05.07.2011 Sähköradan huoltotöiden takia kuukauden ensimmäisen maanantain ja tiistain välisenä yönä tietyt T-junavuorot Helsingistä Riihimäelle ja Riihimäeltä Helsinkiin ajetaan 2xDv12+Eilf+Eil+Eifet -kalustoyhdistelmällä.
05.07.2011 12:27 | Sami Hiltunen: | Mikähän logiikka tässä kahden veturin käyttämisessä on? | |
05.07.2011 13:32 | Topi Lajunen: | Ripeämpi kiihtyvyys. | |
05.07.2011 19:19 | Mikko Mäntymäki: | Tuo olisi liikkunut yhdelläkin veturilla, eikä kuljettajalla ole tehojenkäyttö rajoituksia, kolmella veturilla olisi. 3xDv12 M-vaihde 350kN irroitus suurin ajoporras 14, nopeudesta 5 km/h alkaen ei rajoituksia. 450kN ei rajoituksia. | |
05.07.2011 19:22 | Juha Puusaari: | Aika monivärinen juna:) | |
05.07.2011 20:17 | Topi Lajunen: | Mikko, olisihan tuo liikkunut vaikka Kisko-Kallella. Pointtina oli siis se, että kahdella Dv12:lla liikkuu ripeämmin kuin yhdellä. | |
05.07.2011 21:55 | Eljas Pölhö: | Minä matkustelin joskus näissä huoltotöiden takia Dv12-junissa Hki-Kkn -välillä sekunttikellon kanssa. 2xDv12 + 2-3 teräsvaunua pystyi aika hyvin Sm1-2 aikataulussa, mutta paljoa pelivaraa ylimääräisille hiljennyksille (ylimääräisiä puolenvaihtoja tms) ei tuntunut olevan. Varmaan 2 x Vv15 (Dv15) olisi pärjännyt yhtä hyvin Hki-Kkn tiheiden pysähdysten johdosta, mutta Hki-Ri olisi sn-voinut jäädä pahasti vajaaksi pitemmillä pysähdysväleillä. Minun kellottamiskokeillani 2xVv15 oli tosi nopsa lähtijä, vaikka ei moitittavaa 2xDv12:ssakaan ollut, se päihitti Dm7, Hr1, Tr1 ja jopa Pr1 mennen tullen, ja oli ihan Tr2 veroinen liikkeellelähtijänä. Sitä en tietenkään koskaan tiennyt revittikö kuski täysillä vai ei kussakin tapauksessa. | |
05.07.2011 22:04 | Jani Aas: | Tämähän on tarvittaessa oiva keino myös kaluston vaihdolle. | |
06.07.2011 01:32 | Jorma Toivonen: | Olisikohan voinut olla -70-luvun lopulla ja -80-luvun alussa T-junien lähdöt Helsingistä xx,35 ja tulo Riihimäelle xx,55? Pysähdyksiä hieman useampi kuin nykyisin mm.: Kytömaa, Ristinummi, Huikko, Takoja, Palopuro, Monni, osa tosin tarvittaessa pysähtyviä. Aluksi useampi kokemus T9483:sta, joka ajettiin Dm7-kalustolla (3+1) - Riihimäellä myöhässä 10-15 minuuttia. Lättien vähetessä T-junissa 1xDv12 ja 3 tai 4 "puuvaunua". T9483, vet. 2536 + 4 vaunua 15min myöhässä. T9401, vet 2635 + 3 vaunua 10min myöhässä, vet 2748 + 4 vaunua 11min myöhässä Riihimäellä. Paljon riippui myös konnareiden vireydestä ja matkustajien promilleista (+ syömättömistä möttösistä alkumatkasta) seisonta-aikojen pituus asemilla. Jotkut "hienostelijat" käyttivät veturissa T-asentoa Hki-Ke välillä ja loppumatkasta nopeampaa M-asentoa. Junan pysähtyessä, suoratoimijarrulla pideltiin yksikkö liikkumattomana ja veturissa 7-tehoporrasta päällä - lähtöluvan saatua jarrut irti ja ratti suoraan B-portaalle, tai hieman pienemmillä jarrusylinteripaineilla ja vaihteisto täytettynä (2-porras) - ehkä nopeampi tapa?? Yleensä mahdolliset "S-paikat" ajettiin riskillä ohi, ellei ollut kyydistä jääjiä - kukahan nyt Riihimäelle haluaisi keskellä yötä? | |
06.07.2011 13:53 | Mikko Mäntymäki: | Topi tuo on totta ja Helsingin lähiliikenteessä liikennepaikkaikat ovat lähimillään luokkaa kun pysähdyt liikennepaikalle A niin B:n lähtöopastin näkyy samalla suoralla, yhtä hyvin tälläisissä tilanteissa voisi käyttää aluevaihdetta T koska nopeudet eivät nouse monesti yli 80km/h ja samalla saadaan aikaan ripeämpi kiihdytys. | |
06.07.2011 14:28 | Antti Havukainen: | Tässä vielä videopätkä kyseisen junan saapumisesta ja lähdöstä: http://www.youtube.com/watch?v=fWBV-_inSr4 |