27.08.1966 / Piikkiö, välillä Paimio–Piikkiö
27.08.1966 P31 Helsingistä Turun satamaan kiitää Makarlan vahtituvan, seisakkeen ja ylikäytävän kohdalla. Seuraavana on Ohikulkutien sillan alitus. Hr12 2208 + Po + Fo ja kuusi terästä.
Kommentit
| 29.06.2011 22:11 | Valtteri Paakkari: | Olivatkos nämä Po-vaunut miten yleisiä junissa tuohon aikaan? Kulkivatko joka junassa vai olivatko vain harvinainen lisäys vaunukokoonpanoon? | |
| 29.06.2011 22:19 | Tapio Muurinen: | Tässä juna ottaa rullia pitkässä myötäleessä, joka on jyrkimmillään 14 ‰ metsästä peltoaukealle ladon takana. MANni saa huilailla. | |
| 29.06.2011 22:23 | Tapio Muurinen: | Kyllä kulki tässä vuorassa muina päivinä paitsi sunnuntaisin. | |
| 30.06.2011 01:15 | Jorma Toivonen: | Varmaan vastakkaiseen suuntaan ei MANni huilaillut, vaikkei vedettävänä ollut kuin kahdeksan vaunua? Tuosta alamäkeen "loikottelusta" tuli mieleen työvuorot kuljettajien ja "kuljettajien" kanssa (ei tosin kokemuksia pikajunista diesel-kalustolla). Usein junan vauhti alamäen alkaessa oli minimaallinen tai vauhtia hillittiin mäessä reilusti (ei edes saavutettu junan tai rata-osan sn:a), "kuljettajat" taasen hillitsivät nopeutta vasta sen kasvaessa liian suureksi - liian myöhään... Ennakoivien kuljettajien lisäillessä vain hivenen vetoa mäen loppuessa saavutetun junan sn:n pitääkseen, saivat toiset vastaavassa tilanteessa "kääntää ratin laitaan" jarrutusenergian kumotakseen. Mm. tällaisissa pienissä yksityiskohdissa tuli pian havaittua kuljettajien ammattitaito tai halu energia-ystävälliseen junan kuljettamiseen. Nykyiset sähköiset vetopelit (ja aikataulut) ovat täysin tunteettomat moiselle ennakoivalle ajotavalle. | |
| 30.06.2011 09:55 | Tapio Muurinen: | Jorman kuvaus on jälleen hyvin valaiseva. Vastakkaiseen suuntaan meno oli tässä kohdassa vielä räyhäkkään vauhdikasta, mutta kadotessaan tuonne metsän kätköihin junat näyttivät suorastaan matelevan. Menoa oli hyvä seurata Ohikulkutien sillalta. Piikkiön ratapihan 1.-raiteen öljyisyys saa myös mallikkaan selityksen, kun "ratti käännettiin laitaan" pitkän rullin jälkeen http://vaunut.org/kuva/59535?paik=Piikki%C3%B6 tai http://vaunut.org/kuva/29980 | |
| 30.06.2011 11:51 | Seppo Romana: | Tuolta kaukaa ladon takaa on matkaa Makaralanjoen ylittävälle sillalle (kuvaajan takana noin puolen kilometrin päässä) aika tarkkaan kaksi kilometriä ja rata putoaa tuolla välillä taas noin 20 metriä (26 metristä 7 metriin). Makaralanjoen sillalta on sitten tasaista Piikkiön asemalle asti. Ei tuota "hurjaa" alamäkeä oikein paljaalla silmällä erottanut - veturin moottorin käynnistä kylläkin. | |
| 30.06.2011 12:05 | Petri Nummijoki: | Rantaradalla taisivat postivaunut kulkea tuohon aikaan junissa H33/34 ja P31/30. Ensin mainittu juna ajettiin Lättähatuilla, joten siinä postivaununa ei ollut Po vaan Lätän postiliitevaunu. Mutta missä junissa Rantaradan postivaunut kulkivat ennen vuotta 1961? Aamun postivaunu arvatenkin (silloin Hv- tai Dm4-vetoisessa) H33/34:ssa mutta illalla Turusta lähtevä postivaunu siirrettiin Postivaunun matkakassa-kirjan mukaan pikajunaan vasta maaliskuun puolivälissä 1961. Eljas on kertonut, että Hr11-vetureiden käyttö aloitettiin Helsingin ja Turun välillä P29/30:ssä maaliskuun puolivälissä 1961, joten näillä muutoksilla lienee selvä yhteys. | |
