03.10.2011 / Jersey City, NJ, Yhdysvallat
03.10.2011 CSX numerot 620 ja 8530.
Kommentit
| 09.10.2011 11:37 | Topi Lajunen: | Lueskelin tuossa taannoin siitä, miten Pohjois-Amerikassa on käytännöt muuttuneet tämäntyyppisten hood-vetureiden ajosuunnissa. Alunperin veturit olivat hieman enemmän esim. Dv12:n näköisiä, ja niitä ajettiin törmäysturvallisuussyistä pitkä pää edellä. Ja olihan tämä luonteva suunta tuttu jo höyryvetureista. Ohjaamoissa ei ilmeisesti ollut kuin yhdet ohjainlaitteet, ja ne oli sijoitettu siten, että niillä oli luontevaa ajaa pitkä pää edellä. Vähitellen moottoreiden koko kasvoi, ja konepeitot kohosivat täyteen korkeuteen, jolloin näkyvyys veturin keskilinjan suuntaan katosi kokonaan. Myös lyhyen pään konepeitto kasvoi täyteen mittaan. No, kahdella miehellä ajoivat, ja toinen tähysti siltä puolelta johon ei ajava kuljettaja nähnyt. Jossain vaiheessa näkyvyys nousi prioriteetissa ohi törmäysturvallisuuden (tai lyhyestäkin päästä saatiin riittävän turvallinen), jolloin vetureiden normaali kulkusuunta vaihtui, lyhyt pää alkoi madaltumaan (ja leveentymään) ja ohjainlaitteet siirtyi ristikulmaan. Vetureilla on siis aina pyritty ajamaan - toisin kuin esimerkiksi Suomessa - tietty pää edellä. Joko ajetaan aina kuvan kaltaisilla nipuilla, tai käännetään yksittäinen veturi tarvittaessa ympäri. Erityisen ilmiselvää tämä on cowl- ja boxcab-tyyppisillä vetureilla, jotka muistuttavat vaikkapa Dr12- ja Dr13-vetureita, mutta vain yhdellä ohjaamolla. | |
| 09.10.2011 11:54 | Petri Nummijoki: | Minulla on kyllä käsitys, että Suomessakin Dv12-, Dv15- ja Dv16-vetureilla ajettiin alun perin (60-luvulla) ensisijaisesti pidemmän pään konesuoja edellä tai Dr12-vetureilla I-pään ohjaamo (jäädyttimen puoleinen pää) edellä. Tietysti usein on ajettu myös päinvastoin, jos kulkusuunta vaihtui kesken matkan tai paluujuna lähti niin pian, ettei veturia kannattanut kääntää tai siihen ei ollut määräasemalla valmiuksia. Mutta jos veturi otettiin tallista kääntöpöydän kautta, jolloin ajosuunta oli periaatteessa vapaasti valittavissa niin ajettiin tällä tavoin. Dm4-vaunuilla ilmeisesti takaperin ajaminen oli jopa suorastaan harvinaista tai ainakaan sellaisia valokuvia ei ole paljoa näkynyt. Johtuisiko siitä, että Dm4:ssa oli kattotuuletin vain takapäässä, jolloin jäähdytys mahdollisesti toimi kunnolla takimmaiseen koneistoon vain etuperin ajettaessa? | |
| 09.10.2011 13:21 | Jani Saarilampi: | Huimia koneita,ensimmäinen veturi on GE-AC6000CW jossa vaatimattomat 6,250-heppaa, taaempi GM-EMD SD50 ja "vain"3,500 hp. | |
| 09.10.2011 14:56 | Sami Kallio: | Minkä painoista kiskoa tuolla yleisesti käytetään? | |
| 09.10.2011 16:10 | Topi Lajunen: | Artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_profile#North_America mukaan pääreiteillä pääasiassa n. 65 kg/m tai painavampaa, päättyen Pennsyn 77 kg/m kiskoon. Sivureiteillä sitten 50-60 kg/m. | |
| 15.10.2011 16:10 | Kari Kuusela: | Itseäni on aina ihmetyttänyt raidetekniikan "pysähtyneisyys" USA:ssa. Jostain syystä kiskot vielä nykyäänkin kiinnitetään puupölkkyihin aina naulaamalla. Minkäänlaisia ruuvikiinnityksiä en kuvissa ole nähnyt. (Betonipölkkyraiteet ovat tietysti eri asia). |