin asemaksi 1944. Eli tässä oli vierekkäin kaksi hierarkisesti samanarvoista asemaa vuoteen 1953, jolloin Liikkala alennettiin laiturivaihteeksi, ja edelleen miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1.10.1958 | |
| 16.05.2011 21:35 | Tapio Muurinen: | Katselen tuota rataprofiilia – muutamia tarinat konkretisoituvat hyvin. Pohjoiseen ajettaessa Reitkallin mäestä (eteläp.) puhuttiin. Oli toiseksi kovin nousu aikanaan, näköjään jyrkimmillään 20 ‰ sekin. Tuossa kohdassa ei ainakaan kovin suuria korjauksia ole tehty. Klemolan mäet, ”sahalaitaa” Metsäkylän aseman ja Summanjoen vanhan sillan eteläpuolella, olivat myös kuuluisat ja hankalat. Ne helpottuivat Kelkkamäen oikaisun yhteydessä vasta 1962. Kovin nousu alkoi heti Liikkalan aseman jälkeen, Toukosuon mäet, keskinousua 20 ‰, paikoin enemmänkin, lisäksi S-mutkaa 300 m säteellä. Ne helpottuivat 1956, kun mutkia oiottiin ja saatiin ”vauhtinousu”. On siellä höyrynäytelmiä näytelty! Myös etelään päin oli kuulemma, ei niinkään helppo ”Suurjärvenmäki” ennen Reitkallia. Tähän mäkeen juuttui ensimmäinen laivakuljetus keväällä 1945, kun ”Wilskin”, Tv2, pyörät eivät pitäneet. - Monesti lämmittäjä joutui juoksemaan veturin edessä ja kaapimaan ratapenkereestä hiekkaa kiskoille. Eräät kuljettajat sanoivat Haminan rataa pyykkilaudaksi. Aina piti varoa, ettei lisää vetoa liian aikaisin, kun häntä roikkuu vielä edellisen mäen takana. Silloin on vaarana junan katkeaminen. Yleensä tämä tiedostettiin ja ajettiin sen mukaan. Ainakin kerran Metsäkylän pohjoispuolella tavarajuna katkesi. Molemmat pätkät haettiin erikseen Metsäkylän asemalle. | |
| 03.10.2014 11:02 | Heikki Kannosto: | Jään miettimään mitä nuo yläreunasta tulevat raiteistot ovat. - Ja sitä että Hamina on pienoisrautatieläisen näkökulmasta kiehtova paikka ja sen voisi toteuttaa vaikkapa siinä entisen lähikaupan kiinteistössä jota en tiettävästi saa keneltäkään perinnöksi. | |
| 03.10.2014 19:25 | Jukka Voudinmäki: | Vihjeistä 'Superfosfaattitehdas' ja 'Oy Gutzeit' päätellen yläreunan raiteistot ovat Kotkasta ja kuuluvat Kotkan ratapihakaavioon. Kaaviohan on eräänlainen jatkosarja rataosuuksittain, ja olisivatko yläreunan raiteistot jääneet näkyviin kaaviosta Ikr-Kta. | |
| 03.10.2014 20:18 | Jyrki Längman: | Eli se on osa tätä http://vaunut.org/kuva/69607 kaaviota |