04.11.2011 / Toijala
04.11.2011 Toijalan veturimuseon lumiaura.
Kommentit
| 15.11.2011 02:08 | Juha Puusaari: | Kylläpäs on vihreetä ollu ... vieläkin! | |
| 15.11.2011 08:19 | [Tunnus poistettu]: | Voisiko joku selittää muuten miksi entisajan lumiaurat Suomessa oli juuri tuollaisia "kesämökkimallisia"? Mitkä suunnittelun lähtökohdat johti tähän lopputulokseen? Oliko tämä yleinen malli kaikissa pohjoisissa maissa, entäs alppimaissa? Miksi niitten sisään piti mahtua olemaan isompikin porukka? Eikös aura olisi toiminut yhtä hyvin jos ei koria olisi ollut ollenkaan, ainoastaan metallinen runko ja aurat? (Ikkunoiden kohdalla, vaikka ne näyttääkin hassuilta, voi todeta että suurinpiirtein samanlaista malliahan ikkunat lienee tuossa viereisessä puukorisessa matkustajavaunussakin, joten se ei sinänsä ole yllätys, vaan seuraa siitä että aurassa on isot sisätilat.). |
|
| 15.11.2011 09:52 | Juha Puusaari: | Tuollaisessa lumiaurassa on useita säätyviä osia jonka takia tarvitaan usea säätäjä ja sen takia sen koko on iso (siis pieneen ei mahtuisi useaa) ja nuo erkkerit on (kai) siksi että näkee aurausmerkit mitä on matkan varrella. (Korjatkaa tietävämmät jos olen väärässä) | |
| 15.11.2011 09:58 | Juhana Konttinen: | Sisäkuvaa lihasvoimin operoitavasta aurasta: http://vaunut.org/kuva/6108 | |
| 15.11.2011 10:28 | [Tunnus poistettu]: | Juha: Ah, kiitoksia. Lihasvoimien tarve auran siipien ym asennon säätämiseen ajon aikana siis on selitys. Niinpä, eipä kai mitään hydrauliikkaa tuohon aikaan ollut, eikä mekaaninenkaan voimansiirto ja ohjaus veturista ollut mahdollista. (Ja kukapa veturissa olisi mahtunut/ehtinyt auraa jatkuvasti säätämään.) Ja ihmistyö oli halpaa. | |
| 15.11.2011 12:30 | Kimmo T. Lumirae: | Aika karu peli sisäkuvissaan. Mutta kertokaapa, oliko tapana vetää näitä vaiko työntää? Muistan nähneeni molempia tehtävän kuvissa; luonnossa näitä ei pahemmin ole vastaan tullut. Valmet kehitti joskus noin v. 1980 suoraan veturiin kiinnitettävän lumiauran, jonka käyttövoima otettiin Dv 15/16 -veturin vaihteiston ulkopuolelle asennetusta hydraulipumpusta. Tätäkään lumiauraa ei veturimiehistö käyttänyt, vaan auran kojelaudan namikoita käytti erikseen yksi henkilö, ja koko aurausta johti vaihtotyönjohtaja eli konduktööri, joka terävän sotilaallisin komennoin antoi aurausmääräyksiä: "Terä - ylös! Siipi - sisään!". Näitä auroja käytettiin sittemmin enemmän Tka7-kalustossa kuin Dv15/16:ssa. Laatikkolumiauran ja veturin väliin vedettiin kaiketi sähkösoitto-opastejohdin aurauksen ajaksi. Vanha Jt:hän tunsi vielä sähkösoitto-opasteet "käytä vähäistä aurausvauhtia" ja "käytä täyttä aurausvauhtia". Jälkimmäistä olen kuullut käytettävän ratapiharadiossa vitsinomaisesti: "Päivvystäjälle vaihde kääntyi, raiteelle viisi täyttä aurausvauhtia" ja päivystäjä kuittasi "Viiteen täyttä aurausvauhtia" , ja tämä siis keskellä kesäpäivää. |
|
| 15.11.2011 13:40 | Teppo Niemi: | Linja-aurauksessa ilmeisestikin pääsääntöisesti vetää. Siihen viittaisi vuoden 1956 JT:n määräykset. Mutta esim Tuulia käyttöraporteista päätellen, on myös laatikkoauroja työnnetty linjalla. Mutta tarkentakoot enemmän auraukseen perehtyneet. Kyllähän niitä pitäisi täältä löytyä. Ja aurausnopeuksista laatikkoauroilla oli määräyksensä. |
|
| 16.11.2011 00:13 | Jorma Toivonen: | Talvella 1979 muutama keikka tuli tehtyä aurahommissa ja vain kerran linjalla (Ri-Tu-Ri). Auraa yleensä vedettiin linjalla, mutta eihän tuolloin paljon lunta kerääntynyt pääradalle, mm. varsin lukuisasti liikennöineen Dr12-veturisarjan ratamoottorien tuuletukset puhalsivat lumet tehokkaasti pois raiteilta. Mestarin kanssa sovittiin aamuisin aurausnopeuksista tapauskohtaisesti - taisi olla 50km/h:n luokkaa korkeimmillaan linjalla. Opasteiden antamiseen käytettiin vanhan mallin ovikellon näköistä systeemiä, johto sopi hyvin kulkemaan Dv15:a tiiviisteettömän oven raosta ohjaamoon. Ratapihoilla auraa yleensä työnnettiin ja vyörytettiin lumimassoja raiteiden yli. Dv15/16-sarjan veturit olivat tähän tehtävään oivallisia, käsijarrulla saatiin "säädettyä" jarrulossit lähelle kaikkien pyörien kehiä pyyhkimään irtolumet pois haittaamasta jarrutuksia - aurassa ei tainnut olla ilmajarruja lainkaan? Nykyään HMVY:n tallissa oleva Dv15 1991 oli melkoisen usein auran vetäjänä / työtäjänä tuona talvena Riihimäen seudulla. |