??.??.???? / Välillä Hanko tavara–Kolari
??.??.???? Helpohko lauantai-illan knoppi - mikähän moottori mahtanee olla remontin kohteena? Ammattilaisille taitanee olla liiankin helppo... Näkyvillä MAN R8V 22/30 ATL moottorin sisuksia, moottoria käytetään Dr14-sarjan vetureissa. Yhden pytyn iskutilavuus on reilu ämpärillinen (11,4 litraa), kun kansi laitetaan reiän päälle ja sinne tungetaan ilmaa, johon ruiskautetaan poltto-ainetta, saadaan yhdestä sylinteristä lähes 150hv:aa tehoa. (No, tarvitaan toki muitakin edellytyksiä, jotta seos saataisiin räjähtämään..)
Kommentit
| 10.12.2011 20:38 | [Tunnus poistettu]: | Kahden pisteen vihje: Kannenpulttien kiristysmomentti on vanhaa mittayksikköä käyttäen 74 kiloa, muistin mukaan. :-)) | |
| 10.12.2011 23:23 | Jimi Lappalainen: | http://vaunut.org/kuva/72007 ? | |
| 10.12.2011 23:28 | Antti Kaisto: | Yhden pisteen vihje: Joka sylinterille oma ruiskutuspumppu. Jimi: Ei ole kuvassa mukana. |
|
| 11.12.2011 00:17 | Jani Saarilampi: | Iso rivikone vieressä avonaiset käyntisillat, veikaus Dv15 tai Dv16 (Move)? | |
| 11.12.2011 00:47 | Kimmo T. Lumirae: | Veikkaan Dr14 mutta veikkaus ei johdu mistään moottorin yksityiskohdasta tai apulaitteesta. | |
| 11.12.2011 12:04 | Tapio Muurinen: | Aikamoiset padat kumminkin; täydellisillä tietämättömyydellä arvelen tilavuudeksi n. 90 l, vähän yli. - Itse olen katsellut muutaman kerran vastaavaa, mutta pienemmässä mittakaavassa: tilavuus 1,6 l ja loppukiristys 6 kg. | |
| 11.12.2011 13:42 | Jorma Toivonen: | Kimmo tiesi aivan oikein, kyseessä on Dr14-veturin MAN moottori. | |
| 11.12.2011 19:11 | Hannes Hietsalo: | Litrateho on kyllä kovin vaatimaton. Vertailun vuoksi tehokkaimmat uudet dieselit puskee noin 100hv/litra, toki vääntö on hieman ohuempi pikkukoneissa. Miksihän näitä ei ole koskaan modernisoitu, tuskin olisi kovinkaan hankalaa? Suuttimia voisi vaihtaa tai muuttaa common railiksi. Näissähän ruiskutuspaine ei ole kuin reilu 200bar kun voisi olla yli 1000bar. Parananisi teho ja taloudellisuus eikä katalysaattoritkaan olisi pahitteeksi. | |
| 13.12.2011 22:13 | Henri Korpela: | Tuo 100hv/l kaava ei välttämättä enää oikein toimi siirryttäessä parilitrasista ylöspäin. Niissä pienemmän kalipeerin koneissa hevosvoimat tulee aika pitkälti niistä korkeista huippukierroksista, kun taas näissä isoissa dieseissä hevosvoimat muodostuu enimmäkseen siitä raa'asta väännöstä. | |
| 13.12.2011 22:29 | Kimmo T. Lumirae: | Siinä tarvittaisiin melkoinen ahtopaine, Hannes, että huippukierroksiltaan noin 900 rpm kiertävästä MAN:ista otettaisiin 100 hv/l...Tässä Mannissa on ahtopaine joka tapauksessa kunnioitettava, luokkaa 1,3-1,5 bar ylipainetta ja sen aiemmin kuuli äänestäkin; melkein koko veturin ääni hukkui ahtimen kiljuntaan. En epäile, etteikö joku olisi miettinyt tuota modernisointia, mutta esim. kotimaassaan Saksassa on vanhemmat veturikoneet yksinkertaisesti vaihdettu uudempiin, sen sijaan, että esim. niiden ruiskutusjärjestelmiä olisi lähdetty muuttamaan. Olisiko se kannattavaa pelkästään kulutuksen ja päästöjen puolesta, kun taas tehoa nostettaessa pitäisi uusia saman tien mm. jäähdytysjärjestelmä ja vaihteisto, puhumattakaan moottorin alakerrasta ja ehkä männistä jne... Ai, mistäkö tiesin kuvan olevan Dr14:sta? Kuvan oikeassa reunassa näkyvät veturin korkeat kaiteet, ja niissä on alimmaisena viimeksi saneeratuille vetureille ominainen levy matalalla käyntisillan tasossa; toimii ainakin liukastumissuojana ettei koipi lipsahda kaiteen alta ulkopuolelle. Ja sellaista ei varmasti Dv15-16:ssa ehtinyt olla. |
|
| 13.12.2011 23:58 | Eero Heinonen: | 90 litraa on siitä merkittävä raja, että sitä pienemmillä pääkoneilla varustettuja vetokoneita ei ole ollut tapana kutsua vetureiksi, vaan kiskokulkuneuvoiksi. Nykyisellään vetureita käyttää Suomessa vain muutama alansa edelläkävijä. | |
