??.07.1969 / Välillä Koria–Kouvola asema
??.07.1969 Hr13 2302 Korian sillalla. - Aurinkokellon viisari osoittaa mieluummin "Kalakukon", P75, suuntaan kuin P1, jona myös olen tätä pitänyt.
Kommentit
| 14.07.2011 18:37 | Tunnus poistettu: | Noillakin kuljettajille hengenvaarallisilla vehkeillä vedettiin pikajunia sillon melko kauan sitten. Perässä on vaunuja joissa oli lokoista istua. | |
| 14.07.2011 21:25 | Petri Nummijoki: | Tuskin tämä nyt sen vaarallisempi oli kuin Dm4, Hr11 tai Sm1-2 puhumattakaan Lättähatuista. Jostain syystä tämä on vain ainut, jonka kohdalla sitä aina korostetaan. Pikajunissahan Hr13-vetureita ei 60-luvulla vielä kovin paljon käytetty, kun näissä ei ollut matkustajavaunujen höyrylämmitysmahdollisuutta. Oikeastaan P75/76 taisi olla 60-luvun pikajunista ainoa, jossa Hr13-vetureiden tehoa yritettiin hyödyntää. Muuten näillä ajettiin pääasiassa sellaisia lyhyempiä pikajunia kuin P3/4, P9/10 tai P73/74, joihin suorituskyvyn puolesta olisi Sr12 tai Hr1 ollut riittävä. Hr13-vetureiden aktiivisin aika pikajunissa oli vasta 80- ja 90-luvuilla. | |
| 15.07.2011 14:19 | Tunnus poistettu: | Ihan totta. Kevyt on kuskin henki törmäystilanteessa monessakin veturissa ja moottorivaunussa. Noita ei tosiaan minun näköpiirissäni usein ollut pikajunissa ja kyllä sitä hitaammallakin nopeudella äkkitörmäys on kohtalokas. | |
| 16.07.2011 19:38 | Tapio Muurinen: | Äkkiseltään tulee mieleen vain kolme tapausta, joissa Hurun ohjaamosta tuli kuolemanloukku. Nekin olivat rajuja tormäksiä toisen junan kanssa, Hämeenlinna 1966, Riihimäki 1970 ja Mommila 1977. Kohtaamiset tieliikenteen kanssa teki vaarallisiksi ohjaamon matala sijainti, jos iso kuorma hajosi keulaan ja litisti ohjaamon ratamoottoria ja aluevaihteistoa vasten. Tämä toki tiedostettiin ja varmaan lukuisia kertoja koettiin kauhun hetkiä, tuleeko eteen, vai ennäättääkö alta pois. Pienemmätkin törmäykset hajottivat tuulilasit, jonka jälkeen takaseinä oli kuin haulokolla ammuttuna. - Periaatteessa sama tilanne näissä kaikissa mainituissa päätyohjaamoissa. - Kerran talvella Lättähatun kuljettaja havaitsi viime hetkellä uhkaavan vaaratilanteen tasoylikäytävää lähestyttäessä. Hän aloitti hätäjarrutuksen ja hyppäsi itse hankeen. Törmäystä ei tullut ja juna jatkoi tovin matkaa ennen pysähtymistään. Kuljettaja nousi viimeisestä vaunusta takaisin kyytiin puistellen enempiä lumia vaatteistaan, käveli junan läpi takaisin omalle paikalleen, ja pian taas matka jatkui - liekkö totta vai hyvä juttu. | |
| 16.07.2011 23:46 | Jorma Toivonen: | Lisätään tuohon Tapion tappiolistaan vielä yksi tapaus. Maaliskuun alku vuonna 1988, Turusta klo 9;45 lähtenyt laivapikajuna Joensuuhun. Juna oli hiljentämässä nopeuttaan Vihtaria lähestyessään, kun se törmäsi n.100km/h:n nopeudella Sepänsalmen (?) tasoristeyksessä puutavaralastissa olleen rekan perävaunuun. Toinen veturimiehistä jäi puristuksiin täysin murskautuneeseen Dr13 2309:n ohjaamoon menehtyen. Toinen vietiin shokkitilassa Heinäveden terveyskeskukseen, jossa myös kaksi junan matkustajaa kävivät tarkistuttamassa lievät kolhunsa. Rekan kuljettaja ei loukkaantunut. Kerran poliisit kävivät kuvaamassa Riihimäen veturitalleilla murskaantunutta Dr13:a. Tuossa tapauksessa ohjaamon paikalla oli sorakasa - aikaa, tapahtumaa, veturin numeroa en muista, mutta olisiko myös ollut vakavampi onnettomuus, koska veturi odotti konepajalle kuljettamista sisätiloissa. | |
| 17.07.2011 12:09 | Tunnus poistettu: | Ihan hyvä juttu että "vanhojen jermujen" tarinoissa tulee esiin ikäviäkin asioita. Suurimman osan elämääni rautatatien varressa asuneena olen joutunut todistamaan sekä koulupojan, että eläkeläismummon kuolemaa junan alle. | |
| 17.07.2011 18:00 | Petri Nummijoki: | Talvella 1966 ajoi Hr13-vetoinen T1062 Hyvinkäällä toisen tavarajunan perään kuljettajan saadessa surmansa. Tästä on ollut huhu, että kuljettajalta oli lähiomainen menehtynyt hiljattain ja tapauksessa epäiltiin itsemurhaa. |