??.09.1988 Rauhaa ja rakkautta tai ainakin jälkimmäisen julistusta havaittavissa aseman seinässä. Keltasomisteisen (vai "somisteisen"?) talon ilmiasu ynnä kulkineen vuosimalli sopivat myös näiden ilmiöiden julkisen, konservatiivien mielestä ehkä jopa julkean, esiinmarssin aikakauden tienoille.
24.12.2011 03:37 | Jukka Viitala: | Minä kun aina luulin, että Ukiin mentiin Dm7:lla tai veturivetoisella. Eikös Porkkanantappajaisia pidetty Maskussa, eräs maalausfirma raahasi välivaunun Piikkiöön työmaakopiksi kaiken tuhon jälkeen? Olihan tuo Porkkanan pehmeä murina yksi lapsuudenmuistoista, junan saapuminen oli jotenkin juhlavaa verrattuna johonkin kioskivetoiseen teräsrunkoiseen tai lättäriin, Hr/Dr 12 alkoi olla yhtä korkeana melkoinen harvinaisuus Riihimäen itäpuolella. Viimeisiä lapsuudenmuistoja oli Hämeenlinnassa bongattu rahtilaiva, eli keltainen Huru, laivakoneen jytinä kuului Aulangon siltojen takaa ja olihan siinä voimaa pikajunaan. Lähes ikkunaton veturi oli jopa isäukolle ennen näkemätön. Faija muuten kuljeskeli konnarina 50- luvun alusta 60-luvun puoliväliin ja edustan innokasta kuulijakintaa, silloisista liikennepaikoista en muista puoiakaan. |
|
24.12.2011 07:12 | Eija Mari: | Uutenkaupunkiin mentiin aluksi ja lopuksi veturivetoisella - ensin höyryillä ja sitten dieselillä. Tuo keltakorosteinen talo on edelleenkin ihan samassa asussa. Kalarannassa oli tuolloin tosiaan oikea rautatieasema - loppuaikoina se muuttui grillikioskiksi ja nyt tuossa on parkkipaikka. |