| 15.12.2011 01:08 | Jorma Toivonen: | Eeron mielestä myös Dv12-sarjan veturit ovat vain kiskokulkuneuvoja (syl. tilavuus vain reilut 70 litraa). Veturisarjasta pientä tarinaa juuri ilmestyneessä http://www.vanhatkoneet.fi/910/dv12-veturi-elava-legenda Vanhat Koneet-lehdessä. | |
| 22.12.2011 21:21 | [Tunnus poistettu]: | Tuosta koneesta saataisiin ihan säätämällä tehoa ulos huomattavasti enemmän mutta vaihteisto ei pystyisi välittämään sitä niin siksi kone on säädetty noin "vaatimattomaksi". Noin ovat isot pojat kertoneet. Siksi moottori kestää ja kestää ja kestää. Esi-isä oli suunniteltu sukellusveneen akkuja lataamaan jo sota-aikaan, lastentaudit on kehtyskaaren varrella karsiutuneet pois. Onhan tuotakin Isoa Mannia toki kehitelty, ruiskutussäädin on vaihdettu tietokone ohjattuun,suuttimia on paranneltu, yms. Veturin päivystyskäyttöön tehoa on riittävästi, linjakäyttö taitaa olla aika vähäistä. Noita uudemman Mannin suorasuihkutuskansia on vaihdettu myös Dv16 sarjaan, Haapamäen 2038:sissakin on muistaakseni sellaiset. Vaihdettiin Kotkassa muutama vuosi sitten. | |
| 23.12.2011 01:02 | Jorma Toivonen: | Linjakäytöstä ei ole kokemuksia, mutta muiden kertoman mukaan melko säyseähkö veturi on hivenenkin painavamman tavarajunan vetäjänä. Ohjaamon äänimaailman täytti armoton vihellys (taidettu nykyään parantaa?), ahtimien ilmanotto hytin ulko-oven viereltä. Kerran oli erittäin lähellä, että olisimme saaneet Dr14-sarjan veturin "karstanpoltto reissulle" JK-junaan Ri-Lo-Ri (Dr14 1851). Aluksi kaikki sujui normaalisti, mutta vedettäessä junaa "lähtötolpalle", moottorin ylikierros-suoja toimi vaihtohetkellä... no sattuuhan tätä. Väri syttyi lähdön merkiksi, selvittiin "Korttion" vaihteista (Riihimäki) ja täysi "hönkä" päälle... ja taas, vaihtohetkellä 1:ltä 2:lle moottori ryntäsi, josta seurasi täysi hiljaisuus. Nopea neuvonpito k.a:n kanssa - ei selvitetä tällä kalustolla reissua. Lupa Ri:n js:lta painaa juna takaisin, veturi tallille ja odottelua seuraavan vetovoiman saamiseksi (taisi Hy knp:lta sopivasti kiirehtien valmistua Dv12 2522). Lopulta vain 90min:a myöhässä aloitimme matkamme uudelleen. Vaihtotyössähän veturi on varsin oivallinen, mutta tuolloin (80-luvulla) paljon töitä tehtiin "tyhjäkäynnillä", joten kerran kuussa veturi pyrittiin saamaan linja-käyttöön, jossa täysiä tehoja jouduttiin käyttämään kauemmin. | |
| 23.12.2011 11:47 | Petri Nummijoki: | Säyseähkö tarkoittanee, ettei vauhti päätä huimannut mutta varmaan Vr12/Dr14 oli linja-ajoonkin oivallinen, jos tarvittiin sitkeää veturia? Kuulemma Kilon akkutehtaalle lyijyä tuoneet tavarajunat tahtoivat Sr12- tai Vv15-vetoisina jäädä Pasilan ratapihalta Rantaradalle johtavaan nousuun kiinni mutta Vr12 toi junan perille aikataulun mukaan. | |
| 23.12.2011 15:26 | Kimmo T. Lumirae: | Tampereen Seeproja käytettiin joissain työjunissa 1980-luvun alussa myös tuon "karstanpolton" takia. Nämä laskumäkikoneet kun jyskyttävät kutakuinkin 24 h / vrk käynnissä ja melkein koko ajan tyhjäkäynnillä. Itse asiassa, kokemukset mm. MGO:n suuttimien pikeentymisestä johtivat nimenomaan hidaskäyntisen MAN:in valintaan suunniteltaessa raskasta vaihtoveturia Vr 12 / Dr14. Saksalaisethan valitsivat omaan vastaavaan veturiinsa (BR 290) nopeakäyntisen V12:n, joskin alasarjassa 291 on MaK:in hidaskäyntisempi suora kasi (miksiköhän tuo ei kelvannut Suomeen vaan moottori valittiin MAN:in aivan uunituoreesta moottorisarjasta?) Dr14:n vetovoimahan on huima ja veturista kerrotaan urbaaneja legendoja siitä, miten se työnsi mäkeen jääneen tavarajunan liikkeelle, vaikka tavarajunan Dr12:ssa oli vielä suoratoimijarrut kiinni...Mutta sellainen laiskanpulskea veturihan tuo linja-ajossa oli, alku tuntuu hyvältä kun vetovoimaa on vaikka lampaat söisivät (260...280 kN) mutta jo nopeudessa 18 km/h vetovoima on enää luokkaa 140 kN ja putoaa... |