10.06.2011 / Pääsküla, Viro
10.06.2011 Tänään 14.6.2011 onkin 70 vuotta Nommelaisten kyydityksestä Siperiaan. Pääskülän aseman vieressä on muistomerkki.
Kommentit
| 14.06.2011 19:33 | Kimmo Säteri: | "Mitään kyydityksiä ei ikinä tapahtunut vaan kyse on länsimaisesta propagandasta." Uutislähteenä uutistoimisto Tass:in tiedote vuodelta 1966. Vakavasti puhuen: näitä 1940-luvun ikäviä tapahtumia kuvaavia muistomerkkejä on tullut nähtyä onneksi paljonkin. Ésimerkiksi Brandenburgin asemalla on muistaakseni kyltti ranskalaisten veturinkuljettajien muistoksi. Kyseiset veturinkuljettajat olivat kunnioittaneet ihmisten vapautta ja joutuneet maksamaan teostaan todella kalliin hinnan. | |
| 14.06.2011 23:19 | Timo Valtonen: | Vaikuttavan karu muistomerkki. - Tekstissä pienet kauneusvirheet: pitäisi olla Pääsküla ja Nõmme. | |
| 16.06.2011 19:30 | Joni Lahti: | Yksinkertainen, mutta paljon puhuva. Viron kansa – kuten myös Latvian ja Liettuan väki - tulee varmasti muistamaan vielä pitkään historiansa kahta kuljetusjaksoa. Ensimmäisessä aallossa heti kesällä 1940 matkalipun jonnekin Venäjän kolkkaan sai joukko iso virolaisia. Matkustelu kulminoitui heinäkuun 14. kyydityksiin, jolloin Virosta vietiin yli 10 000 potentiaalisesti vaarallista ihmistä, valtaosa ei saanut paluulippua. Toinen matkustusnäytelmä tapahtui toisen neuvostovallan alussa vuosina 1944-54, jolloin Siperiaan ja muualle suureen isänmaahan vietiin yhteensä yli 30 000 virolaista. Matkustushuippu sattui maaliskuun 26. päivän iltana, jolloin menolipun sai noin 20 000 ihmistä. Nämä kyyditettävät olivat enimmäkseen naisia ja lapsia Krasnojarskin ja Novosibirskin alueille. Erityisesti matkaan otettiin maaseudun ihmisiä, jotka eivät olleet suostuneet liittymään ”vapaaehtoisesti” kolhooseihin. Sellaista junailua, neuvostopropaganda ei tietenkään asiaa tuntenut. Nämä väestön liikkeen selitettiin työvoiman tarpeella. Sitähän tapahtui molempiin suuntiin, aina loppuun saakka merkittävästi Baltian maihin, tosin ei pakkokyydityksin. Määrä on suuri, Suomeen suhteutettuna luku olisi ollut yli 100 000 matkalaista. | |
| 17.06.2011 18:58 | Timo Salminen: | Ja tuo kyseinen 26. maaliskuutahan oli siis vuonna 1949. - Jaa, voisiko kuvaaja korjata paikannimessä viimeisen ä:n tilalle a:n, siis Pääsküla? Löytyy sitten tarvittaessa helpommin. | |
| 17.06.2011 23:06 | Joni Lahti: | Kyllä, huippuvuosi oli 1949. Vuosiluku jäi pois. Kiitos Timo, kun lisäsit. - Massamatkustajia N-L:n rautateillä oli kolmea tyyppiä: 1) pakkokyyditetyt, 2) vaeltajat ja 3) teollinen työvoima. Ensiksi mainitut olivat yleensä miehitettyjen alueiden kansalaisia ja toiset taas elintason perässä reissuavia, usein venäläisiä. Viimeisen porukan muodostivat useinmiten aseteollisen kompleksin työvoima, jota tuotiin massoittain erityisesti Baltian maihin, siis perheineen, koirineen ja babushkoineen. | |
| 18.07.2011 11:45 | Ilkka Hovi: | OK, nimi korjattu. Kiitos korjauksista. |