??.??.1930 / Kotkan satama
??.??.1930 Kotkan satama silloin joskus, ehkä 1930-luvulla.
Kommentit
| 10.12.2011 10:57 | Topi Pikkarainen: | Tyylekäs satama... | |
| 10.12.2011 11:10 | [Tunnus poistettu]: | Laiturin puolella tasoristeystä vaalean kuorma-auton kuski on jäänyt kärrynsä kanssa mielenkiintoisesti kiskoille odottamaan junan ohiajoa - vieressä alle 10 metrin päässä samoilla kiskoilla toinen juna. Kuorma-auton 'tälle kuvaajan puolelle' on ehtinyt myös polkupyöräilijä seisoskelemaan - hänellähän ei ole mitään näkyvyyttä auton takana olevan veturin suuntaan. | |
| 10.12.2011 11:47 | Juha Puusaari: | Kovin vaarallista ajattelutapaa ollu silloinkin liikkeellä! | |
| 10.12.2011 12:21 | Jyrki Längman: | Ai niin kuka tunnistaa että mitä vaunuja ja vetureita kuvassa näkyy ? | |
| 10.12.2011 12:27 | Tunnus poistettu: | Ja vaikka ei juna-aiheeseen kuulukaan: mitä rakennuksia noilla luodoilla? Luulisi veden tulevan lattioille sopivalla tuulella. | |
| 10.12.2011 13:04 | Jouko Järvinen: | Kevättä varmaan vietettäneen, silloin jäitä on kenties pakkaantunut luodon rannoille. | |
| 10.12.2011 13:42 | Tapio Muurinen: | Lähinnä olevat veturit ovat "Ankkoja" (D1), Vr2. Vaunusto on aikakauden tyyppikalustoa: Umpiset Gb, Gd (ovat hieman lyhyempiä kuin Gb:t ja yleensä "lättänä"-kattoisia. Avovaunuissa näkyy Hdk, joku Ok on siellä seassa varmaan myös Hd. - Vasikkasaaren päässä vasemmalla oleva rakennus on kiinteällä maalla, mutta jäiden seassa ja Hietasen saaren rannoilla (taustalla) olevat ovat katettuja proomuja. Meri on keväällä auennut, mutta satamassa on vielä jäitä. | |
| 10.12.2011 14:21 | Topi Pikkarainen: | Ja asjallisia kuorma-autoja tuossa tasoristeyksen kohdalla... | |
| 10.12.2011 14:33 | Timo Salminen: | Originaalikuvasta varmaankin pystyisi lukemaan laivojen nimiä - muitakin kuin tuon etummaisen Al*erian - samoin kuin etualan kuorma-auton lavan kyljessä olevan tekstin? | |
| 10.12.2011 14:34 | Tunnus poistettu: | Siis vesi uhkaa edelleen. Mikä lienee noiden katettujen proomujen käyttötarkoitus? Tuskin varmaan varsinainen tavaran kuljetus, vaan ehkä jotain paikallisempaa? | |
| 10.12.2011 15:24 | Arto Hellman: | Eivätköhän ne liene lastausproomuja. Eli niistä puretaan / niihin lastataan rahtia redillä (reti) oleviin/olevista rahtilaivoihin/rahtilaivoista. Minä en mitään tiedä. mutta käsitys on, että tuolloin yleensä kysymys lautatavarasta ja vastaavasta. |
|
| 10.12.2011 15:26 | Jyrki Längman: | Toisiksi lähin laiva on nimeltään Suomen poika. Kuorma auton kyljessä lukee Osuusliike liitto R.L. ja lähimmän tavaravaunun numero on 52323. nämä erottui kun katsi 12 X suurrennettua kuvaa. Tämä kuva on pienennetty siitä originallin kuva koko tiedostona on 9,5 MT. Tein kuvasta 4 erillis rajausta jotka laitoin kuvapalvelimelle. http://img244.imagevenue.com/img.php?image=521177155_KotkaRajaus1_122_565lo.jpg http://img28.imagevenue.com/img.php?image=352117937_KotkaRajaus2_122_8lo.jpg http://img168.imagevenue.com/img.php?image=521181983_KotkaRajaus3_122_680lo.jpg http://img249.imagevenue.com/img.php?image=521185408_KotkaRajaus4_122_206lo.jpg Käykääpä katsomassa jos erotatte vielä lisää yksityiskohtia |