| 30.06.2011 14:20 | Valtteri Paakkari: | Kiitokset vastauksesta Tapiolle ja Petrille! | |
| 19.07.2011 17:54 | Kimmo T. Lumirae: | Jorma, ennakoivan ajon ajatusmaailmaa ei kuitenkaan ole unohdettu. VR kiinnittää yhä enemmän huomiota junaliikenteen energian kulutukseen ja on viemässä sitä nimenomaan järkevän kulutuksen suuntaan mm. suosimalla ennakoivaa ajotapaa ja muuta "Ecodrive" -ajattelua. Opetuskuljettajat ja vastaavat ovat keränneet tietoa rataosien hyvistä rulleista ja julkaisseet näitä niin uusille kuin vanhoillekin kuljettajille jaettavaksi. | |
| 19.07.2011 18:05 | [Tunnus poistettu]: | TästäKimmon kommentista tuli mieleen, että miyä ihmettä se tarkoittaa konkreettisesti, että VR ajaa nykyään vesivoimalla? Miten VR voi valita ajolankaan sähkön, joka on tuotettu vain ja ainoastaan vesivoimalla? Kertokaa minulle ja muillr tämän yhtälön ratkaisu. | |
| 19.07.2011 18:23 | Kimmo T. Lumirae: | Yhtälön vastaus on yksinkertainen. VR toimii samalla tavalla kuin minä, joka ostan voimayhtiöltä tuulisähköä ja vain sitä. Eli kaikki sähkö, jolla käytän kodinkoneitani, lämmitän taloni ja valaisen huushollini, on tuotettu tuulivoimalla. Mutta tietenkään juuri nämä elektronit, jotka talouttani palvelevat ja jotka Vattenfall piuhoistaan meille ystävällisesti toimittaa, eivät ole välttämättä lähtöisin Pori Energian tuulipuistosta, vaan systeemi toimii niin, että Pori Energia tuottaa vuodessa valtakunnanverkkoon 25 megawattituntia energiaa tuulivoimalla ja laskuttaa siitä minua. Minä puolestani saan valtakunnanverkosta käyttööni 25 megawattituntia energiaa. Ja VR:llä on siis samankaltainen sopimus vesivoimalla tuotetun sähkön käytöstä. | |
| 20.07.2011 03:13 | Topi Lajunen: | Tästäkin asiasta on jo keskusteltu varsin kattavasti: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,2658.0.html | |
| 20.07.2011 05:27 | [Tunnus poistettu]: | Tack för länken, Tobias. (Noista mun kirjoitusvirheistä manattakoon muuan Nokia N900:n aewan helevetin paskaa käyttöliittymää web-sivujen osalta) | |
| 20.07.2011 14:31 | Marko Anttila: | Tämä N900:n käyttö aivan helppoa, qwerty näppäimistöllä ja oletusselaimella (ja oletus GUI:lla). I really don't understand why it wouldn't. -- This comment has been sent from the Nokia N900 device. |
|
| 29.07.2011 22:20 | Petri Nummijoki: | Kyllähän VR:n vesisähkön osto on pohjimmiltaan yhtä tyhjän kanssa. Sillä olisi oikeaa merkitystä, jos Suomeen rakennettaisiin uutta vesivoimaa VR:n kuluttamaa osuutta vastaava määrä mutta näinhän ei ole. Nyt siis VR:n vesisähkön osto tarkoittaa ainoastaan, että muille jää jaettavaksi ympäristöystävällistä vesisähköä vähemmän ja siten sähköntuotanto ei kokonaisuutena muutu VR:n sähkökaupoilla tippaakaan ympäristöystävällisemmäksi. Tuulisähkössä rakentamatonta potentiaalia on suhteellisesti enemmän, joten sen osalta tilanne on hieman toinen. Tuulivoiman ongelmana vain on, että Suomen ilmastossa tahtoo olla kovilla pakkasilla tyyntä, joten tuulivoimaa ei saada juuri silloin, kun sähkönkulutus on korkeimmillaan. Siten tuulivoima edellyttää Suomessa kaksinkertaisia voimalaitoisinvestointeja eikä se voi siksi olla taloudellisesti kestävä ratkaisu laajamittaisesti rakennettuna. |