28.05.2011 / Lohjan kirkonkylä
28.05.2011 Radan hiekoitusta Lohjan satamaradalla
Kommentit
| 28.05.2011 23:20 | Tapani Kunnas: | Miks varten? Oliko luikasta? | |
| 28.05.2011 23:47 | Jorma Toivonen: | Vihdoinkin jäi kiskoille kiviä asetteleva sabotööri kiinni itse teossa! Jyrkähkö ylämäki edessä, raiteilla ei ole liikennöity yli puoleen vuoteen, kiskon likaisuus ja irronnut "ruosteinen hile" ja paikoitellen kiskon harjan päälle kaatuva heinikko (ei kuvan kohdalla), saattaisi vaikeuttaa junan liikkeellelähtöä, joten varmistus on asiallinen... Lopulta ei mitään ongelmia. | |
| 29.05.2011 10:04 | Esko Peranto: | Roskista päätellen liki vanhaa kauppalan asemaa,vesiviskurin vieressä.Oliko paljon kodinkoneita ja ostoskärryjä tarjolla? | |
| 06.10.2012 20:40 | Ari-Pekka Lanne: | Tämä on mullekin tullut mieleen, kun on ollut esillä junien mäkeenjäämiset. Kokeileeko veturinkuljettaja koskaan itse hiekoittaa tällä viisiin, jos mäkeenjäämisen syynä on ollut liukkaus? Jäin muutama vuosi sitten tyhjällä kuormurilla mäkeen jossain maaseudulla. Oli "jäätävä vesikaljamakeli", µ hyvin lähellä nollaa. Reunasta löytyi juuri sen verran pitoa, että auton sai ankkuroitua. Lapoin paljain käsin kuvan osoittamalla tavalla tienposkessa olleesta TVH:n keltaisesta puolipallosta hiekkaa, ura huipulle. Ja pääsin mäen ylös omin avuin. Juttelin tilanteesta joskus vanhemmalle, nyt jo eläköityneelle linja-autonkuljettajalle, joka kertoi kokeneensa saman, mutta käyttäneensä lapiona käsien sijaan karvalakkia! =o) Toissa talvena tuli myös autettua STOP:in taakse loivaan mäkeen jäänyt yhdistelmä liikkeelle. Pysäytin linja-auton turvallisen välin päähän taakse, otin tavaratilasta lapion, jolla soraa vetopyörien alle. Taakse ei ehtinyt kerääntyä sen suurempaa jonoa, kun rekkamiehen matka jo jatkuikin. Töräytti mennessään kiitoksensa "alppitorvella". ;o) |
|
| 06.10.2012 23:31 | Kimmo T. Lumirae: | Tietysti toivottomasti mäkeen jääneen veturinkuljettajankin mieleen saattaa pesiytyä tämäkin ajatus, mutta kaksinajon aikaan tämä kuului koneapulaiselle; hän kahmaisi veturin hiekkasäiliöstä (jos ylettyi) tai sitten radan pielestä hiekkaa tai soraa tai mitä tahansa kiskoille veturin eteen, jotta pahimmasta paikasta päästiin. Ikivanha veturimieskasku kertoo rautateiden herrasmiehestä, joka tuli veturin kyytiin muistaakseni Helsingistä, mutta juna jäikin Pasilan mäkeen. Herrasmies laskeutui veturista, kulki veturin edellä koko matkan Pasilaan käsin hiekottaen kiskoja niin, että juna pääsi tulemaan perästä ja Pasilassa jäi seisomaan raiteen viereen ja junan sivuuttaessa nosti lakkiaan ja kiitti kyydistä :o} |
|
| 06.10.2012 23:37 | Ari-Pekka Lanne: | Entä miten hyvin konsti tepsii rautateillä? Kun täällä .orgissakin on niin paljon kuvia mäkeenjuuttumispaikalle lähteneistä apuvetureista. | |
| 07.10.2012 01:25 | Jorma Toivonen: | Mikähän veturisarja lienee yleisin mäkeenjäämistilastoissa? Liian hienoa tekniikkaa tai olosuhteisiin nähden liian suuri junapaino? (=esim. Dr16). Ensimmäiset (?) ympärilyönnin tehokkaasti estävät laitteet taisivat tulla uusiin Dv12-sarjan (26-sarja) vetureihin, jonkai sai varsin yksinkertaisesti poistaa käytöstä. Rantaradalla ongelmia tuotti aikoinaan Sm1/-2 kalusto syksyisin, joten siihen tehtiin muutostyö tehonsäätöön (= kiihtyvyyden asettelu). Ongelmia oli työuran aikana (Dr12, Dr13, Sr1), mutta aina selvittiin... (täysin eriasia myöhemmät harrasteajelut). | |
| 07.10.2012 12:04 | Petri Nummijoki: | Eikö Dr13/Hr13-vetureiden suurtartuntakytkentää voisi pitää ensimmäisenä luistonesto/hallintajärjestelmänä? Tietysti on eri asia, että kannattaako kytkentää vaihtaa keskellä nousua, jos se edellyttää tehojen pudottamista välillä nollaan. Entä muistanko väärin vai oliko jo Vr12/Dr14-vetureissakin saman kaltainen luistonestojärjestelmä, kuin 26-sarjan Dv12-vetureissa? | |
| 07.10.2012 18:36 | Kimmo T. Lumirae: | Toki Dr 13:ssa oli alkeellista luistonestoa: ihan normaalitartunnallakin siinä laukesi, olikohan se nyt omamagnetointi, pois päältä kun koneisto "haistoi" ympärilyönnin (muistaakseni telien keskinäisestä virtaerosta) , teho putosi ehkä -30% tai jotain ja tämä piti sitten "käydä hakemassa takaisin" pudottamalla tehot kymppiportaalle, jolloin kytkentä normalisoitui. Suurtartunnassahan tämä toiminto oli poissa käytöstä, jolloin tehon nopea edestakainen säätely oli mahdollista. Vastaavassa tilanteessa suurtartunalla toimi hiekotus automaattisesti. Ja kyllä, muistaakseni Dr14:ssa oli samantapainen luistonesto kuin 2600-sarjalaisissa ja todennäköisesti ennen Deevereitä. |
|
| 07.10.2012 21:17 | Petri Nummijoki: | Mikähän Dr16-veturin luistoneston toiminnasta on perimmäinen totuus? Teoriassa pitäisi kai olla hyvä, kun veturi on varustettu oikosulkumoottoreilla ja on niillä ainakin raskaita junia vedetty mutta olen ollut havaitsevinani, että sitä kommentoidaan ennemmin negatiiviseen kuin positiiviseen sävyyn, siis muuallakin kuin tällä foorumilla. |