??.??.???? / Elisenvaara
??.??.???? Lisää laatikonpohjalöytöjä: Elisenvaaran asema, ehkä 1920-luvulla. Oikealla Karjalan radan vanha asema. Aikamoinen tabernaakkeli ja jugend-tyylin ylistyslaulu tuo vanhan Punkaharjun (en suostu kutsumaan Lustoksi) ja Savonlinnan isoveli. Pommilla 1940 poltettu. Minkähänlainen muotopuoli komea talo olisi nyt, jos tuo suuri risteysasema yhä kuuluisi Suomeen. Veturi voisi kuulua G-luokkaan (tenderissä viistetty yläreuna), tuskin se kuitenkaan on C. Onko tietoa Elisenvaaran päivystäjistä?
Kommentit
| 01.11.2011 10:58 | Ilkka Hovi: | Mie olen kyllä C-sarjan veturin kannalla. Jos katsotaan tenderin noin vaakasuoraa niittisaumaa, millä kiinnitettiin polttoainetilan pohjalevy, huomataan sauman olevan alle puolenvälin tenderin sivulla ja päädyssä. G-sarjojen (Sk1-Sk2, Sk5 ja Sk6 ) tenderien polttoainetilan pohja oli paljon ylempänä. Sanotaan vaikka viimeisellä neljänneksellä korkeudesta. Myös tenderin yläreunan taivutus on mutu-tuntumalla "jäykempi" kuin Sk-sarjoissa. (Helpompi käyttää uudempaa sarjamerkkiä, G-sarjoja oli tuhottomasti Suomen oloissa). Tuossahan on myös takaseinässä liukuovet. Ne puuttuivat G-sarjoista (ilmeisesti G7:ssä oli peltiset liukuovet rämisemässä takaseinässä kun veturit tulivat tehtaalta) Vrt hyvä kuva http://vaunut.org/kuva/53235?tag0=0%7CSk1%7C |
|
| 01.11.2011 22:56 | Jarmo Pyytövaara: | Jos sodan lopputulos olisi ollut toinen, eikä asema olisi palanut, eiköhän rakennuksen kohtalo olisi sama, joka on Huutokoskella kaikkien nähtävissä. Tietenkin jos, onni olisi hieman suosiollisempi, suljetun rakennuksen edessä, olisi eko-vihreä ”parasta palvelua” itsepalvelu lippuautomaatti, joko palvelemassa, päivityksessä tai muuten vaan tauolla. | |
| 02.11.2011 15:13 | Ilkka Hovi: | Aika paha nykykunnon arviointi. Savonlinnassa on sentään jokin lastentarha asemalla. | |
| 23.09.2012 11:36 | Tunnus poistettu: | Valotus tai aika on polttanut ikävästi. Onkohan tuo katon viritys jokin radioantenni sekä lähetykseen ja vastaanottoon? | |
| 23.09.2012 12:40 | Carl Henning: | Veikkaisin puhdasta jugend-tyylin mukaista koristetta, johon aihe on haettu rautatiestä (pyörät sivuissa, rata keskellä. Yleisradiotoiminta alkoi Suomessa 1926, mutta tuskin kuuluvuutta oli minkäänlaista vielä Elisenvaarassa... | |
| 23.09.2012 18:53 | Tunnus poistettu: | En todellakaan tiedä mikä tuo hökötys on. mutta radiotoimintaa oli toki kauan ennen Yleä. | |
| 24.09.2012 21:05 | Joni Lahti: | Suomihan on tosiasiassa radiotoiminnan pioneerimaa, sillä Aleksandr Stepanovitš Popov muodosti vuonna1900 Suursaaren ja Kymin Kuutsalon välille yhden maailman varhaisimmista radioyhteyksistä pelastustöitä varten. Vai meneeköhän kunnia sittenkin Venäjän keisarikunnalle? | |
| 25.09.2012 07:07 | Kurt Ristniemi: | Katon 'viritys' on jugend-tyyliin kuuluva kattokoriste eli harjakoriste, ihan niinkuin Carl tuossa jo arvelikin. Varsin samankaltainen koriste on nähtävissä esim. Museoviraston ohjeessa 'Rautatierakennusten korjausohjeet 3, Asemapäällikön talo'. http://www.nba.fi/fi/File/43/rautatierak-korjohj3-asemapaal.pdf | |
| 25.09.2012 14:52 | Tunnus poistettu: | Olkoon vaan kattokoriste. En väitä vastaan, mutta mitä tuo sitten koristi? Vaikutelma on todella antennimainen, ja langaton sähkötys oli keksitty ennen puheradiota, joten tuohon aikaan se oli jo tuttua touhua. | |
| 25.09.2012 18:50 | Kimmo T. Lumirae: | Aikoinaan ihmettelin ihan samaa, mutta kun ajatukseen kattokoristeiden olemassaolosta tottui, niitä alkoi huomata vähän siellä, hieman täällä. Keskieuroppalaisissa asemissa näkee usein näitä kauniita takorautakoristeita, mutta eiköhän niitä ole suomalaisissa vakiomallin asemarakennuksissakin. | |
| 29.10.2012 08:58 | Kurt Ristniemi: | Radioantennit olivat noihin aikoihin jänneväliltään jopa kymmenien metrien pituisia kupari- tai pronssilanka-antenneja. Rautatiehallitus ohjeisti vastaanotto- ja pienitehoisten lähetysasemien antennilaitteet kiertokirjeellä N:o 4/883 22.2.1930. Se on mielenkiintoista luettavaa. | |
| 29.10.2012 11:23 | Kimmo T. Lumirae: | Missä muuten käytettiin radioyhteyksiä vuonna 1930? Linjaradiokokeiluhan alkoi muistaakseni noin vuonna 1961. | |
| 29.10.2012 12:50 | Kurt Ristniemi: | Kimmon kysymykseen vastannee em. kiertokirjeen otsikko: 'Kiertokirje radiolaitteiden asettamisesta valtionrautateille kuuluviin asuinrakennuksiin' ja johdanto: "Tehdystä esityksestä rautatiehallitus on myöntänyt rautatieläisille oikeuden rakentaa radiolaitteita asumiinsa valtionrautateiden rakennuksiin ehdolla, että heillä on asianmukainen kuuntelulupa sekä että he noudattavat Kauppa- ja teollisuusministeriön marraskuun 8 p:nä 1929 vahvistamassa päätöksessä annettuja ulkoantenin rakennetta koskevia seuraavia määräyksiä ja ohjeita:" - Rautatieläiset halusivat kuunnella Suomen Yleisradion lähetyksiä. Lisäksi langaton lennätin oli melkoinen kiinnostuksen kohde 1920-luvulla. Siksi kai myönnettiin oikeus jopa pienitehoisiin lähettiimiinkin. | |
| 27.09.2023 20:48 | Jarno Piltti: | Nuo liukuovet hytin takaseinässä on kyllä huonosti esillä kuvissa, tässä ne näkyy. C-sarjoista toki muutenkin hintsusti kuvia. | |
| 23.12.2024 12:28 | Eljas Pölhö: | Elisenvaaran päivystäjänä 1920-luvulla toimi 1-2 C2-sarjan veturia lokakuuhun 1928 saakka. Sen jälkeen vakinainen päivystäjä oli kesäkuussa 1927 Elisenvaaraan Kerava-Porvoo-rataosalta siirretty M1 n:o 66. |