|
| 10.12.2011 17:00 | Arto Hellman: | http://www.uboat.net/allies/merchants/30.html Suomen pojasta jotakin. |
|
| 10.12.2011 18:51 | Tapio Muurinen: | Kiitokset Jyrkille, että skannailet näitä vanhoja kuvia meidän toistenkin nähtäväksi. Sinulla onkin näitä hyvät kokoelmat. Sunilaa ei vielä rakenneta, joten 1930-luvun ensimmäiseltä puoliskolta tod.näk. D1-veturit valmistuivat 1930-31. Kouvolan kirjoilla niitä oli v. -36 5 kpl. Aika uusilta näyttävät kuvassa. - Tässä on paljon katseltavaa ja vertailtavaa nykyaikaan; mm. Itälaiturin vanha hiilisatama, uusihan tuli Vasikkasaareen vasta 1962, hevosia satamatöissä - aivan oikein, proomuilla kuljetettiin lähinnä sahatavaraa, kun rediltä lastattiin. Joskus pienempiä eriä muutakin tavaraa lastattiin tai purettiin, jos laiva ei saanut sopivaa laituripaikkaa. Näkyy tuossa Miljoonamöljässä olevan laivan kupeessa yksi proomu - tuonut erän joko Hietasen tai Hovinsaaren sahalta (arvelua). Talvella jäissä puuproomuja ei vedelty; tästä se taas lähtee... | |
| 10.12.2011 18:53 | Timo Arolainen: | Hieno kuva. Hietasen satamasta eikä Sunilan sellutehtaasta ole vielä tietoakaan. | |
| 10.12.2011 19:30 | [Tunnus poistettu]: | Toisen harrastuksen puolelta pieni 'aasinsilta' - Kotkan sataman suunnittelijoista 'kuuluisin' lienee shakin suurmestarimme EERO BÖÖK (s.1910 - k.1990). Hän haki satamiinsa oppia Euroopan suursatamista ja rautateiden 'linjaukset' oli keskeisiä ratkaistavia ongelmia satamien toimivuudessa Böökin mukaan. | |
| 10.12.2011 19:43 | [Tunnus poistettu]: | Suuret kiitokset Jyrkille. On mukava katsella vanhaa meininkiä satamassa josta vanhemmat kolleegat kertoivat juttuja kun vielä korvantaukset kosteina tuolla aherrettiin.Paljon on Kantasatama vuosien varrella muuttunut. Hietasen saha on parhaassa "terässään" ja Hallan pitkistä piipuista hyötii savua. Tiutisen kyläkin on vielä polttamatta. Juha arvelee vaarallisen ajattelutavan olleen tuohon aikaan vallalla, samanlaista hullumyllyä se oli vielä tälläkin vuosituhannella. Pää sai pyöriä kuin pöllöllä koska vähän väliä oli jos minkälaista väkkärää raiteilla. Joustavalla suhtautumisella ja yhteispelillä se sujuu. Välillä joutuu "väistämään" vaikka kuinka olisi etuajo-oikeus. Parempi pieni pysäys kuin suuri rysäys. Monena talvena Kotkan satama oli kiinni kovimman talven ajan. Laituriin pääsy on hankalaa, jääsohjoa saattaa olla laiturin vierellä reilusti toistakymmentä metriä. Hietasen satama on siitä etevä että eräs Kymijoen haaroista purkaa vetensä sataman ohi ja pitää jään ohuempana ja kuljettaa jääsohjoa pois. Lisänä Sunilan lauhdevedet jotka auttavat aukipysymisessä. Nuo mustavalkoiset kuvat ovat siitä veikeitä että niistä saa varsin tarkkoja suurennoksia joista näkyy monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. |
|
