08.05.2011 X2000-junan 1. luokan tiloja. Täyttä oli. Ikkunasta tehtyjen havaintojen perusteella Ruotsissa taisi olla tasoristeyksiä myös sn200-radoilla.
06.07.2011 01:07 | Jouni Hytönen: | Kyllä on. Niissä vain on käsittääkseni kokopuomit/paripuomit ja vapaanaolon valvonta. | |
06.07.2011 20:01 | Oskari Kvist: | Miksihän suomessa ei ole sn200-radoilla tasoristeyksiä, poislukien huoltotiet? Ihmisten kärsimättömyyden vuoksi? Monissa tilanteissa olisivat kustannustehokkaampi ja halvempi ratkaisu kuin kalliit yli/alikulut ja kiertotiet. | |
06.07.2011 23:22 | Jouni Hytönen: | Eivät ole aivan ilmaisia rakentaa ja kunnossapitää nuo Ruotsin mallin mukaisetkaan tasoristeykset. | |
06.07.2011 23:39 | Niila Heikkilä: | Tuollaisen tasoristeyksen vikaantuessa junaliikenne joutuu pysähtymään tai matelemaan hiljaa. Voisi kuvitella tilanteen jos kaikki pääradan ali- tai ylikulkusillat olisivatkin tasoristeyksiä, ja niistä olisi vaikkapa ukkonen hajottanut puolet. Junaliikenne kärsisi valtavasti, ja syyttävä sormi.. niin, kenelle se pitäisi pitäisi osoittaa? Betoninen silta ei ainakaan kovin hanakka ole vikaantumaan luonnonilmiöiden seurauksena niin että siitä olisi liikenne- tai turvallisuushaittaa. | |
06.07.2011 23:55 | Niila Heikkilä: | Ajatusleikkinä aihetta voi toki jatkaa suuntaan jos toiseenkin. Kuvitellaanpa että kaikki Riihimäen alapuoliset yli- ja alikulut olisivatkin ruotsalaistyylisiä tasoristeyksiä. Puomit tulisivat alas huomattavan paljon aikaisemmin ennen junan tuloa kuin Suomessa. Voisi vain kuvitella niitä autojonoja, kun ruuhka-aikaan puomit olisivat alhaalla esimerkiksi puoli tuntia putkeen kun junia pyyhältäisi kaiken aikaa ohi :) | |
07.07.2011 01:22 | Jouni Hytönen: | Buslovskajan ja Pargolovon (Parkalan) välillä kaikki ajoneuvoliikenteen tasoristeykset ovat venäläisittäin korkeimman turvallisuustason tasoristeyksiä eli ns. läppätasoristeyksiä, joissa on lähestulkoon mahdotonta ajaa junan eteen. Tasoristeyksissä on myös jatkuva miehitys neljässä vuorossa. Junaturvallisuuden kannalta tässä ei varmaan olisikaan kovin suurta ongelmaa, mutta tasoristeysten estevaikutus muulle liikenteelle on melkoinen. Tasoristeykset suljetaan varsin aikaisin ennen Allegrojen tuloa ja onhan tuolla välillä varsin kiitettävästi muutakin liikennettä. Autojonot ovat melkoiset. | |
07.07.2011 02:41 | Oskari Kvist: | Toki päärata on asia erikseen. Mutta esim. Kuo-Pm-välillä, missä ei ole tieliikenteellisesti mitään vilkasliikenteistä tasoristeystä (eikä juniakaan kulje päärataan verrattuna paljoa, etenkään sn 200-pendoja), olisi ollut mielekästä parantaa vartioitujen tasoristeyksien turvallisuutta, ja poistaa vartioimattomat. Suomessa ei ole varmaan edes kokeiltu ruotsityylistä vapaanaolon valvontaa ja vfs-tyyppisiä opastinriippuvuuksia linjalla sijaitsevissa varoituslaitoksissa? Toki asetinlaiteriippuvaiset varoituslaitokset ovat asia erikseen, mutta ei niissäkään vapaanaolon valvontaa ole. | |
07.07.2011 11:01 | Timo Valtonen: | Tuolla Venäjän puolella paikallisten asukkaiden hermotkin ovat piukalla. Pietarin ja Moskovan välillä on jo kivitetty junia ja tehty muitakin tuhotöitä kun jatkuva odottelu on saanut pinnan käryämään. | |
08.07.2011 02:22 | Eljas Pölhö: | Niilan ajatusleikkiinn voisi kommentoida, että ei Ruotsissakaan kaikki maantien ja rautatien risteykset ole tasoristeyksiä. Toki tasoristeyksiä on myös Lundin ja Malmön välillä, jossa on enemmän asukkaita kuin Riihimäki-Vantaa -välillä ja enemmän junia kuin Riihimäki-Tikkurila -välillä. Köyhänä ja pihinä maana Ruotsissa on muutettu eritasoristeyksiksi vain ne, joissa se on kuonnollista maaston johdosta tai missä on erityisen vilkas maantieliikenne. Se on tietysti mahtavaa, että Suomi on niin paljon rikkaampi kuin Ruotsi (tai Norja), että kaikki (pääratojen) tasoristeykset voidaan poistaa liikennetilanteesta riippumatta. Vaikka nykyään reissaan Ruotsissa monin verroin enemmän kuin Suomessa, niin jostain kohtalon oikusta ukkosen aiheuttamat häiriöt ovat olleet Suomessa moninkertaiset Ruotsiin verrattuna huolimatta Ruotsin nykyhallituksen junavastaisesta politiikasta. |