05.07.2011 / Järvenpää, Purola

05.07.2011 Sähköradan huoltotöiden takia kuukauden ensimmäisen maanantain ja tiistain välisenä yönä tietyt T-junavuorot Helsingistä Riihimäelle ja Riihimäeltä Helsinkiin ajetaan 2xDv12+Eilf+Eil+Eifet -kalustoyhdistelmällä.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Antti Havukainen
Lisätty: 05.07.2011 06:55
Junatyyppi
H: 220
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

05.07.2011 12:27 Sami Hiltunen: Mikähän logiikka tässä kahden veturin käyttämisessä on?
05.07.2011 13:32 Topi Lajunen: Ripeämpi kiihtyvyys.
05.07.2011 19:19 Mikko Mäntymäki: Tuo olisi liikkunut yhdelläkin veturilla, eikä kuljettajalla ole tehojenkäyttö rajoituksia, kolmella veturilla olisi. 3xDv12 M-vaihde 350kN irroitus suurin ajoporras 14, nopeudesta 5 km/h alkaen ei rajoituksia. 450kN ei rajoituksia.
05.07.2011 19:22 Juha Puusaari: Aika monivärinen juna:)
05.07.2011 20:17 Topi Lajunen: Mikko, olisihan tuo liikkunut vaikka Kisko-Kallella. Pointtina oli siis se, että kahdella Dv12:lla liikkuu ripeämmin kuin yhdellä.
05.07.2011 21:55 Eljas Pölhö: Minä matkustelin joskus näissä huoltotöiden takia Dv12-junissa Hki-Kkn -välillä sekunttikellon kanssa. 2xDv12 + 2-3 teräsvaunua pystyi aika hyvin Sm1-2 aikataulussa, mutta paljoa pelivaraa ylimääräisille hiljennyksille (ylimääräisiä puolenvaihtoja tms) ei tuntunut olevan. Varmaan 2 x Vv15 (Dv15) olisi pärjännyt yhtä hyvin Hki-Kkn tiheiden pysähdysten johdosta, mutta Hki-Ri olisi sn-voinut jäädä pahasti vajaaksi pitemmillä pysähdysväleillä. Minun kellottamiskokeillani 2xVv15 oli tosi nopsa lähtijä, vaikka ei moitittavaa 2xDv12:ssakaan ollut, se päihitti Dm7, Hr1, Tr1 ja jopa Pr1 mennen tullen, ja oli ihan Tr2 veroinen liikkeellelähtijänä. Sitä en tietenkään koskaan tiennyt revittikö kuski täysillä vai ei kussakin tapauksessa.
05.07.2011 22:04 Jani Aas: Tämähän on tarvittaessa oiva keino myös kaluston vaihdolle.
06.07.2011 01:32 Jorma Toivonen: Olisikohan voinut olla -70-luvun lopulla ja -80-luvun alussa T-junien lähdöt Helsingistä xx,35 ja tulo Riihimäelle xx,55? Pysähdyksiä hieman useampi kuin nykyisin mm.: Kytömaa, Ristinummi, Huikko, Takoja, Palopuro, Monni, osa tosin tarvittaessa pysähtyviä. Aluksi useampi kokemus T9483:sta, joka ajettiin Dm7-kalustolla (3+1) - Riihimäellä myöhässä 10-15 minuuttia. Lättien vähetessä T-junissa 1xDv12 ja 3 tai 4 "puuvaunua". T9483, vet. 2536 + 4 vaunua 15min myöhässä. T9401, vet 2635 + 3 vaunua 10min myöhässä, vet 2748 + 4 vaunua 11min myöhässä Riihimäellä. Paljon riippui myös konnareiden vireydestä ja matkustajien promilleista (+ syömättömistä möttösistä alkumatkasta) seisonta-aikojen pituus asemilla. Jotkut "hienostelijat" käyttivät veturissa T-asentoa Hki-Ke välillä ja loppumatkasta nopeampaa M-asentoa. Junan pysähtyessä, suoratoimijarrulla pideltiin yksikkö liikkumattomana ja veturissa 7-tehoporrasta päällä - lähtöluvan saatua jarrut irti ja ratti suoraan B-portaalle, tai hieman pienemmillä jarrusylinteripaineilla ja vaihteisto täytettynä (2-porras) - ehkä nopeampi tapa?? Yleensä mahdolliset "S-paikat" ajettiin riskillä ohi, ellei ollut kyydistä jääjiä - kukahan nyt Riihimäelle haluaisi keskellä yötä?
06.07.2011 13:53 Mikko Mäntymäki: Topi tuo on totta ja Helsingin lähiliikenteessä liikennepaikkaikat ovat lähimillään luokkaa kun pysähdyt liikennepaikalle A niin B:n lähtöopastin näkyy samalla suoralla, yhtä hyvin tälläisissä tilanteissa voisi käyttää aluevaihdetta T koska nopeudet eivät nouse monesti yli 80km/h ja samalla saadaan aikaan ripeämpi kiihdytys.
06.07.2011 14:28 Antti Havukainen: Tässä vielä videopätkä kyseisen junan saapumisesta ja lähdöstä: http://www.youtube.com/watch?v=fWBV-_inS​r4

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!