| 11.12.2011 12:37 | Tapio Muurinen: | Tähän sopinee muistelo eräästä legendaarisesta kuljettajasta, koska tämä oli hänen valtakuntaansa 30 vuotta. "Pasi"- Basilius Lunden, myhäilevä viiksiniekka, tuli Kotkaan 1927, ja jäi eläkkeelle 67 vuotiaana 1957. Hän oli veturimiehenä 49 vuotta, kun otetaan mukaan konepajakausi. Ensimmäinen veturi hänellä oli Kouvolassa 32 (C2), sitten numeroita 42 (C2), 200 (G1/Sk2), 118 (G1/Sk1), 223 (A3) ja 173 (G3/Sk3). Kysyttässä mitä hän ei ollut myöhemmin ajanut, niin Pr2 ja joitain ruotsalaisia. Pisin reissu oli Kouvolasta Kuopioon ja takaisin kovassa pakkasessa, eikä sillä reissulla lepäilty. Kerran linjalla oli heiltä veturi suistunut kiskoilta. Tieto onnettommudesta oli jo mennyt eteenpäin, "siellä on veturi kyljellään ja rata särkynyt". Korjausjuna miehistöineen lähti paikalle. Sen saapuessa Pasi oli jo junineen Kouvolassa. - Nokkelat veturimiehet olivat saaneet junansa takaisin kiskoille. - Viimeisenä työpäivänään hymyilevä ja leikkisä Pasi ajeli näitä raiteita "Kanalla" 65x. | |
| 12.12.2011 15:32 | Heikki Jalonen: | Upea kuva kadonneesta maailmasta. Siellä se vanha salakuljettaja Laitinenkin vielä luuhailee jossain makasiinin kulman takana... | |
| 02.11.2019 13:57 | Jukka Viitala: | 80-luvun lopulla olin päällystämässä takana näkyvän nosturin viereistä varastoa. Katon rajassa oli melkoinen puluyhdyskunta ja kannatinpilarin juurelta löytyi ritsat, joilla tuli ruokiksella harvennettua kantaa. Nakkasimme päivän päätteeksi raadot hallissa olleelle radalle ja seuraavana aamuna pulut olivat poissa, ritsatkin löytyivät usein eri tolpan juurelta. Pulujen katoamisiin ja liikkuviin ritsoihin löytyi pian syyksi läheisessä laiturissa puoli vuotta maannut Neuvostoliiton kauppalaivaston koululaiva, jonka 130-päinen miehistö haki puluista lisäravinteita kaalisoppaansa. Aikoinaan Saimaan kanavalla nauratti neukkujen väenpaljous laivoilla, Ladogassa (made in Suomi) ja STS:ssä oli 29-32 henkeä, suomalaisissa 9 ja samankokoisissa länsisaksalaisissa 3-4. Neukkujen koululaiva oli toki pikkusen isompi kuin kanavan 78-metrinen, mutta... Kotkansaaren koilliskulman varastot on rakennettu varmaan täyttömaalle, koska tuossakin laituritasoa kulkenut rata pysyi kuosissaan, mutta reilun metrin korkeammalla ollut lattia painui ja katosi johonkin, täytteenä oli hienoa merihiekkaa. kaivoimme hiekat hiiteen ja tilalle tuli kalliomursketta 0-150, jo loppui painuminen. Kotkaan on roudattu merihiekkaa vuosikymmeniä, Mussalossakin täytettiin laitureita hiekalla vielä 80-luvun lopulla, mutta hommalle tuli muistaakseni stoppi parin lintujen pesimäluodon kadottua kartalta, silloinen hollantilainen hiekkalaiva imaisi muistaakseni 14000 t kerralla ja paatissa oli aika vankat pumput, hiekka lensi poistoputken suulta 10-15 m vaakasuorassa ja putki oli 60 cm eli ei ihan pieni. |
|
| 03.03.2023 18:43 | Jouni Ilari Nousiainen: | Veikko Lavin "Lasijauholaivakeikka" sijoittunee tähän ympäristöön: https://www.youtube.com/watch?v=CoftYwTuJTY |