21.05.1990 / Jalasjärvi
21.05.1990 Eipä näihin kuva-arvoituksena julkipantuihin kuviin kauaa mene, kun kuvauspaikka jo tiedetään ajankohtaa myöden riittävällä tarkkuudella. Jälleen kerran osoitus vankasta tietämyksestä tällä sivustolla.
Kommentit
| 28.10.2011 20:26 | Valtteri Paakkari: | Inkeroinen paikkana, 80-luvun loppu? | |
| 28.10.2011 21:34 | Jorma Rauhala: | Jalasjärvi. | |
| 28.10.2011 21:38 | Olli Keski-Rahkonen: | Antenni paljastaa heti rataosaksi Parkanon oikoradan. Jalasjärvellä taitaa olla kuvan puulaituri vieläkin? | |
| 28.10.2011 22:11 | Petri Nummijoki: | Jalasjärven matkustajalaituria pidennettiin noin 1987, kun pari pikajunaa muutettiin pysähtymään siellä. Vaikka laituri näyttää lyhyeltä niin taitaa kuvakulma sen verran valehdella, että laituri on oikeasti huomattavasti pidempi kuin yhden Sm-rungon mittainen, joten olisi pidennyksen jäljiltä. Siten kuvausajankohta voisi olla noin 1988. Kuvan laituri purettiin jo kauan sitten, kun Jalasjärvelle rakennettiin toinen läpiajettava sivuraide juurikin tuon laiturin paikalle. Uusi laituri tehtiin tämän uuden sivuraiteen viereen ja oli taas lyhyempää mallia. | |
| 29.10.2011 21:26 | Petri Nummijoki: | Tuohon aikaan EP57 kohtasi sunnuntaisin aikataulun mukaan Jalasjärvellä Seinäjoki-Helsinki Sm-junan. Koska Sm-juna otti matkustajia Jalasjärveltä ja laituri oli pääkulkutien vieressä, käytti Sm-juna sitä ja EP57 suoritti ohiajon sivuraiteen ja sn 35 km/h -vaihteiden kautta. | |
| 31.10.2011 10:11 | Kimmo Pyrhönen: | Niin tai näin, hieno tilannekuva Hurujen viimeiseltä vuodelta. | |
| 31.10.2011 22:32 | Niila Heikkilä: | Tuohon aikaan Parkanon radan junaliikenne alkoi olla jo varsin tiheää, joten vanhan kauko-ohjauksen, linjasuojastuksen puuttumisen ja liikennepaikkojen sn35 vaihteiden aiheuttamat kapasiteettirajoitukset tuottivat junille kohtaustilanteissa hyvinkin pitkiä seisomisia. Pikajunan ja tavarajunan peräkkäinajo ja nopeamman ohitus tuotti hitaammalle junalle Jalasjärvellä ihanteellisissakin olosuhteissa vähintään 15-20 minuutin odottelun. Tämä siis kuvanoton hetkellä 1990, jolloin naapuriliikennepaikat Peräseinäjoki ja Ylivalli olivat jo olemassa. Kuvassa näkyy myös kauko-ohjauksen masto, joka Jalasjärvellä oli 42 metrinen. (itse masto on yhä pystyssä) Peilejä on kaksi kappaletta, Parkanon kauko-ohjaamoon yhteyksissä oleva päälinkki ylempänä ja lähimpään vasta-asemaan eli Ylivalliin suunnattu turvallisuuslinkki alempana. Siinä kulki akselinlaskentatiedot asemilta toiselle. En nyt jaksa muistaa oliko päälinkin toistinasema Madesjärvellä, mutta teoriaa tukisi se että Parkanon radalla pisimmät linkkijänteet olivat joka tapauksessa maksimissaan 37 kilometriä. Loukosta Madesjärvelle on juurikin tuo matka, ja samaten radan eteläosassa, Karhejärveltä Parkanoon kyseinen jänneväli. Radan korkein masto on Karhejärvellä, 92 metriä. Jos jollakulla on tarkentaa linkkijänneasiaa, mielellään sen täällä näkisi. |