??.??.???? / Viipuri
??.??.???? Viipurin rautatiesilta (Kuvasta osasuurennos http://vaunut.org/kuva/69815 )
Kommentit
| 30.05.2011 21:17 | [Tunnus poistettu]: | Tämän täytyy olla veätys, sillä valokuvia ei otettu vielä 1700-luvulla. Muistikuvana tämä on jees, mutta muistikuvan skannaus on sitten asia erikseen. 7 Päivää-lehti lisäisi kuvan alakulmaan tekstin "kuvaa manipuloitu". | |
| 31.05.2011 21:24 | Juha Puusaari: | Oliskohan tuo numerosarja mahdollisesti kuvan numero eikä siten olisi ollenkaan vuosiluku tms? | |
| 01.06.2011 12:27 | Tapio Muurinen: | Tuo Viipurin Asetinlaite I, sähköasetinlaite, otettiin käyttöön v. 1930. | |
| 02.06.2011 15:01 | Jaakko Aumala: | Arvauksena, että kuva olisi otettu 1932 valmistuneen huomattavan korkean SOK myllyn / viljavaraston katolta. Arvuttelun perusteena on http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/ | |
| 03.06.2011 23:18 | Tapio Muurinen: | Suunta SOK:n viljavarastoille on passeli, mutta matkaa sinne on vielä puolisen kilometriä; samanverran kuin tuonne kauppahallille. Tämä on kuvattu jostain siitä koulukorttelin yläpuolelta, etualalla ortodoksinen kirkko. | |
| 07.06.2011 22:22 | Carl Henning: | Vasemmassa alanurkassa näkyy kulmaus Raatihuoneesta eli kaupungintalosta Uno Ullbergin uudistamassa muodossa, eli kuva on otettu vuoden 1934 jälkeen. Keskikesäisenä iltapäivänä tai mieluummin sunnuntaina puolilta päivin (Kauppatorilla ei ole kaupankäyntiä, aurinko paistaa etelän ja lounaan väliltä). Saattaisi olla Karhumäen veljesten lentokuvia (numero?), mutta aika matalalla olisi silloin menty, ja ylen syvätarkka on kuva. | |
| 07.06.2011 22:46 | Tapio Muurinen: | Samoin tyhjää Kauppatoria katselin ja sunnuntaipuolipäivää ajattelin. Tuostahan voi kohta sanoa, mikä juna ja minne on matkalla. | |
| 12.06.2011 13:04 | Jarno Piltti: | Niin tuo asetinlaitetorni on valmistunut 1912. Silloin siinä oli kankiasetinlaite, se korvattiin mainitulla sähköasetinlaitteella 1930. Kanget löysyivät uuden kodin Lahden vuonna 1936 käyttöön otetutusta asetinlaite III:sta. A tälviisii: http://vaunut.org/kuva/30573 | |
| 21.11.2012 23:28 | Heikki Kannosto: | Melko lyhytmatkainen juna mutta telivaunuisena ei ehkä kuitenkaan aivan paikallinen. Simolaan? | |
| 31.12.2012 11:32 | Kurt Ristniemi: | Vasemmassa alanurkassa on Raatihuoneentori. Sen takana Paraatikenttä, jonka takana puiden ympäröimä ruotsalais-saksalaisen seurakunnan Pietari-Paavalin kirkko. Ja sen takana sitten kauppatori. Sen lounaisreunassa oleva Pyöreä torni pilkottaa hiukan Pohjoismaiden Yhdyspankin rakennuksen nurkan takaa. Torin takana on kuvatekstissä mainittu rautatiesilta eli Revonhännän silta. Oikealla Salakkalahti. Etualalla Preobrazhenskin katedraali eli Kristuksen kirkastumisen ortodoksinen kirkko. Ja sen takana keskuskasarmit ja edelleen Torkkelinpuisto. Kuva on Veljekset Karhumäen kuva nro 1792. |
|
| 16.04.2019 10:12 | Erkki Nuutio: | "Kenraalikuvernöörin pyynnöstä on läänin kuvernööri muistuttanut tiedonannolla niistä määräyksistä, joita Salakkalahden, Sorvalin ja Kymin rautatiesiltojen wahtisotilaitten on noudatettawa. Sotilaitten welwollisuus on m.m. estää yksityiset henkilöt kulkemasta mainituilla silloilla ilman wahdinasettajan lupaa; pysähdyttää kaikki ne henkilöt, jotka lähestyvät, 50 askeleen päähän sekä joko wihellyspillillä tahi kellonsoitolla kutsua wahdinasettaja; pitää silmällä ettei kukaan saa pysähdyttää rantaan sillan läheisyyteen aluksia, wenheitä, lauttoja, moottoriweneitä y.m.s., ettei kukaan lähesty siltaa rantaa pitkin, etteiwät wenheet kulkiessaan siltojen alitse pysähdy siltapatsaiien wälille tai wiereen sekä ettei kukaan talwisaikaan tule jalan tahi hewosella jäätä myöden sillan alitse. Näissä tapauksissa kutsuu wahti wahdinasettajan ja huudollaan muistuttaa tulijaa pysähtymään sekä siinä tapauksessa, ettei tätä noudata, on wahtisotilaalla linnanwartiowäen palweluksesta annettujen sääntöjen mukaan oikeus käyttää aseita." Työ 5.4.1910 , eli keskellä II sortokauden valtiollista mielivaltaa, jolloin N II ja hänen kiihkoilijajuoksupoikansa johdonmukaisesti tuhosivat yhteiskuntaamme - ollen aloittaneet sen ryöstämisen ja muuttamisen venäläismaakunnaksi. |